Olisko joku kilpailuttanut saman pohjan harkot ja pystytyksen sekä Jämerällä että Lammilla? Millaiset oli hintaerot, kumpaan päädyitte ja miksi!
Jämerän ja Lammin
hintaero
4312778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Itse kyselin tarjouksia keväällä 2006. Silloin tilanne oli, että osien hintaero oli n. 15kiloa ja pystytyksen sama 15. Sipoon on lisäksi varsin helppo itse tehden aikatauluttaa johtojen vedot ym, joten muissakin työkuluissa säästi.
Talo 3x100m2 pääkaupunkiseudulla.
Valitsin Jämerän ja syynä oli hinta. Keksin tuolle rahalle aivan varmasti käyttöä.
Tällä hetkellä kilpailutus menossa (ei tärkeysjärkässä):
- Aeroc
- Jämerä
- Maxit
- HB priima
- Lohja Rudus
- Lakka
- Lammi
Perustuksesta vesikattoon pystytys. Valintaperusteena puhtaasti hinta!
Voit ehkä tämän jo tietääkiin, mutta jos et satu olemaan ammattilainen, niin kerron varmuuden vuoksi. Noiden harkkojen lopullista hintaa on hyvin vaikea vertailla maallikon. Liikkuvia osia on paljon: kivien hinta, kivien ladonta, raudoitus, betonit & laastit, nostot, roilotukset, palkkirakenteet, tasoitetyöt, jne. Itse olen sillä kannalla että kilpailuttaa tietty kaikki, mutta valitsee sen joka muuten makuun sopii, ja tinkaa sen hinnan kohdilleen. Ne säästöt tehdään ihan muualla kuin runkoharkon merkillä, usko pois.
...tuosta massasta et saa mitään järkevää lopputulosta...ja jos saat, niin huijaat itseäsi!
eli aivan turhaa ajantuhlausta, josta ei saa mitää rahallista hyötyä.
valitse ensin kaksi, ihan maksimissaan kolme, joista sitten materiaalitarjous samalle viivalle(vaikeaa!) ja pystyksestä oikea tarjous(ei mikään edustajan arvio!) niin saatat pystyä hintaa arvioimaan.
kaikista et tule saamaan esim. pystytystarjousta jne.
jos mahdollista säästöä rungon osalta arvioi, niin kovin paljon aikaa valintaan ei kannata käyttää, säästömahdollisuus minimaalinen. ennemminkin kannattaa keskittyä siihen, että toimittukset toimivat ja ennenkaikkea saa osaavan urakoitsijan(ei sitä halvinta!)
on kilpailuttaa harkkokasoja.
Pyydä tarjous tontillesi sopivista arkkitehtikuvista ja pääsuunnittelijan työstä mukaanlukien työ- ja rakenne LVIS-piirustukset.
Sitten pyydä muutama tarjous 'talopaketista' kovalla väli-ja yläpohjalla 1)pihalle toimitettuna ja 2) pystyyn toimitettuna.
Samalla tavoin voit kilpailuttaa LVIS-osuudet, jos et itse voi niitä tehdä.
Ikkunat ja ovet kannattaa kilpailuttaa myöhään syksyllä, säästät 2-3000eur aivan samoista kamoista verrattuna kevätsesonkiin.
Esimerkiksi Siporex-talo on aivan tyypillistä nostaa ylös saakka ennenkuin kipinä tai putkimies edes käy työmaalla. Putket, ilmastoinnit ja sähköt joko roilotaan tai asennetaan pinnassa. Joissain muissa harkkoratkaisuissa putkituksia pannaan valujen sisään myös seinissä.
Keskity aina yhteen vaiheeseen kerrallaan, Mikäli hintaero 2-1 on iso, pystytä itse, säästät varmasti.
pystytystarjousta ilman rakennekuvia tietäen, että samaa kysytään ties kuinka monelta muulta ja että taloa ei välttämättä edes tehdä siitä materiaalista, jota hänelle tehty kysely koskee. Niillä riittää työtä aitojenkin kyselyiden kanssa. Mä en ainakaan uhraisi aikaa kyselyyn "jos teemme siporexista, niin paljonko maksaa".
Me tehtiin LAmmi ja ollaan tosi tyytyväisiä. Betonit maksoivat kyllä pumppauksen kera paljon, joten oli varmaan kallein, mutta mielestämme myös paras, ratkaisu. Siporexia emme edes kysyneet, huokoinen ja huonosti lämpöä eristävä vanhanaikainen materiaali.
kuin runkomateriaali on valittu. Esim. kevytsoraharkko vaatii ihan eri tavalla tukirakenteita kuin valubetoniharkko.
Ja todennäköisesti kysyjällä on jo kuvat, ei kai mitään muuten voi kilpailuttaa.
on ollut käytössä vasta 70 vuotta! Kyllä sen täytyy olla huonoa jo tuohon ikään. Varmaan on vielä lapsentautejakin huokosissaan. Mutta Rakenteen huokoisuudesta on etua. Helpoin ohutsaumata muototarkkana runkovaiheessa, helppo työstää runkoa ja urat jyrsimellä... ja sitten kun runko on saatu tehtyä...siirrytään LVIS-töihin ja niiden jälkeen yleisesti kivirakenteisiin taloihin tulee tasoite sisä- ja ulkopintaan, niin mihin se huokoisuus hävisikään!
Hyvä kun olette ratkaisuunne niin tyytyväisiä, että hehkuu. Hintaerolla kuitenkin lämmittelen energiapihiä sipo-mökkiäni monta vuotta - ilmatteeks.
Eipä se ole joku betonivalu tai harkko, mikä edullisuuden ratkaisee -vaan kokonaisuus. Jos urakoitsijasi ei viitsi laskea, laske itse. tee itse.
montaa sataa, joten ne kannattaa tehdä muutamaa eri materiaalivariaatiota varten. Säästönä kertyy jopa tuhansia euroja.
Älä sählää muutamaa viikkoa, vaan suunnittele ainakin puoli vuotta.
...meinaat? parilla sadalla saa varmasti jonkun kuvan(ikeasta)!
lähimmältä ja toiseksi lähimmältä jämerä-edustajalta, mihin hintaan he tekevät kohteesi arkkitehtikuvat ja kun olet rakluvan saanut, niihin pääsuunnittelun LVIS-kuvat. Yllätyt.
Näistä viimememainituistahan tässä oli kyse.
Silti sinun ei ole pakko ostaa heiltä yhtään herkkua (harkkoa), vaan voit kerätä ne vaikka muiden rakentajien ylijäämätavaroista. Miltei jokaisen kivitaloraksan pihalla on muutama lavallinen käypäsiä harkkoja.
...mistä oli kysymys??
rakennesuunnittelu?
pää-piirustukset?
sähkösuunnittelu?
LVI-suunnittelu?
yhtään noistakaan ei saa parilla sadalla..
eli edelleen ikeaan...
ikean piirustuksia kuin valmiin talon seinälle.
sakkiin! Lammi on siis kalliimpi, mutta siitä huolimatta olemme todella tyytyväisiä valintaamme. Ja me emme siis kysyneet niitä tarjouksia muulla materiaalilla kuin Lammilla (tosin HB:n ja MAxitin edustajat antoivat yhdet pystytystarjoukset kysymättä; Jämerältä ei kysytty edes paketin hintaa, koska oli selvää, että pehusta emme rupea taloamme tekemään), koska emme muusta aikoneet tehdä. Emmekä tehneet itse muuta kuin kaikenlaista pientä välihommaa.
kalliimpiakin tarjouksia oli. Epäilen kuvien laatua, jos muutamalla satkulla saa. Meillä tosin oli aikalaista ektraa, eli korkeaa tilaa, isoja ikkunoita, parkekkeita erikois-kattolappeita yms. mihin meni aikaa. Ei olisi ollut järkeä teettää kuvia eri materiaaleille. Konsultoimme kuitenkin rakennesuunnittelijaa ennen, kuin lopullisesti päädyimme Lammiin. Lammin ansiosta joitakin teräspilareita voitiin jättää pois, joita muu materiaali olisi edellyttänyt.
paljonko lämpiäviä neliöitä, entä kuutioita, onko uima-allasta jne... pelaako LTO vai tuuletatko vain sisäänpäin ... mikä onkaan vuosikulutus megawatteina arvon möksässäsi.
Hyvä, että olet tyytyväinen, mutta turha moittia muita ratkaisuita, joista et tiedä näemmä mitään.
Jos vaikka olisivat yhtä hyviä!
'pakettitalo' -tarjous saatiin julkisivu- ja leikkauskuvien (huonekorkeus) perusteella.
Rakennesuunnittelu maksoi 1750, LVIS 1350 sisältäen pääsuunnittelun eli kuvat olivat saman kohteen samasta versiosta tehtyjä (eivät poikenneet toisistaan, vaikka rakennekuvia jouduttiinn välillä muuttamaan).
Pääsuunnittelu kannattaa sitoa tarjoukseen mukaan ja myös kuvien kopiointi, muuten laskutetaan erikseen.
Itselläni on menossa pohjaratkaisujen suunnitelma L-malliselle yksitaso-omakotitalolle, jossa kenties pupettikatot ja vino katto olohuoneessa. Mahdollisimman suorat seinälinjat, ei ylimääräisiä ulokkeita, mutta ikkunoita tulee ja ovia kenties neljä noin 150 m2 kokoiseen omakotitaloon.
Leiviuuni- ja varaava takka ? muu lämmitys. Ilmalämpöpumppu -millaisia kokemuksia?
Olen miettinyt Lammi-, Jämerä- ja Maxit-taloja, sillä rapattu ulkopinta on kaunis ja sisätilan seinät voi käsitellä monella tavalla. Jukka-taloillakin on EKO-Jukka -millaisia eroja edellä mainittuihin talotoimittajiin?
Ulkorappauksen hinta?
Itselläni on hyvä, tunnollinen rakennusmies. Kannattaako talotoimittajalla teettää pystytystyöt ja sitten muut materiaalit pihalle toimitettuna antaa oman rakennusmiehen tehdä muut työt,sillä hänen työnjälkeen ja työmoraaliin voi luottaa?
Oman paikka kunnan Jämerän edustaja tiesi jonkun "rapparin" tekevän ulkorappauksen 40 €/ neliö, ikkunat ja ovet kuuluu neliöihin. Sisärappaus ja maalaus muistaakseni 14 €/neliö.
Jukka-taloltakin pyydettiin Eko-Jukasta tarjous. Hinta liikkuu samoissa nurkissa, mutta Jämerään on kyllä tosi vaikea tehdä kustannusarvioita, kun paketti ei sisällä kuin kivet ja pystytyksen.
Takka-leivinuunin muuraukseen on tiedossa tutuntutuntuttu. Paikkakunnalla on pakkko liittyä kaukolämpöön. Pystytykseen on kyllä tarkoitus käyttää talotoimittajan porukkaa.
kauheeta ole, 245m2, 700m3 ja kulutus tuhat euroa vuodessa, josta liki puolet perusmaksua. Vaihdin kestää siinä 30 vuotta ja justiinsa jännään koska poksahtaa, kun on 27. vuosi menossa.
No jos sulla on tiedossa hyvä tunnollinen rakennusmies, niin totta helvetissä käytät sitä.
Meidän talon runko ois ehkä tullut 5000€ kalliimmaksi siposta tehtynä.
(2003 Lammilla oli maihinnousukampanjat Oulussa)
mutta entäs runkoon tulevat väli- ja yläpohjat, oliko 2003-vertailussa mukana ja runkoon liittyvien sähköasennusten/lvi-asennusten hintaero lammi/sipo.
Yllättävän pieni hintaero siellä Oulussa. Itse yritin kans tehdä Sipo-kauppoja, mutta rungon hinta ilman asennusta (huomioiden betonit pumppaukset teräkset) olisi tullut 10 000 egee kalliimmaksi Siposta. Ei tarvinnut Sipo-kauppiaan kanssa kauaa neuvotella. Nyt kun mökki on valmis, olen ollut tosi tyytyväinen Lammi-valintaani.
Kehukaas nyt myyjät. Pistäkää parasta vai argumentit hukassa=)
Vali ja yläpohjat sisältyivät. (kivirakenteinen yläpohja ois maksanut molempiin reilusti lisää)
"mukana ja runkoon liittyvien sähköasennusten/lvi-asennusten hintaero lammi/sipo."
Laskin sen varaan että teen itse LVIS asennukset.
(Lammissa sähkärit ja putkarit ottaa starttirahan jos ne tsingahtelee raksalle jokaista valua ennen)
Sittemmin korjasin laskelmaa 5000€ kalliimman betonin yms. vuoksi.
on, 6-0 Sipon hyväksi.
Siporex-talo tehdään selkeästi runko pystyyn ja vasta sitten tarvitaan LVIS-hemmoja, jotka voivat vuorollaan tehdä urakkansa. Tai hartiapankilla siirrytään näihin vaiheisiin yhteen kerrallaan.
Lammissa häärää monta urakoitsijaa samaan aikaan toistensa jaloissa sotkemassa, joten se ei oikein vastaa omatoimirakentamista parhaimmillaan.
Aika etevä omakotirakentaja/rakennuttaja saa olla, että työmaa pysyy järjestyksessä eikä mitään unohdu tehdä oikeaan aikaan.
Mitä yksinkertaisemmat rakenteet, sen parempi.
Siksi kummastuttaa harkkotaloon joidenkin tunkema kevyt yläpohja. Juuri olet ehtinyt oppia muuraamaan, niin sitten tuhnaat puutöitä ja muovituksia. ei hyvä sauma ollenkaan.
>6-0 Sipon hyväksi.
Naurettava laskentatapa sulla.
Ei tuosta tule kuin yksi plussa piste sipolle.
>Siporex-talo tehdään selkeästi runko pystyyn ja vasta sitten tarvitaan LVIS-hemmoja, jotka voivat vuorollaan tehdä urakkansa.
Tuossa siis se yksi plussa sipolle.
Toisaalta on silläkin etunsa kun ei tarvitse roilottaa mitään ja seinän sisään mahtuu miltei mitä tahansa ilman kotelointeja yms.
Jos runkovaiheen LVIS hommat tekee itse (ne on luvallista tehdä itse) on plussapiste toiseen suuntaan.
>Lammissa häärää monta urakoitsijaa samaan aikaan toistensa jaloissa sotkemassa, joten se ei oikein vastaa omatoimirakentamista parhaimmillaan.
Sulla on kyllä muussit ja vellit ihan sekaisin.
Omatoimirakentajan raksalla ei häärää ainoatakaan urakoitsijaa!
Omakotirakennuttajan raksalla kylläkin.
>Mitä yksinkertaisemmat rakenteet, sen parempi.
Jep. Siksi esim rinnetalossa tai matalaenergiatalossa siporex ei ole yksinkertaisin.
>Siksi kummastuttaa harkkotaloon joidenkin tunkema kevyt yläpohja. Juuri olet ehtinyt oppia muuraamaan, niin sitten tuhnaat puutöitä ja muovituksia. ei hyvä sauma ollenkaan.
Puolensa kussakin, niinkuin on keskusteltu.
Kattotuolit mm. antavat enemmän vapautta rakentamiselle.
Jos yläpohjan tekee kivirakenteisena niin se rajoittaaa rajusti LVIS töitä eikä puutöiltä välty kuitenkaan.
Kivirakenteisessakin yläpohjassa on paljon puuta:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593
Ei kuule vähääkään kiinnosta meneekö Lammilla hyvin, huonosti vai hyvin huonosti. Pääasia että minun mökkini toimitus pelasi mallikkasti ja kohtuu hintaan.
omatoimirakentajalla ole lupia tehdä kaukolämpö- tai sähköliitäntätöitä, joten kyllä niitä urakoitsijoita kuhisee.
Mulla kattotuolina on kakkosvitonen 90sentin jaolla, joten sen latomiseen tekoon pystyy myös 'kivimies'.
Kova yläpohja on hyvä alusta tepastella niitä LVIS-töitä varten, ei tarvitse roikkua henki kurkussa jonkun lankun varassa. Lisäksi se on tiiviimpi kuin kevytratkaisu (nimensä mukaisesti!).
Joku toinen kuten sinä, on halunnut tehdä hirsitalon kivitalon katolle ilman käyttöullakkoa tai sen kanssa, mikäpä siinä.
Jos on varaa ja aikaa.
Tässä varmaan kannattanee muistaa se, että ajat muuttuvat.
Itse hämmästelin sitä kuinka nopeasti pystyttäjät lätkivät rungon kasaan. Heillä oli nosturi apuna. Talo oli kolmikerroksinen, joten retuuttamista ylemmäksi olisi riittänyt.
Nosturi kun oli paikalla, niin kaikki palkit ja välipohjalaatat nousivat paikalleen nosturin avulla. (Nosturi oli sähköllä käyvä leikkinosturi, jonka nostokyky liikkui tonnin hujakoilla.)
Itse jälkikäteen harmittelin, että en suunnitellut taloa erikseen suurharkoille sopivaksi. Tämä ei olisi vaatinut juurikaan muutoksia taloon. Suunnittelusta olisi toki tullut hieman hankalaampaa. Suurharkkojen etuna olisi ollut nopeus (lue: pienempi urakkatarjous), sekä parempi tiiveys ja eristävyys seiniin. Voisin myös kuvitella, että pinnoista tulisi tasaisempia.
Kellariin käyttäisin, nopeuden vuoksi, elementtejä. Valmis kerros syntyy parissa päivässä. Jämerä on vasta viimeaikoina tarjonnut vakavissaan elementtejä vaihtoehdoksi, mutta mielestäni ne ovat varsin hyvä vaihtoehto.
Melkein kuulosti mainospuheelta. Nyt varmaan sitten Raksaaja--sh vastaa Lammin mainospuheella ;) Et varman voi antaa olla ;)
Sen verran itse mökistä, että valmiusaste
- L 80%
- V 80%
- I 30%
- S 50%
Tasoitukset 60%
Ja loput sitten tekemättä. Runsas viikko sitten alkoi ensimmäisen kerran iskeä fiilis eikö tämä homma ikinä lopu. Fiilis kesti n. 5 päivää, jonka jälkeen sain henkisen yliotteen. Pieni homma kerrallaan valmiiksi. Paloista se tönö koostuu. Helpotti.
Yllä olevalla tarinalla ehkä yritin kertoa sitä, että vaikka oma työ maksaa 0€, niin ei se toki ilmaista ole. Työtä on järkyttävä määrä, joten sitä kannattaa yrittää aivan oikeasti säästää. Täällä korostuu usein liikaa rungon osuus, mutta se on kuitenkin vain runko.
>omatoimirakentajalla ole lupia tehdä kaukolämpö- tai sähköliitäntätöitä, joten kyllä niitä urakoitsijoita kuhisee.
Höpöhöpö.
Ei nuita runkovaiheessa tehdä.
Seinään laitetaan vaan tyhjiä suojaputkia, hanakulmia ja rasioita. Ei mitään ydintekniikkaa.
>Kova yläpohja on hyvä alusta tepastella niitä LVIS-töitä varten, ei tarvitse roikkua henki kurkussa jonkun lankun varassa.
Runkovaiheessa ei sinne tarvitse mennä tepastelemaan.
Meillä ei vielä tähänkään päivään mennessä ole tarvinnut tepastella ullakolla LVIS töitä.
Sitten kun sinne mennään (kytkemään IV kone) niin alla on tukeva lattia.
>Lisäksi se on tiiviimpi kuin kevytratkaisu (nimensä mukaisesti!).
Huolellisesti tekemällä ei eroa keytratkaisuun ole. Molemmilla tavoilla saadaan talossa ilmavuodot alle yhden (n50 luku).
((käyttöullakkoratkaisussa kevytrakenne nopein ja kustannsutehokkain))
>Melkein kuulosti mainospuheelta. Nyt varmaan sitten Raksaaja--sh vastaa Lammin mainospuheella ;) Et varman voi antaa olla ;)
En jaksa vääntää ja siksi annan olla. :P
(männä viikolla kävin kuitteja läpi, runkovaiheessa meillä oli rakennustelineet 38 päivää, ne haettiin kun sokkeli oli tehty ja palautettiin kun päätykomiot ja pilarit oli valmiit)
>Sen verran itse mökistä, että valmiusaste
Laitanpa omia perään.
>- L 80%
100%
>- V 80%
80%
- I 30%
50%
- S 50%
30% (välttämättömät sähköt on kytketty, loput kytketään vuoden mittaan ja automaatio rakennetaan tulevina vuosina)
>Tasoitukset 60%
Sisätasoitetyöt 80% (kellari vaiheessa)
Ulkotaisoitehommaan on neuvottelut päällä.
Viimeaikoin on työpäivää pitänyt tiivistää tunnilla kun talon päädyssä seisoo hakitelineet päätyräystäiden alusen umpeenrakentamista varten, pirunmoinen homma siinäkin kun ampiaisentiivistä yrittää.
>Ja loput sitten tekemättä. Runsas viikko sitten alkoi ensimmäisen kerran iskeä fiilis eikö tämä homma ikinä lopu. Fiilis kesti n. 5 päivää, jonka jälkeen sain henkisen yliotteen.
Jep jep.
Vuoden vaihteen jälkeen olen järkännyt illoille muutakin puuhaa kuin rakentamista. On terveellistä tehdä joskus muutakin.
>Pieni homma kerrallaan valmiiksi. Paloista se tönö koostuu. Helpotti.
Juu. Noin minäkin etenen.
hankalaa on se että vaimo on mallia: "kaikki nyt heti kerralla valmiiksi" se teettää ressiä
>Yllä olevalla tarinalla ehkä yritin kertoa sitä, että vaikka oma työ maksaa 0€, niin ei se toki ilmaista ole. Työtä on järkyttävä määrä, joten sitä kannattaa yrittää aivan oikeasti säästää.
Onhan tuossa vinha perä. Mutta esim minä olen semmoinen ikuinen hifistelijä että puuhaan jokapaikeassa 50% extraa kuin mitä olisi välttämätöntä. Esim tuo varastoullakon kapaloiminen teräksiseen sääskiverkkoon. Ja about kymmenen kuukautta LVIS yums suunnitelmien fiilaamiseen.
Sähkäri on ollut noin kolme päivää rakennuksella, tuntipalkalla. (olen ollut apumiehenä myös kytkennöissä sen mukaa kun sähkäri on antanut lupaa)
Putkimies on ollut noin neljä päivää raksalla, tuntipalkalla, esim lattialämpöputkien asennuksessa säästin varmaan 2 viikkkoa omaa tupeksimista & tuumailua & työaikaa eikä tullut ainoatakaan ruttua putkeen.
ullakolla lvis-töitä (sinä tai urakoitsija), miten sitten kova yläpohja vaikeuttaisi niitä, kuten oletat. Onkohan sulla nyt luulot tiedon väärttinä. Tee pari ja vasta sitten kerro, haittasiko vai ei.
Aika ihmemieshän se saa olla, jos harkon ja muovikelmun kiinnittää toisiinsa helposti ja pitävästi ja pysyvästi ja väittää jotain laskennallisia tiiveysarvoja saavuttavansa mittaamatta.
>jos et tepastele ullakolla lvis-töitä (sinä tai urakoitsija), miten sitten kova yläpohja vaikeuttaisi niitä, kuten oletat. Onkohan sulla nyt luulot tiedon väärttinä. Tee pari ja vasta sitten kerro, haittasiko vai ei.
Kova yläpohja ilman alaslaskua edellyttää että LVIS (myös valaisinsuunnittelu) on tehty pilkulleen ennen kuin laatasto tilataan.
Kovaan yläpohjaan on ilmatiiviin reiän tekeminen tuhat kertaa työläänpää kuin elastiseen muoviin.
Kovaan yläpohjaan ei voi upottaa LVIS tekniikkaa ja lämmöneristettä jne.... eli käyttöullakon tapauksessa tulee lisäkikkailua. Käytännössä koko talosta pitää tehdä 20cm korkeampi jne...
ja saman verran puuta tulee siihen päälle
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593
En jaksa paskapuheita vastaan väitellä kun asiat on niinkuin ne on:
http://www.kivitalorakentaja.fi/forum/viewtopic.php?p=315#315
>Aika ihmemieshän se saa olla, jos harkon ja muovikelmun kiinnittää toisiinsa helposti ja pitävästi ja pysyvästi
Helppoa.
Seinän päällä, yläjuoksun alla kulkeva bitumihuopa ja muovikelmu on limitetty & liimattu & puristettu toisiaan vastaan. Sen jälkeen kyseisen sauman päälle on lisätty akryylimassa.
Se alkaa vuotamaan vasta jos seinä halkeaa tai trombi vie yläpohjan veks.
>ja väittää jotain laskennallisia tiiveysarvoja saavuttavansa mittaamatta.
Minä olen melkovarmaan ainoa täällä joka mittaa talonsa ilmanpitävyyttä.
Kivikaton puolestapuhujat on tyypillisiä Jämerän matraan hurahtaneita.
Vain JÄMERÄllä on vaikeuksia sulattaa että normaaleissakin PUUTALOISSA voidaan päästä ilmatiiveyteen 1 jos asiaan kiinnitetään huomiota. jne... harkkotalosta on vaikea tehdä puutaloa hatarampaa.
Toki jos on ylimääräisen rahan lyönyt kivitrakenteiseen silel haluaisi jotain perusteita...
ja ne on keveitä työläänpiä sekä syövät huoneneliöitä.
Yksi 2.5 m mittainen 100mm halkaisijainen IV putki menee vaaterissa 50mm höyrynsulun yläpuolella.
Keittiön katon verhoilu on 75mm höyrynsulun alapuolella. LVIS on siis tuossa 225mm matkalla.
Tässä vuoden kuluessa puhallusvillan sekaan tulee vielä ainakin vaakasuuntainen viemärintuuletusputki.
Ehkä myös liesituulettimenputki (mutta se on lähellä talon päätyä joten sitä ei ole pakko kuskata ullakon lattian alapuolella. jne....
jne jne....
Eli meillä kivirakenteinen yläpohja ois pomminvarmasti teettänyt lisätyötä ja kustannuksia.
(jos ullakkovarastoa ei tule ja tykkää röpelökatosta niin silloin voi kiviyläpohjalla olla enemmän tolkkua, me käytettiuin se 9-12000€ mieluummin johonkin muuhun)
omaasi tyytyväinen,
tuo mainitsemasi hintahaarukka alkaa olla kolmannes koko 'talopaketin' hinnasta, joten se ei voine pitää paikkaansa.
Mutta hankala niitä on keskenään vertailla, kun muovi on kelmua ja variax/sipokatto on jotain aiwan muuta. Myös työmäärinä samaan valmiustasoon tehtynä. Muovituksia tuhertaa viikkotolkulla ja palkit saa paikoilleen muutamassa tunnissa saumauksineen päivineen.
voin muistaa väärin mutta mielestäni siporex yläpohja ois maksanut jämerän paketissa noin 9000€ enemmän (sis ilmeisesti lisäseinät).
Ontelot ois maksanut lammiin 6000€ lisää kantavia seiniä viikko työtä juotosvalmisteluihin ja rengasraudoitukseen betoninpumppuauto betoneineen.
Asennukseen olisi pitänyt käyttää yksi vuorokauisi enemmän nostureita. (starttimaksu 120€ 60€ per tunti)
(Koska välipohjan ontelot tuli tehtaalta virheellisenä ja ne jouduttiin rälläköimään työmaalla olisi sama luultavasti ollut vaarana myös yläpohjan osalta. Samoin olisi murhetta tullut LVIS:n rakentamisen kanssa sillä rungon valmistumisen jälkeen ne plänit on muuttuneet melko totaalisesti.)
2500€ mikäli ois lammiin kivirakenteisen yläpohjan hommannut.
lapojen suuntaan niin olisi kattotuolienkin hinta poistunut.
Kumipyöranosturilla (40t) nostelee alle 2 tunnissa normaalin väli- tai yläpohjan. On kokeiltu kolmeen kertaan, 2xvälipohja, kumpikin 1,5h ja viisto yläpohja 2h.
Saumausvaluissa menee puoli päivää per kerros ja
siihen yläpohjan osalle korokepalikat ja kattoruodelankut ja väliin 15-20 senttiä villaa, niin on 2. päivän iltana yläpohjahommat pulkassa ja seuraavana päivänä voi ruveta kattamaan.
Mitään ylimääräisi tuhansia ei kyllä kulu. Ei aikaa eikä euroja ei teon aikana eikä lämmityskuluihinkaan myöhemmin.