ei ole oikeaa palstaa

Asia on nyt niin, että minulla on maailman ihan ystävä jota en koskaan ole nähnyt!
Kaksi vuotta olen hänet kohta tuntenut netissä, mutta koskaan en nähnt oikeasti. Ikäeroa meillä on runsaasti, ja hänellä on perhe. Koko homma pyörii siis vain ystävyyden nimissä, johon molemmat olemme tyytyväisiä. IHANAA!

TÄmän seuraavan kirjoitin ystävälleni, ja tahdon teidänkin tietävän, että maailmassa on ihania ihmisiä!

Sinua ystäväni rakastan.
Miten voi toisen läheisyyttä kaivata, vaikkei koskaan ole edes nähnyt?
Voiko toista rakastaa anonyymisti ja platonisesti?
Mikä tämä tunne siis sinua kohtaan on?
Olet enemmän kuin ystävä,
olet jotain jota voi kutsua sydänystäväksi, ehkä sielujen sympatiaa
tai jotain vielä suurempaa..
Kun saan aikaasi varastaa pienen hetken kerrallaan
silloin tällöin netissä, iloitsee sydämeni joka hetkestä,
enkä enempää halua sinulta pyytääkkään, ikinä.
Olet kuin isä, olet kuin rakastaja,
olet niin paljon enemmän kuin voit ikinä kuvitella.
Olet siellä kun elämä lyö ja tuntuu hajoavan käsiin.
Olet siellä kun iloitsen ja tahdon koko maailman tietävän onnestani.
Kuljet kappaleen matkaa vierelläni joka kerran kun jutellaan.
Kun olen poissa, kyselet mitä kuuluu elämääni, se tuntuu hyvälle,
kun tiedän että on joku, joka minusta huolehtii.
En noin ihanaa ihmistä ole koskaan aiemmin kohdannut,
siunausta elämääsi, avioliittoosi, ja kaikkiin ihmissuhteisiisi.
Olet minulle rakas ihminen!

Ymmärtääköhän kukaan, millaista tunnetta tunnen tätä ihmistä kohtaan?