Hoidon aloitus

..oman mussukkani hoitoon jo 9.5kuisena..ja jännittää nyt jo hirveest..tää olis sit lokakuun alussa edessä..
Jos joillain kokemusta noin nuoren hoitoon laitosta niin kertokaa ihmeessä miten meni.
Mitenköhän toi pieni sitten pph:ssa pärjää.:(
Äiti jo nyt kovin huolissaan asiasta.

Meil kans poika aina äidin hoivissa, kun isä aina töissä eikä sukulaisia/tuttuja lähimaillakaan. Tosi mammanpoika, ei ole hetkeä viihtynyt itsekseen ja nukkunutkin käsi kädessä. Vierastaa ei kyl osannut ketään ennen kuin tarhaan lähti, sama kenen ventovieraan syliin tuuppasi. Vieläkin voi panna kenen tahansa uppo-oudon syliin niin kauan, kun äiti on näköetäisyydellä, mutta tarha... 1 v 1 kk oli, kun lähti tarhaan 3 pv viikossa ja 2 kuukaudessa ei tottunut yhtään.

Poika sijoitettiin aluksi johonki maahanmuuuttajapäiväkotiin, jossa on myös suomalaisia. Vaikka itse olen paljon hoitanut lapsia, en ikinä ole nähnyt yhtä apaattista lasta kuin mitä tämä oli: sen näköinen niin ku ois koko päivän huutanut suoraa huutoa ja vaikka kuinka yritin lasta jututtaa, lapsella oli kauhea hätä päästä pois sieltä enkä saanut mitään kontaktia ennen kuin kotona!!! En ole ikinä nähnyt vastaavaa. Lapsilla ei ollut pari likaista lelua, lukittuna kuin siat karsinoihinsa, yksikin aasialainen poika oli joka välissä omani kimpussa mitään puhumatta hakkaamassa ja mottaamassa eikä siihen näyttänyt äitinsä tai hoitotädit juurikaan puuttuvan. Aloin tarkoituksella viedä ja hakea eri aikoina, sikäli kuin pystyin ja aina tädit istuivat pyllyllään tekemättä yhtään mitään ja lapset leikki itsekseen, jos nyt ton ikäsistä joku jotain osaa.

En ollut tyytyväinen tarhaan ja tuli pomon kans erimielisyyksiä, kun annoin palautetta, niin otin pojan pois kokonaan. Sai sijoituksen "suomalaisten" päiväkotiin ja onhan eri meininki!!! Jo eka päivänä huomasi eron pojassa: ei mitään kiirettä pois sieltä ja tosi tyytyväinen, naureskeli ja iloisesti vilkutteli hoitajille. Täs tarhas on aivan mielettömästi leluja, tosi laadukkaita, joka paikassa lasten tekemiä juttuja, 1-vuotiaat jo tekee sormiväreillä, liimailevat ym. Tarhalla on omia rattaita, joilla kävivät pääsiäiskirkossa, käyvät katsomassa sorsia ym. Ei voi puhuna samana päivänäkään. Lapset on tosi vapautuneita ja iloisia, pienetkin leikkii joka aamu isojen kans ja isot saa liikkua ja leikkiä vapaasti tarhan sisätiloissa.

Sen olen huomannut, että poika on oppinut, että äiti voi jättää eli missä vain näkee leluja ja aulan, niin se on pahasta. Nyt on vielä tullut sellainen takertumisvaihe, että roikkuu kaulassa kuin viimeistä päivää joka aamu, ettei vaan joutuisi jäämään tarhaan, mutta itku loppuu heti, kun ei näe minua enää ja iltapäivisin on tosi tyytyväinen. Toisinaan saa kysellä, meinaako kotiin lähtäkään. Nyt ollaan tosi tyytyväisiä hoitopaikkaan, että onneksi vaihdettiin!

Meillä poika meni pph:lle vuoden alusta,ja TODELLA hyvin lähti hoidossa oleminen luistamaan heti alkuunsa!

Itsekin jännäsin ja suurinpiirtein tein "käyttöohjeita" hoitajalle ( mahtoi naureskella =)), mutta nyt voin todeta tehneeni nekin turhaan.
Poika oli hoitajalle mennessään pikkasen vajaa 11 kk:tta.( Meillä on käytössä reissari, vihko johon voi laittaa viestejä hoitajalle ja päinvastoin.Alkuunsa tuli "postia" puolin ja toisin, mutta nyt jo selvästi vähentynyt,ei kuitenkaan pois jätetty ;))

Itsekin olen kuullut puhuttavan,että pienempi sopeutuu paremmin hoitoon,kun taas sellainen lapsi,joka on ollut esim. sen 3 vuotta äidin kanssa kotona ( meidän poikien serkuilla juuri näin).
Luulen myös,että hyvin pienikin pian reagoi jollain tapaa,jos ei hoidossa viihdy ?!
Meillä ei ole kertaakaan itkua edes väännetty hoitoon jätettäessä. Ja jos taas niinkin kävisi,ei sekään merkki ole huonosta hoidosta,toiset lapset vaan ovat herkempiä.

Hyvillä mielin vaan!