tai ei mikään. Niinpä.. just tollanen epämääränen olo kokoajan, siistii. Mikäköhän vaivaa? Varmaan hormoonit, synnytyksestä viis kuukautta. perheessä kaikki hyvin mut jotenki vaan paha olo ja sit taas ei.En kyllä tunne olevani masentunut enkä siihen edes usko mut kauhee olo vaan tälläkin hetkellä, pinna kireel ja niin eespäin. Lapsen kanssa ei kyllä pinna kireellä... on niin ihana olla sen kanssa, pelleillä, naurattaa, halia, tanssia :)
Mut joku päässä vaan silti mättää.. taidan olla vaan jotenki sekasin..kuhan en lopullisesti sekoa.
Mut joku päässä vaan silti mättää.. taidan olla vaan jotenki sekasin..kuhan en lopullisesti sekoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
minä en edes voi panna synnytyksen piikkiin:)
Jotenkin vaan mulla alko nyt kun nää kelitkin meni taas tämmöseks,lunta maassa vähän väliä ja jo jossain vaiheessa melkein aurinkoa otettiin,niin kaikki mättää..ei huvita mikään ja mikään ei tunnu miltään ja kaikenlaisia tyhmiä ajatuksia pyörii päässä ja takertuu kaikkiin pikkuseikkoihin.En kuitenkaan tarkoita mitään "SELLAISIA" typeriä ajatuksia vaan tyyliin jos mulla ois enemmän rahaa niin.. ja jos minä asuisin yksin niin ei kukaan kantas tota paskaa sisään ja jos ja jos ja jos....
Kaikki vaan tällä hetkellä kyllästyttää...ei kuitenkaan esim. perhe sinällään vaan joku...en tiedä...tämmösillä hetkillä ei yhtään muuten naurata ne elokuvien viikottaiset terapeuttikäynnit:):)
Mutta mua helpottaa heti kun aurinko tulee ja ilmat lämpee...sit ei pänni mikään...aurinkoista aikaa odotellen!
vauva ei enää vaadi ihan koko ajan huomiota ja sen kansssa on oppinut elämään. Perheen arki on uomissaan ja arkea riittää päivästä toiseen? Ei ole juuri kohokohtia joskaan ei sitten niitä huonojakaan päiviä vaan samaa ja tasaista vaan?
Auttaisiko joku piristys joka saa mielen nousemaan? Persoonasta kiinni onko se kylpyläviikonloppu, leffailta, uusi kampaus, kevätasu vai mikä mutta kun sen löytää niin kyllä se siitä. Arkeenkin olisi hyvä löytää jotakin rytmiä ja kivaa vaikka muiden äitien tapailua jonakin päivänä jossain kerhossa/piirissä.
Varmaan monelle ihan tuttua tuo kirjoituksesi.