keskeytynyt keskenmeno

rv 8 (sikiö vastasi kokoa 8 3 mutta en tiedä kuinka pitkällä muuten olin). En edes tiennyt olevani raskaana (kierukka) ennenkuin kauheat mahakivut alkoivat. Kipuja kesti vuorokauden ja olivat verrattavissa synnytyspolttoihin (itselläni ennestään lapsia). Illalla siis alkoivat kivut, aamulla menin päivystykseen. Liikkuminen oli tosi tuskallista. Iltapäivällä todettiin keskeytynyt keskenmeno, mutta päätettiin vielä varmistaa aamulla. Jäin siis sairaalaan. Alkuyöstä alkoi runsas vuoto ja seuraavana päivänä kaavittiin loput ulos.

Kaikki raskausoireet pistin stressin piikkiin (pahoinvointi, väsymys, vilu jne...), enkä nyt muista että missä vaiheessa oireet katosivat.

Nyt odotan ultraan pääsyä. Rv on 6 jotain ja ollut vuoto kohta viikon. Lauantaina tuli hieman runsaammin hyytymien kera ja oireetkin loppuivat silloin. Nyt sitten vain odotellaan!

Minun kokemukseni keskytyneestä keskenmenosta:

-Melkeinpä kaikki raskausoireet oli. Pahoinvointi ja hurja oksentelu jatkuivat vaikka vauvanalku oli lakannut kasvamasta jo aikoja sitten.

-Oireet eivät kadonneet, ennenkuin sikiö saatiin pois kehostani.

- En tuntenut sikiön kuoleman jälkeen mitään erikoista vatsassani, mitään kipua tai muutakaan keskenmenon oireita.

- En vuotanut lainkaan. 12.rv:n ultrassa todettiin sikiön kuolleen noin 8.raskausviikon paikkeilla. Oli todella kamala järkytys. Ei sitä osannut aavistaa kun raskausoireet jatkuivat ja vatsa pullotti. Kohtu oli kasvanut vaikka sikiö ei.

-Oli karmivaa olla kuollut vauvanalku vatsassa muutama päivä ennen kaavintaa. Samalle päivälle ei kaavintaa saanut. Ennen kaavintaa minulle laitettiin myös nuo pillerit alapäähän. Aloinkin vuotamaan mutta lisäksi tehtiin siis kaavinta nukutuksessa. Vuoto kaavinnan jälkeen jatkui yli kuusi viikkoa..

Mulla todettiin keskeytynyt keskenmeno rv 9 2. Mulla oli ollut todella vähäistä rusehtavaa tuhruvuotoa viikolta 7 6 lähtien, minkä takia sitten menin ultraan. Siellä todettiin että sikiö oli kuollut noin viikolla 7 0. Raskausoireina oli huonoa oloa, rintojen arkuutta jne. eivätkä ne lakanneet ennen kuin kohtu oli tyhjentynyt.

Olen miettinyt jälkikäteen tuntuiko jotenkin erilaiselta viikolta 7 alkaen (eli sen jälkeen kun sikiö oli kuollut). Mutta mitään tuntemuksia ei ollut kuin tuo todella vähäinen rusehtava vuoto. Pahoinvointi oikeastaan voimistui vasta vko 7 jälkeen.

Sain lähetteen naistentautien polille, missä todettiin sama kuin ed. päivänä ultrassa. Minulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys, kaavinnasta ei edes mainittu. Tyhjennys onnistui todella hyvin, vaikka olikin vähän kivulias. Etukäteen pelkäsin kaavintaa ja ennenkaikkea nukutusta, mutta siihen en siis onneksi joutunut. Nyt tyhjennyksestä on kulunut vähän reilu 3 viikkoa ja odottelen kuukautisia.

Keskeytynyt keskenmeno rv8 5. Ei mitään kummia oierita eikä vuotoja kipuineen. Huomattiin kun menin ekalle neuvolakäynnille. Raskaus oli todettu rv7 1 ultralla ja kaikki oli tuolloin OK.

Ainoa oire oli raskausoireiden vähentyminen. minulle annettiin alakautta lääkkeellinen tyhjennys, joka ei suurilla määrilläkään toiminut. Sen jälkeen sama suun kautta. Tämän jälkeen sikiö imettiin pois kohdusta eli en halunnut kaavintaa ohuen limakalvoni vuoksi.

Koko prosessiin meni aikaa parisen viikkoa. Hieman vuosin operaation jälkeen. Kipuja vain vähän. Henkisesti surimme kovin tapahtunutta. Palauduin pian ja tulin raskaaksi myöhemmin.

-Ihan kaikki normaalit raskausoireet
-vasta pari päivää (lopullisen vuodon) keskenmenon jälkeen. Raskaushormooniakin oli vielä 8000 veressä seuraavana päivänä lopullisen keskenmenovuodon jälkeen.
-parinviikon jälkeen kaikki oireet poissa.
-menkkamaisia kipuja kolmenviikon ajan, ennen lopullista keskenmenovuotoa.

-ei kaavintaa, ei pillereitä, ihan luonto pukkas kaikki ulos.

Ja heti sen jälkeen olin raskaana taas ilman menkkuja siinä välissä. nyt rv 24 1

Me saimme tietää kuolleesta sikiöstä pari päivää sitten. Se on yhä sisälläni. Jos ei kuulema tule itsestään ulos reilun viikon sisällä, niin sitten tehdään jotain.

Rv:den piti olla 11 2, mutta sikiön koko ultrassa vastasi 7 viikkoa. Eli kuollut jo silloin. Kipuja ei juuri ole ollut, jotain pienen pientä nipistelyä, mutta sellaisia on normaalissa raskaudessakin. Raskauden oireet vähenivät viikko sitten, mutta ajattelin että se johtuu siitä, että raskaudesta alkaa olla ensimmäinen kolmannes takana.

Nyt ei enää siis turvota, eikä rinnat ole arat.Pientä tiputtelua tuli matkan varrella satunnaisina päivinä, mutta enemmän tuli vasta pari päivää sitten. Eikä silloinkaan mitenkään älyttömästi. Vuotoa siis yhä odottelen...

Todellakaan en siis kuolemaa huomannut. Järkytyksenä tuli. En oikein vieläkään tiedä miten tämän hyväksyisin. Pahimmalta juuri nyt tuntuu ajatus kuolleesta sikiöstä sisälläni...

minulla alkoi pieni verenvuoto. menin lekuriin ja tehtiin ultra. sikion sydamenlyonteja ei kuulunut, eli sikio oli kuollut kohtuun. mun omien laskujen mukaan olin vko 8 2. ultran mukaan sikio oli 7 vkoa, eli kuollut 7 viikkoisena. mulla oli silloin juuri vkolla 7 vahentynty raskauden oire pahoinvointi ja olin tosi vasynyt. mietinkin silloin etta onkohan kaikki ok. lahettivat kotiin muutamaksi paivaksi, jos sikio tulisi itsekseen ulos, muuten olisin joutunut sairaalaan ja laakkeilla ensiksi mutta jos ei onnistaisi niin kaavintaan. mulla kavi tuuri. kovien kipujen jalkeen tuli sikio ulos ja koko pussi jne vein sairaalaan tarkistettavaksi. lekurin mielesta oli koko sikio ym siina. tehtiin ultra ja katottiin ettei mitaan jaanyt kohtuun sisalle. kohtu puhdas onneksi, niin valtyin sairaalaan menolta. kokeilin akupuntiota jos auttaisi sikion poistumista seka hieroin laventeli aromaterapiaoljya vatsaan. en tieda oliko se mika auttoi, vai olisiko tullut ulos itsekseen kuitenkin. kaikille saman kokeneilla otan osaa suruunne ja tsemppia seuraavaan kertaan :)