Jos vaikkapa 300 metrinen säiliöalus ajaa yli matalikon, jossa on vaikkapa yksi metri vettä laivan runkoon, niin paineaallot repivät laivan pohjalevyt hajalle.Fyysistä kosketusta mihinkään kiveen ei tarvita.
Tässä on totuus ja repikää siitä.
Matemaattiset kaavat löytyy, mutta en niitä voi tähän laittaa kun ei ole sopivaa ohjelmaa näyttää kaaviota tässä.
Tässä on totuus ja repikää siitä.
Matemaattiset kaavat löytyy, mutta en niitä voi tähän laittaa kun ei ole sopivaa ohjelmaa näyttää kaaviota tässä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ihan mielenkiintoiselta teorialtahan tuo kuulostaa, tosin seuraavilla poikkeuksilla...
1) Aluksen syväys on merkittävin tekijä, ei pituus.
2) Aluksen nopeus on toinen olennainen tekijä. Alus, joka on paikallaan tai liikkuu hyvin hiljaisella nopeudella ei tule ottamaan 1 m varavedellä pohjaan kiinni / rikkoutumaan.
3)Mikäli nopeutta on runsaasti niin alus tulee tuollaisella varavedellä ottamaan pohjaan kiinni ennenkuin mikään paineaalto ehtii väittämäsi mukaan repimään minkäänlaisia pohjalevyjä mihinkään suuntaan.
Ensinäkin säiliölaivojen nopeudet ovat 8-14 solmuun lastissa riippuen tuulioloista ja lastin määränpäähän viemisen (lue:vastaanottamisen aikataulusta, jotka on tarkaan suunniteltu etukäteen).
Jos syväys on 15 metriä ja pituus 300 metriä, niin on siinä melkoinen möhkäle saastetta valuttaa mereen.
-Laskelmani perustuvat matematiikkaan, eivätkä mihinkään muuhun!
Jos kyseisenlainen laiva leveydeltään ehkä 45 metriä joutuu 1 metrin matalikkoon matkavauhdilla, niin alkaa paineaaltojen aiheuttama vapinapurkaus, joka repii pohjan auki määrävälein.
-Tämä tulisi nyt huomioida nyt Suomenlahden uudessa öljyalusliikenteessä, jossa noita reitiltä harhautumisia on nyt jo sattunut.
Mainitsemasi kaltainen alus, mainitsemallasi nopeudella on 1m varavedellä pohjassa kiinni huomattavasti aiemmin kuin minkäänlainen paineaaltojen sarja ehtii edes eväänsä liikauttaa.
Mielenkiintoa herättää, että miten tuo nBernoullin yhtälö sopii kuvailemiisi paineaaltoihin, sillä siihenhän squat-ilmiö perustuu?
Tuonlasia juttuja en ole kuullut aikaisemmin enkä ota niihin kantaa, mutta olen kuullut että kun alus ajaa kovalla vaudilla niin se aiheuttaa laajan kuopan veteen joka ei näy mitenkään silmämääräisesti, ja se aiheuttaa sen että veden pinta on matalammalla aluksen lähistöllä kuin muualla merellä. Tämä tarkoittaa sitä että vaikka varavettä pitäisi olla aivan riittävästi niin voi tapahtua pohjakosketus silti. Esimerkkinä risteilyalus joka oikaisi "turvallisen" matalikon yli täysillä myöhästymisen vuoksi ja kolahti, vaikka laskelmat jälkeenpäinkin osoittivat sen mahdottomaksi.
että todellakaan fyysistä kosketusta matalikkoon ei tarvita ja siitä huolimatta laivan pohja on kovilla ja saattaa revetä määrävälein. Koskee myös kaksipohjaisia aluksia.
" Turvallisuusjohtaja Wihuri korjaa yleisen termin laivan kaksoispohjasta. Kaksoispohja ei onnettomuudessa auta mitään, vaan laivassa on oltava kaksoisrunko". Että näin nykyään, mitä sanoo "ein stein" ?
En nyt jaksa kinata selvästä asiasta ja keskityn nyt vain laskentaan ja suunnitteluun.
Kiitos Teille kaikille, jotka lähettivät kommentteja kirjoitukseeni!
Terveisin tuleva laivasuunnittelija.
voi helvetti, vai että paineaalto, mitähän seuraavaksi.
Miten sille kalalle käy? Paistuuko se siellä välissä? (kokkipoika kysyy..)
Mielestäni kirjoittaja olis esittänyt asiasta oleellisen, rassaako se jotenkin sinua?
Palaako siitä syystäsi talosi?
Vai jättääkö tyttö-ystävis?
Meneekö työpaikka?
Vai vituttaako muuten vain?
Kala siellä välissä ei muuten sitten pysty, edes halutessaan, jäämään aluksen pohjan ja merenpohjan väliin vaan on pakoitettu aluksen alta pakenevan veden mukana poistumaan pelipaikalta.
on joutunut squat laskuja tosissaan tekemään ja sen mukaan säätelemään aluksen nopeutta. Eikä vain luokkasaleissa. Antaahan tulla vastauksia.
Tämän aiheen aloittajan ei tarvi vastata. Se tiedetään jo. On siinä juttua.....
Minä olen.
Oikeilla jäljillä pohtiessasi tuota paineen vaikutusta laivan pohjaan, siinähän ovat kovat voimat liikkeellä ja koetuksella, mutta ilmoittamasi varavesi ei kyllä käytännössä riitä tuon aluksen ja tuolla nopeudella romuttuvan pelkästä painevaikutuksesta, koska laivan edellään työntämä vesimassa ja laiva "montussa" kulkiessaan karauttaa pohjansa aivan oitis tuohon matalikkoon,tietenkin vain jos tämä aluksen kulkusyväys on osattu ottaa huomioon, tietäen aluksen "viippauskulma"(tai mikä se nyt oli).
Tuossa tilanteessa voipi myös sattua sama tilanne, jos alus ajaa liian kovaa kapeikkoon tai salmeen, niin edellä kulkeva vesimassa aiheuttaakin niin kovan paineen(ylämäki),että konet eivät enää jaksakkaan ja tapahtunee stoppi ja blak out.
Että tälläisiä tälläkertaa.
"edellä kulkeva vesimassa aiheuttaakin niin kovan paineen(ylämäki),että konet eivät enää jaksakkaan ja tapahtunee stoppi ja blak out"
Voisitko ystävällisesti olla kommentoimatta asioita joista sinulla ei ilmiselvästi ole aavistustakaan.
Monenlaista maallikkoteoriaa olen kuullut mutta tämä on jo huippua....
Pohjoisella Itämerellä ja itämerellä yleensä on käytännön maksimisyväys 15,3 metriä. Syväkulkuisemmat eivät pääse mihinkään satamaan eikä toisaalta läpi Tanskan salmista. Tällaiselle alukselle pidetään syvyyden hälytysrajana avomerellä 18,3 metriä. Eli tuo 3 metrin marginaali kattaa allokon ja mainingin vaikutuksen, aluksen kallistuksen, squat-ilmiön jne. Jos on matalampaa, niin aluksen ei tule ajaa täydellä vauhdilla matalan yli. Väyliltä, kuten esim Sköldvikin (Kilpilahden) väylältä löytyy matalampia lukemia kuin 18,3 metriä, mutta väylällä ei ajetakaan täysillä. Laajat matalikot väylällä tai penkat väylän sivulla aiheuttavat kaikenlaisia vaikeuksia aluksen ohjattavuudessa, ei siis pelkkää pohjakosketuksen vaaraa.
Mielenkiintoisia asioita tapahtuu, kun vesi käy vähiin laivan pohjalevyjen ja kovan välissä, mutta tuollaiset plootua repivät paineaallot ovat vähän huuhaata.Toki sen täkillä jalkapohjissaan tuntee kun matalikon yli mennään, vaikka ei raapaisikaan.
oikeassa mutta tuo väsähtänyt matamaatikko on pahasti hakoteillä. Tässä on jotain squatista http://www.geoinfosolutions.com/projects/MSDtool.pdf
Niin se vielä. Kuinka moni teistä on joutunut vastuullisena ohjaamaan alusta matalissa vesissä? Ja huomaamaan ettei kaikki tapahdukaan aivan niin kuin elokuvissa.
Nyt se selvisi miksi mulla aina lähtee uikkarit jalasta kun uin matalikon ylitte liian läheltä.