on heti lasikuidun, puun, alumiini, teräksen, kaislan jälkeen paras rakennusmateriaali tehdä vene. Ainoa ongelma vinssien kiinnittäminen.
Ferro-betoni
Sir BB
193783
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mihin niitä vinsejä tarvitaan. Kalliita ovat. Kyllä jokaisen miehen nyt yksi veneenrunko pitää pihalle rakentaa. Itse veneily onkin sitten toinen juttu - purjehduksesta puhumattakaan.
tehä katti. Jos jää rojekti kesken niin päälle voi rakentaa ainaki talon.
pala, ja kovettuu ensimmäiset 100 vuotta, tosin halkeaa kyllä ekasta vasaraniskusta.
Veneen pitää kuivia 100 vuotta?
Teräs on heti kuivaa.
betoni ei.
puheripulisi sijaan niihin pisinesshommiisi,
ettei tartte tennis-Ekin antaa sulle vielä lisää
rabattia toimeentulotueksesi!!!
Ah,hah,ah,hah! =nauraa sinulle
Samat ominaisuudet kaikilla. Kaikki rakenteet kestää tasan niin kauan kuin veden rakenteesta ulkopuolella pitävä PINTAKERROS (= maali, celcoat, epoksi) on ehjä. Koskee myös kaislaa, joka rakenteeltaan vastannee lähimpänä nykyisiä pahvikennoveneitä.
Ero materiaalien välillä tulee esille siinä missä järjestyksessä HOITAMATTOMAT veneet alkavat vuotaa. Tässä suhteessa lasikuitu saattaa olla huonoin, vaikka kyllähän se pilssiin vedetty epoksi pitääkin aika pitkään vettymisen rungossa. Betonista räpsähtelee pintaa kerroksittain verkkojen ruostumisen tahtiin ja vene samalla kevenee - toisin kuin lasikuitu- ja puuveneet vettyessään. Puuveneellä se alkaa olla muutenkin menoa, kun vesi seisoo sekä sisä- että ulkopuolella. Teräs ja alumiini alkaa oksidoitua mistä sattuu ja lopulta pistesyöpymissä voi käydä suihkussa. Kaisla tiettävästi kestää suunnilleen yhden valtameren ylityksen ja pahvisandwich ehkä vähän pidempään.
Pakkasen vaikutus on pahin märässä lasikuidussa, betonisa, puussa sekä kaislassa.
Tältä pohjalta laiskan suomalaisveneilijän hankinta on rautavene. Tai kuten Sir BB kuulemma teki; hankki norjalaisen polyeteenialuksen. Siksi se nyt mollaa muita materiaaleja. Vaikka polyeteenikin hapertuu/haihtuu ajanmyötä UV-säteilyn vaikutuksesta.
Mielenkiintoinen kysymys on: Kumpi on pidempään pinnalla Sir BB vai sen polyeteenialus?
vene ei ole oikein katu-uskottava muiden kuin joukoheikolan oloisten niin olemukseltaan kuin ajatukseltaan olevien merenkyntäjien mielestä.
Sirri osoittaa tas käytännössäkin täydellisen sivistymättömyytensä ja sen, ettei tullut Hykkylässä tehtyä muuta kuin lusmuiltua äidinkielen tunneilta. Kummallista, että tuollaisella omien sanojensa mukaan varakkaalla kaikista komeimmalla 50 "miehellä" on huonompi kielitaito kuin muutaman vuoden Suomessa asuneilla somaleilla. Somalikin osaa kirjoittaa ferrobetonin oikein, mutta tämä viestiketjun aloittanut ääliö tuskin osaa sitä jatkossakaan.
Miten vinssit on yleensä kiinni kaislaveneissä? Miksi betoni on tässä suhteessa hankalampi? Aika perustelematon heitto.
ei tarvita vinssejä, keveyden vuoksi.
Betonivene 46 jalkaa painaa 30 tonnia, Swan 16 tonnia ja kaisla ,3 tonnia.
tarvis jotain tietää jos alkaa asiantuntijaksi esm.
venemateriaaleista . painon määrää pitkälle aluksen vahvuus se taas riippuu missä sittä alusta käytetään. Itse olen ollut ammatin vuoksi 30 vuotta joka arkipäivä merellä. Noista painoista 15 merinen hinaaja 350 hv koneella 75 tonnia 12m hinaaja 250 hv
kone 37 tonnia eli noi painot jota esitit on aivan naurettavia . Kolme kertaa olen ollut 30m-s tuulessa
kaksi kertaa työpaikan veneellä ja kerran omalla betoni veneellä . Vene 34 jalkainen kosteri 12 tonnia paino . vene laskettu vesille 1986 . maileja noin 11000 . ei vinssejä se kyllä onnistuu
taljoillakin . Jos ei saa vinssiä kiinni siihen veneeseen niin eiköhän kannata olla ihan kotilaiturissa se on varmasti turvallisempaa . Sekä itselle että meille muille . Kokemusta työ käytössä on kaikista muista materiaalaeista tehdyistä veneistä paitsi kaisla. Ja vielä pitäisi muistaa että vaikka vene on tehty mistä aineesta tahansa niin kölin pitää pysyä pohjassa kiinni varsinkin jos on purjevene.
Kokkipojat hinaajissa ei juuri purjehduksesta tiedä mitään.
en ole nähnyt takilaakaan (Usvassa jonkinlainen kyhäelmä), parissa periskoopin.
Lähempänä sukellusvenettä kuin purjevenettä.
Yksikään Heikkolan vehkeistä ei ol eikä tule koskaan purjehtimaan.
Joo vahtiperämiehen kirja , Alikonemestarin kirja, erivapaus.
Pujehtimisesta en tiedä mitään , eikä kukaan ole edes yrittänytkään opettaa, kova pää? Mutta kun ei
osaa eikä ymmärrä purjehduksesta niin minä vaan purjehdin finnrist 34 veneellä .Yleensä alueella kotka- Öxelösund-Vaasa.
Kolmen ja puolen kuukauden reissu 1996, mukana vaimo ,poika 11 v. eli käytännössä olin yksin purjehtija.Pisin legi kaksi vuorokautta ruorissa.
suomi- ruotsi- saksa-ruotsi-suomi. Kalmarissa laituri palaverissa suomalaisten kesken valitettiin kovista vastatuulista , samat ne oli mullakin ei ne mitään mainitsemisen arvoisia ollu.Kun en ymmärrä purjehduksesta niin minä vaan purjehdin . Tuskin niissä veneissä niin suuria eroja tai vikoja on ettei niillä voisi purjehtia , mutta veneiden omistajissa voi niitä vikoja löytyä, hiukan enemmänkin .
Eiköhän tuo ole jokaisen oma asia haluaako lätkyttää aaltoja jollain homohimmelillä tai niitä jäljittelevällä massatuotantoahkiolla, joissa ei pysy kölitkään kiinni, vaiko vakaammin ja mielyttävämmin aallokossa käyttäytyvällä sekä helpommin käsiteltävällä veneella. Näin varsinkin jos sen joutuu hoitelemaan yksin eikä kädet riitä sen ylirikataun surffilaudan barduunoiden virtittelyyn kun alkaa tuulla.
Vanhoissa ominaisuuksiensa puolesta turvallisiksi kehittyneissä rungoissa ei ole muuta vikaa kuin, että sellainen ei vetoa itsesuojeluvaistonsa menettäneisiin extreme henkisiin kanssapurjehetijoihin - tai heitä jäljitteleviin lajitovereihin, jotka pysyvät satamassa kun alkaa tuulla. Ja parempi onkin näin.
Sir BB on tietysti asia erikseen. Tuon suvereenin satmiemme sankarin vene on ja pysyy niin lujasti köysissä, että sen kajuutassa ei punaviinit läiky millään tuulella, eikä kipparilakki päästä tipahda.
Petoniitti on perseestä!
Se ei sovi kuin Kuunari Koivistoon josta Heikola rakenti hienon ja täydellisesti entisöidyn "pikkasta laittoa vaille" valmiiksi olevan kulttuuriarteen. Hah, hah, hah, hah, hah...
Pitsköhän valaa 100 kg köntti petoniittia Heikolan perseeseen, ja heittää se veneen ja kysyä että kelluuko?
Sen ei pitäisi olla edes vaaralista, koska petoniitin kuivuminen kestää 100 vuotta, niin sen saa bärsseestä pois helposti, kunhan vaan muistaa että ei pidä sitä siellä 101 vuotta, oska sitten se on jämähtänyt.
Kokeile vaikka. Heitä pari hartsitynnyriä veteen ja kato kelluuko??? Ainoat noista mitkä jää pinnalle odottamaan vettymistään on puupäät ja heinäkengät.
on maailman huippuluokka. Mistä tulee nämä jälkeen jääneet,jotka ajattelevat samoin kun noin pari sataa vuotta sitten kun ensimmäinen raudasta tehty alus laskettiin vesille . Kova usko ettei pysy pinnalla ??
Nehän olis kivikaudella kilkuttaneet haapionsa graniitista, jos olis ollut paremmat työstölaitteet.