Huomenta!
Etsin vanhoja keskusteluja aiheesta "vammaiset ja seksi". Löysin aika paljon epämääräistä mutinaa, jonkun verran asiallistakin keskustelua, mutta silti olin vähän pettynyt. Tavallaan olin myös yllättynyt, tavallaan en. Keskustelut loppuivat juuri kun suunnilleen olivat pääsemässä vauhtiin, toivottavasti nyt puhutaan taas vään enemmän ja taas vähän asiallisemmin ja monipuolisemmin!
Olen itse ollut vammainen koko ikäni. Muutaman miehen kanssa olen harrastanut seksiä, mutta mikään suhde ei ole edennyt toivomallani tavalla.
En ole koskaan innostunut pelkästä seksisuhteesta. Olenkin aina sanonut että minun sanakirjassani Rakkaus on ennen Seksiä.
Olen monta kertaa huomannut että joku mies on kiinnostunut minusta mutta ei ole uskaltanut tehdä mitään sen jälkeen kun on saanut tietää vammastani. Joskus joku on sanonut ihan suoraan ettei halua hyväksikäyttäjän leimaa.
Nyt sen kummemmin miettimättä muistan monia tapauksia... Mies on tullut juttelemaan ja paennut heti kun on huomannut valkoisen keppini tai näkövammastani kertovan merkin, tai kun olen jonkun kiinnostavan miehen löytänyt netistä ja kertonut hänelle, sen jälkeen ei ole kuulunut yhtään mitään! Kyllä harmittaa.
Tiedän mitä seksi on, osaan nauttia ja toivottavasti osaan tehdä asioita joista toinen nauttii... Osaan myös sanoa EI silloin kun siltä tuntuu - ei minua tarvitse varoa sen kummemmin kuin vammatontakaan ihmistä.
Toinen ääripää josta minulla valitettavasti on myös kokemusta, on se kun ihan omin luvin aletaan lääppimään. Onneksi näitä kokemuksia on vain muutama! En tiedä onko nämä samat ihmiset yleensäkin sellaisia, tekevätkö niin myös muille.
Miksi ihmeessä on vain nämä kaksi ääripäätä? Onko se vain minun huonoa tuuriani että kohdalleni sattuu kaikki epävarmat ja lääppijät?
Entäs sinä? Jos tutustuisit ihmiseen joka aluksi todella kiinnostaa sinua, ja saisit tietää että hän onkin vammainen - mitä tekisit? Tai, jos joskus seksiseuraa etsiessäsi törmäät vammaiseen seksiseuran etsijään?
No, nyt on mentävä. Kertokaa vain rohkeasti mitä tulee mieleen! Tästä aiheesta ei mielestäni voi puhua liikaa, ainakaan nyt 2000-luvun alussa.
Hauskaa keskiviikkoa! :)
Diana
Etsin vanhoja keskusteluja aiheesta "vammaiset ja seksi". Löysin aika paljon epämääräistä mutinaa, jonkun verran asiallistakin keskustelua, mutta silti olin vähän pettynyt. Tavallaan olin myös yllättynyt, tavallaan en. Keskustelut loppuivat juuri kun suunnilleen olivat pääsemässä vauhtiin, toivottavasti nyt puhutaan taas vään enemmän ja taas vähän asiallisemmin ja monipuolisemmin!
Olen itse ollut vammainen koko ikäni. Muutaman miehen kanssa olen harrastanut seksiä, mutta mikään suhde ei ole edennyt toivomallani tavalla.
En ole koskaan innostunut pelkästä seksisuhteesta. Olenkin aina sanonut että minun sanakirjassani Rakkaus on ennen Seksiä.
Olen monta kertaa huomannut että joku mies on kiinnostunut minusta mutta ei ole uskaltanut tehdä mitään sen jälkeen kun on saanut tietää vammastani. Joskus joku on sanonut ihan suoraan ettei halua hyväksikäyttäjän leimaa.
Nyt sen kummemmin miettimättä muistan monia tapauksia... Mies on tullut juttelemaan ja paennut heti kun on huomannut valkoisen keppini tai näkövammastani kertovan merkin, tai kun olen jonkun kiinnostavan miehen löytänyt netistä ja kertonut hänelle, sen jälkeen ei ole kuulunut yhtään mitään! Kyllä harmittaa.
Tiedän mitä seksi on, osaan nauttia ja toivottavasti osaan tehdä asioita joista toinen nauttii... Osaan myös sanoa EI silloin kun siltä tuntuu - ei minua tarvitse varoa sen kummemmin kuin vammatontakaan ihmistä.
Toinen ääripää josta minulla valitettavasti on myös kokemusta, on se kun ihan omin luvin aletaan lääppimään. Onneksi näitä kokemuksia on vain muutama! En tiedä onko nämä samat ihmiset yleensäkin sellaisia, tekevätkö niin myös muille.
Miksi ihmeessä on vain nämä kaksi ääripäätä? Onko se vain minun huonoa tuuriani että kohdalleni sattuu kaikki epävarmat ja lääppijät?
Entäs sinä? Jos tutustuisit ihmiseen joka aluksi todella kiinnostaa sinua, ja saisit tietää että hän onkin vammainen - mitä tekisit? Tai, jos joskus seksiseuraa etsiessäsi törmäät vammaiseen seksiseuran etsijään?
No, nyt on mentävä. Kertokaa vain rohkeasti mitä tulee mieleen! Tästä aiheesta ei mielestäni voi puhua liikaa, ainakaan nyt 2000-luvun alussa.
Hauskaa keskiviikkoa! :)
Diana
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ihan ensinnäkin, millä tapaa olet vammainen? Jos olet näkövammainen niin miten pystyt käymään koneella ja lukemaan näitä juttuja? Anteeksi jos olen tyhmä..
Se on aina niin että vieras asia pelottaa useampia ihmisiä. Itselläni ei todellakaan ole mitään vammaisia vastaan, mutta kyllä jonkinlaista rajaa pitää pitää. En edes pidä näkövammaisia vammaisina.
Tietotekniikka on erinomainen apuväline myös näkövammaiselle. Fonttikoon saa todella suureksi.
Mitä vammaisten seksiin tulee niin ei se ole sen kummoisempaa kuin muillakaan.
Kokemusta on.
Mikä olikaan se "jonkinlainen raja"?
Köyhille ja rumille ei anneta vai?
Syy siihen että keskustelu tyrehtyy palstalla alkuunsa on etteivät sefut salli avointa keskustelua aiheesta, koska hyvin pian tulevat vastaan valtaapitävien ihmisoikeusrikokset vammaisia kotaan. Mm. edellinen hallitus todellakin käytännössä kriminalisoi vammaisten ja vammattomien/vammaisten välisen seksin hyväksikäytöksi.
ja rajalla tarkoitin lähinnä esim. CP-vammaisia! :D
No, selitänpä nyt jotenkin (sekavasti?) aiheesta "Mitä näen, mitä en" - MINUN OMAN tilanteeni asiantuntijana.
Kyllä, olen näkövammainen. Pitäisikin varmaan pitää enemmän meteliä tästä... :D Ehkä se todellakin ON niin hämmentävää, en tiedä? :)
Ihmisillä vaan on oletusarvona tämä:
NÄKÖVAMMAINEN = SOKEA.
Niinhän se ei aina ole! Ei välttämättä edes silloin kun näkövammaiskortissa lukee haitta-asteen kohdalla 100%. Minun haitta-aste on tuo 100% ja pärjään näköni kanssa hyvin.
Käytän häikäisynestolaseja ja liikun valkoisen kepin kanssa - varsinkin keväällä olen (välillä) käytännössä sokea kun maassa on lunta ja aurinko paistaa matalalta suoraan silmiin.
Mutta kyllä, luen tavallisen kokoista mustavalkoista tekstiä silmilläni. Tietokonetta käytän ilman apuvälineitä, lehtien ja kirjojen lukeminen on jäänyt vähän vähemmälle kun tuntuu että nyt silmät väsyy ihan hetkessä... Daisy-äänikirjojen opettelu on mulle isompi haaste kuin kepin käyttö. En hahmota esim. kirjan sisällysluetteloa koska EN VOI KATSELLA SITÄ SILMILLÄNI!
Ehkä tämä auttaa hahmottamaan mun tilanteeni:
Liikun kotonani ja ystävieni kotona ilman keppiä ja laseja.
Oudoissa paikoissa ja julkisilla paikoilla liikun kepin ja lasien kanssa.
Hätätapauksissa selviän jotenkin myös ilman laseja keppiä mutta vain jos on ihan pakko ja paljon aikaa.
Kun on tarpeeksi hämärää, liikun ulkona ilman keppiä ja laseja jos ei ole liikaa katuvaloja tms.
En saa ajokorttia, siihen ei näkö riitä.
En saa opaskoiraa, koska liikkumisnäköä on liikaa!
No niin - tämä luento loppuu nyt tähän, menee vähän tonne jaarinjaarin-osastolle taas... :D
Diana
Eiväthän he ole ns. vähäjärkisiä, eikä seksi heidän kanssan laitonta, vaikka jotkut niin yrittävät väittääkin.
Väite menee läpi vain jos vammainen ei tiedä oikeuksiaan. Valitettavasti halua salata tietoa vammaisten ihmisoikeuksista esiintyy.
nyt vain on se minun rajani.
Tulisi väkisinkin hyväksikäyttäjän olo. Sori jos järkytyit, mutta tällainen olen :)
tiedosta! :D
Taidan tosiaan olla melkoisen tyhmä, mutta nyt tämäkin sitten tuli selväksi. Ajattelin tosiaan että näkövamminen=sokea. Kiitos oikaisusta.
En kyllä vieläkään pidä sinua vammaisena.
Vastaukseksi tuohon kun heti viestisi alussa selitit että fonttikoon saa suureksi...
Saa kyllä, on kaikenlaisia suurennusohjelmia jne - mutta kaikkia se ei auta. En vähättele mitä sanoit mutta että sinäkin tiedät - on joitakin näkövammaisia (esim minä!) joita liian isot tekstit vain häiritsevät. Minun on helpointa lukea esim. tätäkin tekstiä ihan normaalikokoisena ilman mitään suurennoksia.
Ja täysin sokeita ei auta vaikka tekstin saisi kuinka suureksi. Heille on apuna sitten pistenäytöt, puhesyntet ym joista minäkään en tiedä mitään sen kummemmin kun en niitä koskaan ole käyttänyt. Kyllä tunnistan esim pistenäytön mutta siihenpä se sitten jääkin...
Ja kun sanoit että edelliset keskustelut aiheesta ovat tyrehtyneet sefujen takia - ne muutamat keskustelut joita minä olen lukenut, ovat ykisnkertaisesti vain loppuneet siihen kun ei kenelläkään ole ollut mitään sanottavaa. Tai sitten viestejä tosiaan on poistettu niin että vain sain tuon mielikuvan... Mutta nyt kun minä olen täällä... ;)
Tuohon viimeiseen mistä mainitsit, en sano (vielä) mitään kun en tiedä aiheesta, pitää vähän kysellä... =/
No, jatketaan tästä! :)
Diana
Se on sinun rajasi ja hyväksyttävää. CP-vammahan on kuitenkin liikuntavamma. Vamman aste vaihtelee suuresti pienistä liiketoiminnan häiriöistä vaikeaan monivammaisuuteen. Miksi kokisit olevasi hyväksikäyttäjä, kun toisen ihmisen älyssä ei ole todennäköisesti mitään vikaa? Ymmärrän kyllä asenteetkin, koska tietämättömyyshän sen tekee. Yhtä arvokkaita ihmisiä kuitenkin ovat!! Ihanteellista olisi, että ihmiset oppisivat näkemään toisen sieluun... olipa kyse vammaisesta tai "meistä terveistä". Voimakkaiden pakkoliikkeiden takana on aivan uskomattoman hienoja - tutustumisen arvoisia ihmisiä. Ystävyyttä voi tuntea. Vahvan siteen. Miksei sitten rakkauttakin?!
seksi ja rakkaus ovat kaksi aivan eri asiaa. Ainakin minulle? Hienoa jos ne yhdistyvät, mutta aina ei käy niin hienosti.
Tietämättömyys on ehkä syy miksen haluaisi rakastella CP-vammaisen kanssa, en tiedä sairaudesta oikeastaan paljon mitään, mutta sen tiedän etten heihin tahdo sekaantua SEKSUAALISESTI.
"Seksi ja rakkaus ovat kaksi aivan eri asiaa". Seksi ilman rakkautta on hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, ei muuta.
CP-vammasta. Voit huomata asioita, joita sinulla nyt on luulon varassa.
Lohduttaudu sillä, että minullakin joskus oli, mutta ei ole enää.
miksi seksi ilman rakkautta on pelkkää hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.
Väitätkö että esimerkiksi orgioita pitävät ihmiset, jotka käyvät tuollaisissa orgia tapaamisissa vaihtamassa paria tai harrastamassa ryhmäseksiä lähes joka viikonloppu, harrastavat siellä pelkkää hyväksikäyttöä ja väkivaltaa?
Ehkä sinun kannattaisi miettiä hieman laajemmin asioita.
olla melko vanhanaikainen? Eihän sitten kukaan harrastaisi seksiä partnerinsa kanssa ainakaan puoleen vuoteen jos pitää odottaa että rakastaa toista?
Luuletkö että kaikki rakastelevat vain jos rakastavat? Herää idiootti.
Kyse ei olekaan siitä, miten useimmat toimivat, vaan siitä, mikä on oikein. Herää itse haukkuja!
On yleensä kahden ihmisen sopimus siitä ettei seksistä seuraa vakavampaa... ts. mieltäisin seksin ilman rakkautta pelkkiin seksisuhteisiin tai yhden illan suhteisiin.
Jos puhutaan seksistä hyväksikäytön ja väkivallan yhteydessä ajattelisin ensimmäisenä rikosta.
oikein?
Mikä on oikein, mikä on oikean määritelmä?
Kristinusko? Krsitityt voivat puolestani toimia niin kuin parhaaksi näkevät, muttei tarvitse toisia alkaa moralisoimaan olemattomasta oikeasta.
Jos ihminen on kiinnostava, ei tuollainen asia kuin heikkonäköisyys haittaa. Ihminen on ihminen olipa millainen tahansa.
Tottakai kaikilla jotka haluavat on oikeus tyydyttävään seksielämään.
Toivottavasti saat mitä kaipaatkin. Hyvää jatkoa!
Näistä kahdesta ääripäästä (miehen kiinnostus lopahtaa heti tai sitten lääpitään yltiöpäisesti) mitä mainitsit. Ensinnäkin minusta tuo on sellainen asia joka nyt on kaikkien arkipäivää: sitä kiinnostutaan oikeesti, kiinnostus lopahtaa heti alkuun tai sitten vaan kiinnostutaan seksistä.
Se, että mitä kummallisimpiin seikkoihin (taikka sattumoihin, jotka ei liity mitenkään sinuun) kiinnostus lopahtaa, onkin ihan asia erikseen. Ei minun mielestäni se, joka on kiinnostuksen kohteena, liity asiaan mitenkään VAAN se joka on/ei ole kiinnostunut. Eikö kuitenkin ole parempi että ihmiset, jotka ovat vieroksuneet heikkoa näköäsi, ovat pysyneet erossa sinusta? Mielestäni se kertoo vain tästä toisesta osapuolesta ihan tarpeeksi...
Vammattomillekin ihmisille yleensä rakkaus tulee ennen seksiä. Mutta nykypäivänä vaan korostuu se ettei rakkautta saa ennen seksiä. Ja sitä rataahan se tutustuminenkin taitaa tänä päivänä mennä että "ensin pannaan, puhutaan sen jälkeen (ja mieluiten seuraavana päivänä vasta)". Mutta eipä sillä, omakin suhteeni on alkanut kiihkeistä sänkyhommista ja rakkaus roihahti vähän niin kuin yllätyksestä.. En nyt siis tarkoita että sinun pitäisi harrastaa seksiä kenen tahansa vastaantulijan kanssa, vaan sitä että miehillä (kuin naisillakin) saattaa olla nykyisin se käsitys että ensin koeajetaan ja katotaan tarkemmin sitten sen jälkeen. Kuulostaa julmalta mutta ei kait se ole kuin hauskaa :).
En ole ihan varma mitä haet tällä avauksella.. Mutta minun mielestäni (pienellä?) näkövammalla ei ole mitään tekemistä seksin kanssa. Ja jos jonkun mielestä se on este johonkin niin semmoiset voi jättää rannalle ruikuttamaan. Itse henk.koht. en ole koskaan tarkemmin miettinyt asiaa kun mies on jo kainalossa. Mutta jos nyt ajatellaan vammaisuutta ja seksiä, niin itse pystyttäisin rajan sellaiseen vammaisuuteen jolloin tämä toinen osapuoli on jollakin tapaa jo ymmärrystä vailla, siis henkisesti vammainen. Toisaalta jos miettii että oma mies sairastuisi henkisesti, en minä häntä ulos nakkaisi - joten siinä suhteessa uskon että rakkaus menisi kaikenlaisten vammojen edelle.
Juuri noin ei pidä tehdä että menee ensin sänkyyn ja sitten alkaa ihmetellä, voiko suhdetta jatkaa. Se ei vaan onnistu siten.
Surullista, että jotkut ihmiset ovat vammaisia kohtaan niin ennakkoluuloisia. Mikäli ihminen kykenee itsenäiseen vastuulliseen ja kypsään ajatteluun, hän on kypsä myös sukupuoliseen kanssakäymiseen.
Olen nyt lukenut koko ketjun ja ajatuksia tämä asia todellakin herättää... en ole koskaan edes tullut ajatelleeksi että vammaisten seksiä jotenkin "rajoitetaan".
Siis se, että vammaiset harrastaa seksiä on kamalaa? Miksi? Paljon melua tyhjästä. Riippuu tietenkin vammasta, mutta fyysinen tai motorinen "esto" ei tarkoita että aivot ei pelaa... vammainen tai ei, niin seksuaaliset tarpeet ovat heillä varmaan samaa luokkaa kuin meillä "normaaleillakin" ihmisillä.
Mitä tulee itseeni... minua ei häiritsisi se että kumppani on vammainen. Loppujen lopuksi kyse on kahden ihmisen välisestä kemiasta ja vetovoimasta ja siinä vaiheessa mielestäni vammaisuus on toissijainen seikka. Siis jos toisesta pitää aidosti. Mutta ehkä miehet on jotenkin "estyneempiä" ajattelemaan sillä lailla. Luulen että naisten on helpompi sopeutua näin "vapaamielisiin" ajatuksiin :) Naiset kuitenkin toimivat enemmälti tunteella.
Yleisesti ottaen lauseeseen "rakkaus ennen seksiä" sanoisin, että media on aika seksipainotteista nykyään ja se näkyy myös ihmisissä. Seksiä arvostetaan enemmän ja sitä käytetään suhteen toimivuusmittarina mikä sinänsä ei ole väärin. Ehkä se kuitenkin saa ihmiset kiskomaan housut jalasta liian helposti... eikä syynä ole sen oikean löytäminen. Olen tosin itsekin sitä mieltä että seksi määrää 50% suhteen onnellisuudesta. En kuitenkaan lähde helposti miehen kanssa sänkyyn. Miehen täytyy olla todella potentiaalinen ehdokas vakavaan parisuhteeseen ennen sitä. Siksipä en koskaan ole etsinyt enkä tule etsimään seuraa baareista :) Tosin siihen ei taida olla tarvettakaan kun olen nykyään Erittäin Pysyvästi Varattu.
Uskon, että tulet löytämään itsellesi sen miehen joka tekee sinut onnelliseksi lopuksi elämääsi :) Onneksi on olemassa miehiä joille merkitsee paljon myös se mitä naisen korvien välissä liikkuu, oli hän vammainen tai ei. Tai vähemmän hyvännäköinen kuin kanssasisaret tai ei.