Minulla on tuo verenpaine ja astma.
Niihin otan lääkettä pari tablettia päivässä
ja imutussuihkeita.
Mitä sairauksia sulla on?
Niihin otan lääkettä pari tablettia päivässä
ja imutussuihkeita.
Mitä sairauksia sulla on?
Kerro sairauksistasi
Pentti
481799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Sen jälkeen ei ole ollut vaivoja, kun "löysin" verrattoman luonnonlääkkeen! Verenpaine, kivut, kolotukset, verensokeri, ym.,ym.,ym. on poistuneet ja olo on pirteä ja hyvä! Ja on säästynyt rahaakin, kun ei ole tarvinnut "tonnikaupalla" apteekista lääkkeitä kantaa!! Luontaistuotekauppa tms. on monesti parempi paikka kuin apteekki!
Jos lääkäri kerran määrää lääkkeet ,on niitä myös hyvä käyttää.
ei niitä huvikseen kirjoitella lääkemääräyksiäkään.
verenpaine on yksi mitä ei saa laimin lyödä,eikä myöskään astma lääkkeitä.
yleensä kaikki mikä liittyy verenpaine ja sydänsairauksiin pitää tarkoin hoitaa.
minulla on sepelvaltimotauti ,ja kyllä siihen lääkkeet tarvitaan.ei luonnonlääkkeetkään,kaikkeen auta.
"Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki." Kaarlo Kramsu kirjoittaa runossaan Jaakko Ilkka.
Vaivoista keskustelu ja oireista sekä lääkityksestä on toki paikallaan. Itse olen monien vaivojen vanki, mutta keskustelu "mutu"-linjalla ei siinäkään tuo apua sen paremmin kuin ns. luontaislääkitykset. Maallikot ainakin tuntuvat tässä asiassa olevan aivan yhtä sokeita kuin noissa uskonasioissakin.
"Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää" kuitenkin on syytä pyrkiä mahdollisimman tarkkaan ottamaan vaivoistaan selkoja lääkärin vastaanotolle mennessään kirjaamaan ne vaikka pienelle paperilapulle.
Itse hämmästelen omissa vaivoissani elämäntilanteen muutoksen saamaan myös terveyteeni myönteisiä vaikutuksia.
Kohtuullinen ja monipuolinen ruoka, liikunta ja monet "terveelliset" elintavat saavat yllättävän paljon aikaan. SAIRAUS ON AINA LÄÄKÄRIN HOIDETTAVA ASIA !
Lääkärit ovat samanlaisia ihmisiä kun muutkin suutarit ja räätälit. Joten valitkaa - harkitkaa-
lääkäri siltä erikoisalalta mikä sairaus on. Itse
sain kilpirauhastulehdukseni hoidetuksi kun vaihdoin lääkäriä, olisihan se ollut ikävää syödä
Tyroxinia koko loppuelämänsä ja kärsiä tulehduksen aiheuttamista oireista,jotka osaavat olla tosi hankalia monella eri alueella.
Tuotahan jalmari ain hoki, ken vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki, kun sanoin et sie oot sitte huonon näkönen, nyt pitäs mennä lääkäriin, eikä lähtent.
Hää söi isänsä sydän lääkkeitä siihe asti ko issäänsä eli ja vähä hänen kuoleman jälkee niitä viel piisas. kerra kävi lääkärissä ja sai nitroja joita sitte ain uusi.kasveista puristeli myös lääkkeitä joka vaivaan. hää oli itse tehny dianoossin et sairastaa perittyy sydän tautii.
hänen sydän vaivaansa olis tarvinnut toisenlaiset sydän lääkkeet,sitä mieltä mie olin.
niinhä hää sitt pellolle kuoli, ko ei ollu halukas valittaa ja puhumaa saatika lääkäriin mennä. siks minul on tuost lauseest huono kaiku, jote mie en viljele lausetta vaik sitä entisaikaa kuuli paljon, siit voip olla jollekkin jästipäälle kute jalmarin tapaselle huono loppu.
jalmari piti et on heikkouen merkki puhhuu vaivoistaa.
uskon et hää olis pärjänny kunnon sydänlääkkeillä, kun hänel muute kunto oli viel hyvä vaik oliha hää jo 82 ,sitä kyl kukkaa ei ois arvannu.viel tehtii yhes metsähommii ja jalmari viljeli omaks tarpeeks.
oon eri mieltä tuost luontais lääkityksestä. sieltähän lääkkeet on peräsinkin. mut joka käyttää kasveja luonnost , hänen on tiiettävä tarkkaa kaik kasvit, muute ne voip olla myrkyllissiikin.
niillä voip hoitaa pikku vaivoja kute nuhhaa, lunssaa ja yskää. mut jos on jottain isompaa paras käyvvä lääkäris ja syyä niitä määrättyjä lääkkeitä. vaik nykyää saa olla tarkkana ,ko lääkärit kirjottaa liian herkästi joka vaivaan lääkettä. onha siit ollu televisios puhetta ,et ikä ihmiset syöp liikaa lääkkeitä.
ihminen joutuu itse nykyää ollee tarkempi kaikes. ennehä uskottii lääkäriin ko jumalaan ikkään,kaik syötii mitä määrättii. toinen puoljumala oli pankinjohtaja mut sehä onki jo toinen juttu.
Vai pitaisi viela ruveta ruikuttamaan sairauksistaan. Lahetitko viestin huonoimmasta keskustelunaiheestasi?
sydämmen kyllyydestä suu puhuu.
sitä vartenhan nämä palstat ovat , että saa tuoda mielipiteitään julki.
jos jollain on kerrottavaa saidauksista,tai muuten mieltään painavista asioista,niin kyllä voi vapaasti niistä kirjoittaa.
ei kaikki tarvitse olla toisten parjaamisia tai muuten itsensä kehumista,valitetaan sodista ja kaiken maailman koiranpaskasta,koska ihminen on tyytyväinen,ei sitten koskaan. mutta älkää heti lannistako toista,te terveet,ja oikein eläneet.ei se tarvitse olla huonoin keskusteiun aihe,se voi olla joillekkin hyvinkin tärkeä.
Palstan valtaajilla on sensuuri.
Aihe ei ole heidän mieleisensä.
Jos uskallamme olla eri mieltä, näette kohta suurilla kirjaimilla SANANVAPAUS.
Hienotunteisuus on tuntematon käsite hänelle alias heille. Sääli näin empaattinen palsta joutuu jälleen kerran raiskauksen kohteeksi.
on se, etta sairauksista keskustelu on raskas ja huono aihe. En ole sensuroija, tallaisen mielipitenkin saanee esittaa. Keskustelkaa te muut, minulle riittaa elinikainen sairastelu ja vammaisuus.
Mielipiteitäkin on monenlaisia.
Siksi on syytä keskustella myös sairauksista.
Kyllä voi olla niin itseensä sulkeutunut, että ei voi mitään julki tuoda ,ei näitä ole pakko kenenkään lukea,voi jättää ihan omaan arvoonsa.
Olisit voinut jättää tämänkin arvostelun sanomatta.
Aihe saattaa olla kirjoittajalle hyvinkin tarpeellinen. Suvaitsevaisuus on sitä, että antaa jokaisen kirjoittaa mistä haluaa, eikä kiirehditä sanomaan aiheen valinnasta hyvä tai huono. Sinun on vaikea ymmärtää milloin pitäisi jättää mielipide itselleen. Empatiaa ei voi opettaa se joko on tai ei.
Ei sairaudesta puhuminen tarvitse olla ruikuttamista. Monasti voi saada jopa niksejä jonkin vamman hoitamiseen.
Minulla on polvileikkaus edessä ja se kiinnostaa.
Kannattaako mennä ja onko siitä hyötyä? Olisi mukava kuulla sellaiselta jolle operaatio on tehty, paraniko liikkuminen. Samoin vaihdatteko lääkeitä halvempaan apteekissa. Vai vesittykö aihe.
Polvesta meni nivelkierukka nuorena. Se vaivasi
pari kuukautta kaksi kertaa vuodessa parin-
kymmenen vuoden ajan. Sitten aikuisiällä menin
tähystykseen. Sai katsoa tv-ruudusta leikkauksen
edistymistä. Nyt on mennyt kymmenen vuotta, eikä vaivasta ole mitään jäljellä. Arvele, kaksi kuukautta kaksi kertaa vuodessa, polvi oli turvoksissa ja piti liikata. Mutta on siinä se,
että jos olisin nuorena hoidattanut, ne olis vanhoilla menetelmillä särkeä koko polven. Jäykkäpolvena olisin saanut kävellä. Tähystyt
on helppo toimenpide. Se menee ohi päivässä.
Jälkihoitona on voimistelua. Toivon, että polvesi
paranee. Toivon myös, että ihmiset kertoisivat
rohkeasti vaivoistaan. Semmoinenkin vinkki tuli
mulle toisilta, että kun on astma ja henkitys vinkuu illalla nukkumaan mennessä, niin oikealla
kyljellä kun nukkuu, on jostakin syystä parempi,
eikä hengitys vingu.
ja pysyy turvoksissa, ilmaa pitää joskus ihan kiskoa, kun tuo risa säännöstelee hapen saantia. Se viheltelee ja suhisee, eikä pelkää mentholi- tai öljysuihkeita. Mut annas olla kun pääsen lääkärin odotushuoneeseen, niin silloin kuin kiusallaan tuo vaiva kutistuu olemattomiin.
- Ei täällä näy mitään, onko muita vaivoja? kysyi lääkäri ja odotti ehkä parinkymmenen muun vaivan listaa.
On kyllä muitakin vaivoja, kuten allergiaa ja verenpaine kipus ylärajoille, on myös hermoston stressireaktioita, siis on jos jonkinlaista vaivaa.
Olen yrittänyt opetella kuuntelemaan sairauden sanottavaa ja tullut siihen tulokseen, että "minulla on vahti vierellä ja sisässä".
Sulla saattaa olla astma.
Alahan puhaltaa pef-mittariin.
Jos lukemat pyörii 500 - 600 - 700
niin ei se astmaa ole, mutta jos
näyttää 300 - 400 niin sitä se on.
se oli päädiagnoosi kun pääsin eläkkeelle. Se ei vaivaa nykyisin.
Mut jos hengitys vinkuu ja on tukkoista,
niin sinun pitäis käydä cortisoni-kuuri.
Sitä se on astmaa.
kortisonipiiput, joita en tosin vähään aikaan ole käyttänyt. Kitarisan lääkäri näkee kurkusta sen pienen varsipeilin avulla, ja se on siis ylähengitystiehen kuuluva.
Minulla on jo kauan sitten todettu( HYKS ) vasomotorisia oireita, nekin ovat ihan uskomattomia, mekanismia en tarkalleen tunne. Vasomotorinen=verisuonistoperäinen ja kun verisuonistolla on oma hermotuksensa niin luulisin, että sekin on Stressi-nimisen pääpirun poikanen ja sen päätyönä on kiusata.
oppia hallitsemaan stressiä ja olenhan minä opetellut jooga-asanoita. Jooga auttaa noin yleisesti hiukan.
Ja itsehän olen stressin itselleni aikaansaanut. Meidän suvussa on vähän sitä vikaa.
oon aina luullu et astman saap huonosta hengitysilmasta ta i tupakoinnista, taitaakin olla väärä luulo. jos sinulkii astma hävis ko pääsit eläkkeelle. onkohan se stressi suurin syy tai peräti ainoo.
huolien painama ihminenhän hengittää lyhyitä ja noppeita hengenvetoja, kun pitäs hengittää syvenpää ja harvenpaan.oon mie joskus lukennu montako hengenvettoo minuutissa pitäs tehhä ja kokkeilukkii,muistan vaan et mie niin harvakseen ko hengitin jouin välil haukoomaan henkee. siit ko on vuosii en muista montako hengenvettoo se oli.
mukavaa ko sie oot päässy siitä eroon.
mutta on oireeton tätä nykyä. Olen allerginen mm. eläinten hilseille ja siitepölyille. Käytän tabletteja, jotka estävät allergisen reaktion. Iho-oireet ilmestyvät silloin tällöin. Erikseen on keuhkoihin sumutettava lääke, jota en ole nyt käyttänyt, mutta sekin voi kohta olla tarpeen.
Rasitusastma tulee rasituksesta. Sellaista sairastaa mm. eräs lähisukulaiseni, joka ei ole allerginen.
Vasomotorisiin oireisiin kuuluu mm.: peiton alta nouseminen ja siten viileäpi ilma iholla sai pari tuntia kestävät vilunväristykset ja nuhan. Vanhemmiten oireet ovat lievittyneet. Tunnen täällä erään toisenkin, jolla on vasomotorisia oireita. Hän sanoi, että otettuaan sukat jalasta, siitä alkaa monta tuntia kestävät väristykset.
Hyvää pääsiäistä!
että en tarkoita tätä vasomotorisen vaivan puoleen kohtalotoverilla ketään näillä paltoilla kirjoittajaa, vaan erästä paikkakuntalaista.
se on totta , että pitäisi vain tosten mielipiteillä olla väliä.mikä tämä tälläinen palsta on.jos sanoo oman mielipiteensä,niin loukkaa heti jonkun sananvapautta,ja melkeinpä tovotetaan hornantuuttiin,on kait sitä muitakin kirjansa lukeneita.jos on itsensä oikein korkealle kouluttanut niin,eikö sivistyskin jo kuulu siihen lukutenttiin.itse saidastan sellaista,jota aina ei voi tisilta salata,vaan joskus täytyy pyytää soittaan vaikka ambulanssin.älkää hyvät lukeneet halveksiko sairautta,sairautta on niin monenlaista,oletteko huomanneet sen.
ole luontaistuotteidenkaan nauttiminen muun lääkityksen ohella. Ne ovat kuitenkin kukkarolle paljon tuhoisampia kuin apteekin valmisteet.
Niistä ja niiden vaikutuksesta on myöskin otettava tarkoin selvää eikä syödä ihan mitä sattuu.
Yleensä ihminen pian huomaa mikä aine hänelle sopii ja mikä ei. Sitäpaitsi luontaistuotekauppiaat ovat hyvin koulutettuja ja kertovat asiakkaalle aineiden ominaisuuksista.
En suosittele vaihtoehtolääkkeinä, mutta oheistuotteina kylläkin.
On perintönä tulleita psyykkisiä vaivoja, mutta enpä taida enempää kertoa. Lääkitystä ei ole.
kyselen nyt miekin kun tuli tämmönen otsake,en kehannu ite laittaa, oon aatellu et työ ootte niin terveitä, jote aihe ei oo kiinnostava.
minun kädet on vissii ollu koval kulutuksella , kun nykyää vettää keskeltä kämmentä suonta,sormet alkaa sojottaa suorana ja kivistää kovin. siin ei auta muuta ko hieroo.
muistan kuulleeni jostain vitamiinista joskus,satutteko työ tietämää mikä siihen semmonen olis. lääkeitä on kuulemma ,mut mie ko en viitsi syyä semmoseen vaivaan lääkeitä ,ko niitä on ilmaantunut muutenkin.
minulakkii oli polvi vamma pari vuotta sitten. sain siihe kortisooni pistoksen kerra kuukauessa puolen vuuen ajan. sitte se vaa kummasti parani ja ei oo ollu kippeenä sen jälkee. mie tyhmyyksissäni lähin aamutossuilla talvella kellariin ja kellarin eessä oli liukas kohta ja putosin suoraa oikealle polvelle,siint se alko.
kevät tais alkaa uuvelleen. minulkii on vissii tullu uutena vaivana kevät väsymys ,ko ain olis petis, ihan väkisin pittää hinata itteensä ylös.
meen taas ens maanantaina sairaalaan pariks kolmeks päiväks lepuuttaa itteä.
aurinko ko paistaa sehä on yhtä vitamiinii sitä pittää nyt viikonloppuna ahmii, jos vaa porottaa,
oikein mukavaa viikonloppua kaikille lukijoille.
kalkin läsnäolo on tärkeää. Minulta eivät suonenvedot poistuneet, mutta ne eivät ole enää niin kivuliaita.
ei onneksi edes flunssaa ole . No jaa joskus harvoin on ollut päänsärkyä siinä kaikki.
Täytyy olla iloinen ja tyytyväinen mutta kun ei aina ole silti tyytyväinen omaan elämäänsä.
Jaa se rakkaudenpuute on kyllä olemassa mutta sehän ei ole tauti .
Elämä ois vain vieläkin ihanampaa jos olis se oma kulta tässä vielä kaverina olemassa
Yksin kun ei niin hyvä ole olla
Iloista kevättä kuitenkin ja pääsiäisen valmistelua vaikkapa ainakin raeruohoa ja kukkasia ja jotain hyvää syötävää j a oikein hyvää iloista mieltä kaikille
Näköjään monella on vaikea tunnustaa vanheneminen ja sen mukanaan tuomat vaivat.Lääkärinpalstathan ovat hyvin suosittuja ja oikeastaan jännä,että täällä yritetään leikkiä,niin terveitä ja vitaalisia.Vai onko pelko tulevasta?
Minähän olen vammautunut niin,että kuljen kepin kanssa vaikka ikä sei sitä edellytä(55).
Siksipä ihmiset utelevat miksi niin on ja vielä halukkaammin kertovat mikä hänellä on vaivana.Sitä tpahtuu aina ja kaikkialla ja minun on ollut otettavakin kuuntelijan rooli. Itsehän olenkin terve ,mitä nyt vakituinen hermokipu on jalassa ja selässä ,mutt sehän ei ole sairaus ,enkä yleensä sitä valittele.Joskus olen sanonutkin miehelleni jostain ihmisjoukosta tultuani ,että kaikki tuntuvat olevan minua sairaamipa vaikka minäkin olen luokiteltu vaikeavammaiseksi. Itselläni on tapana sanoa : "panen päivät pääletysten ,päälimmäisiksi paremmat. Jos toisia puhuminen sairaudestaan auttaa kestän kyllä kuunnella.
asenne sinulla, laittaa päivät päälletysten, päällimmäiseksi paremmat.
Käsiä ja jalkoja paleli, jopa päänahkaani paleli, ja olin väsynyt.
Minulla oli pitkä tuomio - kolmekymmentäkuusi vuotta.
- Teillä on autonomisen hermoston stressireaktio, sanoi lääkäri ja suuri lukko alkoi kiertyä auki kun lääke alkoi vaikuttaa.
- Mistä näin pitkän tuomion voi saada? kysyin itseltäni?
- En tiedä, vastasin. - Vääristä ajatuksista, itsepetoksesta, joiden voimasta kaikki, minkä päälle elämäni oli rakentunut, oli lähtenyt kaikkineen kuin mannerlaatta, lipumaan pois päin, lisäsin.
Vain olinko ollut vain laivan ruumassa ilman kompassia ... ja rantakin oli jäänyt liian kauas....näin jouduin pois siitä, millä oli ollut arvoa.. vanhempani.. aina kilpailevat sisarukseni - heidän lapsiaan en edes tunne.. naapurit ja olihan koulussakin ystäviä.. näitä joutessani iltaisin käsilläni neuloin-purin-neuloin...
Vapauden menetyksellä maksoin sen kun olin vastannut "TAHDON", tutkimatta tunteitani sen tarkemmin.
Tähän seuraavaksi jätän pienen pätkän kertomatta, kun kaikelle ei oo sanojakaan ja jos väkivalloin kirjoittaa niin pelkään, että hulluus sekoittaisi pään.
Olin sitten kauan kieriskellyt mustin miettein kertomatta kellekään, synkkää perhesalaisuutta.
..mitä sitten olin nähnyt hänessä kun näin olin erehtynyt väärin avioitumaan - täysjärkinen? näitä olen jälkikäteen miettinyt.
...nekin silmät niin sinisinä hehkuivat ja niissä unelmia, sekä paljon salaperäisyyttä. Olin ollut työssä, minä myin ja hän osti - jos oli millä ostaa, ja jos ei ollut, niin annoin velaksikin jonkun aikaa...näin tapasimme joka päivä.
--
Jos peili särkyy, niin silloin menee onni seitsemäksi vuodeksi, äiti oli sanonut kun olin vasta lapsi.
Tuskin äiti oli ymmärtänyt itsekään peilin merkitystä äiti-lapsisuhteessa, kunhan oli kuullut jostain sanonnan, mutta rakkautta lapsuudessani oli ollut ja isäni oli kaikin puolin rehti mies.
Olin nuori ja janosin vapautta, enkä kuunnellut vanhempieni opetuksia sen enempää.
--
Rakkautta olin luullut näkeväni myös kohtalokkaan HÄNEN silmissään kun olin tavannut hänet 19-vuotiaana. Se oli heijastusta lapsuuteni muistikuvista.
Oikeasti hän ei ollut koskaan rakastanut minua enkä minä koskaan häntä.
Ja sitten tässä saattaa olla jotain, jota en vielä huomaa - olenhan vasta vapautunut ja hieman häikäistynyt.
Kiitos ELÄMÄ, että olen saanut etäisyyttä tuohon taakse jääneeseen ja tämä kirjoittamani on todisteena siitä.
Olet lipumassa valkamaan.
Sinä kaiken lisäksi osaat pukea ajatuksesi
sanoiksi, ihan kaunokirjalliseen asuun.
Pentti, Odysseus sai juuri viestin, joka oli tarkoitettu ilmeisesti Sinulle ? tai Odysseus koetaan "Penttinä" ?
Muistane, että vain Sinulla on oikeus kertoa julkisuudessa terveydentilaasi koskevita tiedoista.
Mikäli meidät sekoitetaan kuten minut sekoitetaan milloin "hajupoika", "häjypoika", "Ruuneperi" ym nimimerkkeihin. Jokainen nimimerkki viimekädessä vastaa itse henkilökohtaisesti kirjoittamisestaan. Eikö totta ?
että vahingossa luulin sinua Ruuneperiksi. Hän kirjoitti halutesaan hyviä runoja. Mitäs sinä olet kirjoittanut? Vaikuttaa sille, ettei kirjastosta tarvitse lainata Odysseuksen harharetkistä mitään, kun se näkyy ilemestyvän täällä pätkittäin.
palaamisestani kertova oli se, josta alun perin mainitsin. Taidat olla pikkuisen ottanut!
Kävin tällä sivustolla äsken ensimmäisen ja ainoan kerran vain siksi, että keskustelun aloittajasta oli erehdyttävää tekstiä Odysseuksen sivustolla ?
Minun asiani ei ole arvioida Ruuneperin tekstiä.
Vastaan toki hänelle asiasta asiaa !
Pyydän anteeksi sotkeutumistani keskusteluunne, mutta "myötätuuli" tuntuu sotkeutuvan kaikkiin asioihin ja hänessä on ilmettyä "noidan" vikaa.
Hän kun kykenee haistamaan netissäkin tekstistä, josko joku on "ottanut" - minä kun en aina ole varma, olenko minä, Pentti, hajupoika, mummo,Frederiikka.. luoja paratkoon kuka on kirjoittanut. Hyvä kun pysyy edes oikealla kaistalla - itse!
"Mikää ei oo niin heleppua ku toisen taloon asuminen" !
ei ole mikään niin halpaa huvia kuin toisen talon asuminen.
myötätuuli kun on aina niin myötäinen.se vie eikä vikise.
saahan näihin keskusteluihin sotkeutua,kuin kissanpentu villalankaan.kun mummo vaarille sukkaa kutoi.
Kummallinen olet nalletar. Otsoksiko minut olet muuttamassa ? Palstan pitäjän kanssa ei ole mitään yhteistä - tiedämmä ?
Myötätuuli ei purjelaivoille aina kuten ei meille ihmisillekään ole aina paras tuuli - eihän.
Toisen talon asuminen on vaikea jos kaverina on Louhi pohjan akka ?
enpähän tiedä mitä otsot näin keväällä mekastavat ,kun ovat juuri talviuniltaan heränneet.
kyllä myötätuuli pitäisi tuulla leppeämmin kuin vastatuuli,mutta jos vasta tuuleen soutaa kyllä se raskaaksi käypi.
ja jos vielä pohjan akan kanssa kortteeraa ,taitaa vaikeaksi lyöttäytyä.
Miksi ihmeessä kirjoitat ja luet henkimaailman juttuja ja muita Odysseuksen päättömiä tohelluksia. Odysseus ei itse tunne olevansa niin erinomainen kirjallisessa taidossaan, että se antaisi syyn moiseen. 65 Odysseus on kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä luetuin ja eniten "vastakaikua" saanut kirjoittaja - osoittaako se "vakikirjoittajain" kyvyttömyyttä vai mitä. Se ei ole Odysseuksen päänsärky.
Kirjoitusten tasoa toivoisin kaikilta osin myös omalta nostettavan reippaasti myötätuuleen.
Odysseusta koskevat asiat toivon puitavan hänen aloittamissaan keskusteluissa - ja -palstoilla !
taas yöllä. Kun nykii, niin varpaat sojottavat harallaan eri suuntiin jäykkinä ja kivuliainakin, tahdosta riippumatta ja mitään sille voimatta. Vaiva ilmestyi jo kun olin vähän päälle kolmenkymmenen ikäinen. Aluksi se ilmeni vain harvoin ja huomasin sen sängyllä lueskellessani maaten vatsallani, nilkat ristittyinä. Vaiva alkoi toisen jalan isosta varpaasta.
Nykyisin se on molemmissa jaloissa ja se on jo nilkoissa asti ja ilmenee muissakin asennoissa, ei vain vatsallaan maaten.
Olin käynyt kahdesti neurologin tutkittavana muista syistä, ja samalla olin maininnut näistäkin nykimisistä, mutta ilmeisesti tämä ei ole neurologian kannalta kiinnostavaa.
En vieläkään tiedä, mitä nämä ovat ja mistä johtuvat.
Olen täällä nettikeskustelussa huomannut kirjoituksissani olevan välimerkit miten sattuu ja sanat ovat väärässä järjestyksessä. Kun kysymyksessä on ollut vaikea aihe, olen tehnyt paljon työtä yrittäessäni siirrellä sanoja parempaan järjestykseen, välimerkkejä paikoilleen ja muokattua muutenkin kirjoitukseni luettavammaksi, mutta useinkaan en ole onnistunut siinä.
Kirjoitus- ja muokkausvaiheessa en kykene näkemään tekstiäni oikeinkirjoituksen kannalta. Myöhemmin näen kyllä paremmin. Vaikka en hallitse kielioppia, niin ainakin luulen tietäväni missä kysymysmerkkejä käytetään ja missä ei. Silti näen kysymysmerkkejä väärissä paikoissa moneen kertaan tarkistamissani viesteissäni.
Kun tekstit ovat "kauempana", ovat ne kuin vieraan kirjoittamat ja silloin kykenen panemaan sanat järjestykseen ja välimerkkejäkin paikoilleen.
Ainakin joskus opin! Kokemukseni kirjoitettuina voivat olla tarpeen lapsilleni. Heistä on nimittäin kasvanut järki-ihmisiä ja he saattavat jossain vaiheessa kiinnostua omasta lapsuudestaan enemmänkin.
Jäljennän tähän pikkupätkän 29-vuotiaana käsin kirjoittamastani päiväkirjasta niine virheineen kun ne ovat siinä. Vain lasteni etunimet muutan:
"Perjantaina 29.8.1975
Tuulikki leikkii usein kotileikkiä. Aina niissä leikeissä isä on kuollut. Tänään hän leikkiessään kysyi minulta, aionko koskaan erota isästä. Sanoin että en varmaankaan vaikka minä joskus suuttuessani olen sanonut niin. Ihmettelen Tuulikin kysymystä hän kun kuitenkin pitää kovasti isästään.
Tuulikki pitää nukeista hyvää huolta yleensä, paitsi tänään hän leikki että eräs nukke on aave ja laittoi sille hirttosilmukan kaulaan ja ravisteli sitä narusta kiinni pitäen.
Tuulikki on innostunut keräämään pihalta kaikenlaisia pikkumönkijöitä, leppäkerttuja, muurahaisia yms.
Poikani Juhani tekee keihäitä, ajelee polkupyörällä ja on erittäin kiinnostunut autoista."
Vaikeista asioista kirjoittaessani taidan olla ihan sekaisin. Olen melko varma siitä, että syitä tekstin sekavuuteen löytyy tunne-elämästä ainakin kolmasosan verran. Olen nimittäin kyennyt laatimaan huomattavan vaikeista asioista luettavaa tekstiä silloin kun niissä ei ole tunteita mukana.
Nuorempana ollessani en pahimpina aikoina kyennyt kirjoittanut ollenkaan. Kovasti järkyttäneet tapahtumat veivät ympärivuorokautiseen lepäämiseen, aina jaksoi nukuttaa. Ponnistin kaikki voimani noustakseni aamulla valmistelemaan lapsille aamupalaa ja ollakseni heille edes jonkinlainen äiti. Kävin kaupassa ja pesin pyykit. Oikeastaan muuhun ei voimia ollutkaan.
Uusi lehti on käännetty, eikä mikään uhkaa minua. Yritän ymmärtää historiaani, nauttia tästä päivästä ja katsoa myös tulevaisuuteen, jota minulla voi olla vaikka parikymmentä vuotta - jopa enemmänkin.
Minullakin on nykinyt jalkoja.
Kantsii syödä iltapala ja jotain
vatsaa rauhottavaa.
Tekstisi on mielestäni ihan hyvää.
Voisit vaikka kirjoittaa kirjan.
kohtalotoveri. Se, mitä sanoit tekstistäni, on vähän liioittelun tuntuista.
Tekstisi on ihan kivaa.
Joskus semmonen ihminen,
joka miettii, mitä kirjoittaa,
kirjoittaa tosi hyvin.
Näköjään tulenkin tänne aina silloin kun tunnen epävarmuutta tai jotain vastaavaa. Se oli aluksi vaistomaista.