Nimimerkki Molossi tunnut tietävän mastiffeista yhtä sun toista,joten osaisitko kertoa kuinka terveitä bullmastiffit ovat? mitä perinnöllisiä sairauksia niillä esiintyy jne. Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon ennen kuin edes haaveilee bullmastiffista? koirista on aikaisempaa kokemusta muttei molosseista.
Toki muutkin bullmastiffi harrastajat saa vastata.
Nim. Bullmastiffin narttu pentua haaveileva
Toki muutkin bullmastiffi harrastajat saa vastata.
Nim. Bullmastiffin narttu pentua haaveileva
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eli nyt keskitytään siis bullmastiffiin,ei muihin mastiffityypisiin tai molossikoiriin.
Terveys,sanoisinko,ettei kaikkein terveemmästä päästä,muttei sairaammastakaan.Eli rasitteensa sillä on kuin vähän jokaisella rodulla nykyään.
Paljon toki riippuu myös hoidosta,ruokinnasta ym.
Sairauksista Pevisassa on lonkat ja kyynärät.Myös silmätarkastusta nykyisellään suositellaan.Lähinnä entropiumia löytyy,ja ektropiumia vähemmässä määrin.
Sitten löytyy ihosairauksia,allergioita,furunkuloosia.Kasvaimet ja syöpä on lisääntynyt viime vuosina.Tuossa nyt ehkä mainittavimmat.
Mitä tulee huomioida...
Tuosta sais aikaseksi vaikka kirjan :=)
No lyhyesti.Onko kykeneväinen kasvattamaan ja myös viimekädessä hallitsemaan ylipäätään ison,voimakkaan,voimakkaan niin fyysisesti kuin luonteeltaan,koiran.Eli bulli on kasvatettava määrätietoisesti,mutta niin,että ansaitsee sen kunnioituksen olemalla henkisesti voimakkaampi kuin se,ei niinkään fyysisesti.Eli koira olisi kyettävä kasvattamaan niin,että se joka tilanteessa on hallinnassa,kunnioituksesta omistajaansa.
Useimmat koirat ei aikuisena pidä omasta sukupuolestaan.Siksi omistajan vastuu on suuri,sillä koira on kyettävä kasvattamaan niin,ettei sillä ole tarvetta haastaa muita.Rakastaa sen ei tarvi,muttaa sietää täytyy.MIKÄÄN koirapuistokoira se ei siis ole.
Vahtimisviettiä löytyy,toisilta vähemmän,toisilta paljon,ja joiltain tosi paljon.
Koira on siis kyettävä kasvattamaan niin,että vahtimisvietti on hallinnassa,vaikka saisi vahvaviettisemmänkin koiran.
Koulutus ei ole ihan helppoa,kun ei ole jalostettu toimimaan läheisesti ihmisen kanssa (ei miellyttämishalua pahemmin),ja itsepäisyyttä löytyy.Mutta hyvällä kasvatuksella ja oikealla motivoinnilla kyllä koulutettavuutta löytyy ihan kuin kaikista koirista.Jos siis puhutaan koulutuksesta,ei kotikasvatuksesta,niin siis narunpään osuus on melkoisen suuri.
Kun pentua lähtee etsimään,niin kannattaa tarkoin ottaa selvää mistä ottaa.Aina siis paikanpäällä.Kysellä kasvattajalta paljon yhdistelmän luonteista,linjan koirista ym.Myös terveydentiloista näiltä osin.Noin mielestäni yleensäkin kun lähtee koiraa hommaamaan.
Yleensäkin löytää kasvattaja,joka tietää paljon kasvattamastaan rodusta,on rehellinen ja haluaa pitää yhteyttä kasvatteihinsa auttaen tarvittaessa.Ja taas niinkuin samoin yleensäkin koirien kanssa...
Eli tarkkuutta peliin ;)
Niin ja hyvinkin yksilöllisiä eroja rodussa löytyy.
Voisin taas kiteyttää lopuksi,että oikeilla ihmisillä hieno rotu,väärillä ei.
Yleensä olisi vahvojen koirien kanssa mietittävä,että mitä sitten,jos sattuukin saamaan hyvin ääripään voimakkaan koiran,siis luonteeltaan.Onko taitoa ja nimenomaan halua tehdä "töitä" sen eteen,että siitä tulee hieno rotunsa edustaja.
Useinmiten ongelmat johtuu siitä,että otetaan koira liian heppoisesti,ja kun saa vielä vaativamman yksilön,niin ei olekaan enää niin kivaa,kun homma ei mene kuin elokuvissa.