miten masennus voi vaurioittaa aivoja

On aivan eri asia joutua henkisesti koville kuin sairastua masennukseen.
Kaikki henkisesti koville joutuneet eivät suinkaan edes sairastu masennukseen.

eri asia kirjoitti:

On aivan eri asia joutua henkisesti koville kuin sairastua masennukseen.
Kaikki henkisesti koville joutuneet eivät suinkaan edes sairastu masennukseen.

Eivätkä aivojen vauriot tai pysyvät muutokset myöskään välttämättä sitä tarkoita, että ä l y k y y d e s s ä olisi jotain vikaa.

lisään... kirjoitti:

Eivätkä aivojen vauriot tai pysyvät muutokset myöskään välttämättä sitä tarkoita, että ä l y k y y d e s s ä olisi jotain vikaa.

Pysyvään konkreettiseen muutokseen masennuksen jälkeen en usko. Kyseessä varmemminkin psykologinen tekijä. Vaikka masentunut nousisi elämässään toistatuhatta kertaa takaisin jaloilleen, niin ympäristöstä taikka muistoista löytyy tekijä, joka romahduttaa ihmisen uudelleen ja toisaalta usko saattaa loppua jos valoa tunnelin päässä ei näy.

h i p p o c a m p u s (lat. mon. hippocampi; kr. hippo hevonen, kampas merihirviö), hippokampus, aivoturso (merihevonen),

sub-*kortikaalinen limbiseen systeemiin kuuluva ohimo-lohkossa sijaitseva pääosin pyramidi-soluista koostuva heti *amygdalan takana oleva (n. 15 x 50 mm) rakenne, jonka pääosaa kutsutaan Ammonin sarveksi (cornu ammonis). Se on herkkä verenkierron vajeille, ja *epileptinen kohtaus alkaa helposti siitä. Hippocampus on mukana *emootioiden ja *motivaation säätelyssä. Keskeinen asema sillä on *tietoisissa *muisti-toiminnoissa, etenkin tila-muistissa. *Alzheimerin tautiin liittyy hippocampuksen *atrofiaa muisti-häiriöineen kuten myös usein ohimo-lohkon vaurioihin.– Glykokortikoideilla näyttää olevan kontrastinen vaikutus: amygdalaa potentoiva mutta hippocampusta estävä, millä saattaa olla yhteyttä hippocampuksen *atrofiaan (mm. *depressiossa) ja *neurogeneesin estymään.

Psykopatologia kirjoitti:

h i p p o c a m p u s (lat. mon. hippocampi; kr. hippo hevonen, kampas merihirviö), hippokampus, aivoturso (merihevonen),

sub-*kortikaalinen limbiseen systeemiin kuuluva ohimo-lohkossa sijaitseva pääosin pyramidi-soluista koostuva heti *amygdalan takana oleva (n. 15 x 50 mm) rakenne, jonka pääosaa kutsutaan Ammonin sarveksi (cornu ammonis). Se on herkkä verenkierron vajeille, ja *epileptinen kohtaus alkaa helposti siitä. Hippocampus on mukana *emootioiden ja *motivaation säätelyssä. Keskeinen asema sillä on *tietoisissa *muisti-toiminnoissa, etenkin tila-muistissa. *Alzheimerin tautiin liittyy hippocampuksen *atrofiaa muisti-häiriöineen kuten myös usein ohimo-lohkon vaurioihin.– Glykokortikoideilla näyttää olevan kontrastinen vaikutus: amygdalaa potentoiva mutta hippocampusta estävä, millä saattaa olla yhteyttä hippocampuksen *atrofiaan (mm. *depressiossa) ja *neurogeneesin estymään.

d e-p r e s s i o (lat. de- alas, pois, primum etummainen, pressus puserrettu, deprimo painaa alas),

masennus, *Bibring’in (1953) yleisen *ego-psykologisen depressio-teorian mukaan depressio on lapsuuden avuttomuuden tuntojen ja masennus-alttiuden re-aktivoitumista, jolloin vastapooleina ovat avuttomuus vs. *narsistiset pyrkimykset ja tyydytykset. *Freud ja *Abraham painottavat *ambivalenssia menetykseen liittyvässä *melankoliassa varsinkin *obsessionaalisilla. *Psykodynaamisesti masennukset voitaisiin jakaa: 1) *ego-*depressioihin ja 2) *introjektio-*depressioihin.

Depression *kognitiivisen mallin mukaan (*Beck ym.) masennuksessa itseen liittyvät negatiiviset *skeemat muodostavat yhteenliittymiä, mm. menetys-moodin, joka aktivoituu depressiossa. Depressio ei ole yhtenäinen *häiriö tai *sairaus. Siihen liittyy serotoniini-aineenvaihdunnan häiriöllisyyttä (*neuro-trans-mitterit); pitemmissä ja/tai vaikeammissa muodoissa myös anatomista heikkoutta *synapseissa ja *aksoneissa sekä *hippocampuksen *atrofiaa.

*depressio *agitoitunut depressio, *anakliittinen depressio, *dystymia, *ego-depressio, *endo-geeninen depressio, *epätyypilliset piirteet, *introjektio-depressio, *kaamos- masennus, *major depression, *melankolia, *masennus-tila (-jakso), *neuroottinen depressio, *re-aktiivinen depressio, *somaattinen oireyhtymä, *vakava masennus, *verhottu depressio; *depressio-inventaarit.

Psykopatologia kirjoitti:

d e-p r e s s i o (lat. de- alas, pois, primum etummainen, pressus puserrettu, deprimo painaa alas),

masennus, *Bibring’in (1953) yleisen *ego-psykologisen depressio-teorian mukaan depressio on lapsuuden avuttomuuden tuntojen ja masennus-alttiuden re-aktivoitumista, jolloin vastapooleina ovat avuttomuus vs. *narsistiset pyrkimykset ja tyydytykset. *Freud ja *Abraham painottavat *ambivalenssia menetykseen liittyvässä *melankoliassa varsinkin *obsessionaalisilla. *Psykodynaamisesti masennukset voitaisiin jakaa: 1) *ego-*depressioihin ja 2) *introjektio-*depressioihin.

Depression *kognitiivisen mallin mukaan (*Beck ym.) masennuksessa itseen liittyvät negatiiviset *skeemat muodostavat yhteenliittymiä, mm. menetys-moodin, joka aktivoituu depressiossa. Depressio ei ole yhtenäinen *häiriö tai *sairaus. Siihen liittyy serotoniini-aineenvaihdunnan häiriöllisyyttä (*neuro-trans-mitterit); pitemmissä ja/tai vaikeammissa muodoissa myös anatomista heikkoutta *synapseissa ja *aksoneissa sekä *hippocampuksen *atrofiaa.

*depressio *agitoitunut depressio, *anakliittinen depressio, *dystymia, *ego-depressio, *endo-geeninen depressio, *epätyypilliset piirteet, *introjektio-depressio, *kaamos- masennus, *major depression, *melankolia, *masennus-tila (-jakso), *neuroottinen depressio, *re-aktiivinen depressio, *somaattinen oireyhtymä, *vakava masennus, *verhottu depressio; *depressio-inventaarit.

Pitkä-aikaiseen ja/tai vaikea-asteiseen depressioon voi liittyä (mm.):

1) Hippocampuksen kutistumista.

2) Hermosolu-liitosten (synapsien) ja hermojen (neuronien) viejä-haarakkaiden (aksonien) heikkoutta tai heikentymistä.

3) Hermoston välittäjä-aineiden (neuro-transmittereiden) muutoksia.

4) Uusien hermo-solujen uudismuodostuksen (neuro-geneesin) heikentymistä.

On luultavaa, että depressio-lääkkeet estävät, hidastavat tai palauttavat näitä muutoksia.

"Kyllä depressio muuttaa aivokemiaa ja myös aivojen hermorakennetta."

No niinhän sitä luulis. Tämä depression aivokemia-asia on pelkkää teoriaa, ei mikään fakta. Sitä siis vain ARVELLAAN että aivojen kemiassa on joku epätasapaino, jonka voi lääkkeellä korjata. Lääkkeellä (antidepressantti) jonka toimitapaa ei myöskään tiedetä, ainoastaan arvellaan.

"Vaikean depression jäljiltä esimerkiksi muisti ei enää palaudu entisenlaiseksi..."

No näin voi olla mutta uskallan väittää että muistin heikentyminen ei johdu depressiosta vaan lääkityksestä. Lääkitys se vasta aviokemiaa muuttaa.

Psykopatologia kirjoitti:

Pitkä-aikaiseen ja/tai vaikea-asteiseen depressioon voi liittyä (mm.):

1) Hippocampuksen kutistumista.

2) Hermosolu-liitosten (synapsien) ja hermojen (neuronien) viejä-haarakkaiden (aksonien) heikkoutta tai heikentymistä.

3) Hermoston välittäjä-aineiden (neuro-transmittereiden) muutoksia.

4) Uusien hermo-solujen uudismuodostuksen (neuro-geneesin) heikentymistä.

On luultavaa, että depressio-lääkkeet estävät, hidastavat tai palauttavat näitä muutoksia.

että lapsi jo vauvana ollessa voi altistua depressioon?
Esim.jos lapsen äiti on masentunut ja toivoton jo odotusaikana sekä lapsen ollessa pieni,vai voiko jokin asia perheessä suojata lasta?

yaayaa kirjoitti:

"Kyllä depressio muuttaa aivokemiaa ja myös aivojen hermorakennetta."

No niinhän sitä luulis. Tämä depression aivokemia-asia on pelkkää teoriaa, ei mikään fakta. Sitä siis vain ARVELLAAN että aivojen kemiassa on joku epätasapaino, jonka voi lääkkeellä korjata. Lääkkeellä (antidepressantti) jonka toimitapaa ei myöskään tiedetä, ainoastaan arvellaan.

"Vaikean depression jäljiltä esimerkiksi muisti ei enää palaudu entisenlaiseksi..."

No näin voi olla mutta uskallan väittää että muistin heikentyminen ei johdu depressiosta vaan lääkityksestä. Lääkitys se vasta aviokemiaa muuttaa.

vaikeat depressio vuodet ovat seuranneet tiettyinä periodeina minulla...syön Seroxatia ja voin paljon paremmin,olen syönyt yli 20 vuotta vastaavia ja tunnen eläväni elävää elämää.
Muistin huononemista en sen kummemmin ole huomannut eikä kukaan ole edes huomauttanut,mitä nyt silmälaseja olen etsinyt kaikkialta ja ne ovat otsallani;b

kamrat* kirjoitti:

vaikeat depressio vuodet ovat seuranneet tiettyinä periodeina minulla...syön Seroxatia ja voin paljon paremmin,olen syönyt yli 20 vuotta vastaavia ja tunnen eläväni elävää elämää.
Muistin huononemista en sen kummemmin ole huomannut eikä kukaan ole edes huomauttanut,mitä nyt silmälaseja olen etsinyt kaikkialta ja ne ovat otsallani;b

Itse olen syönyt viitisen vuotta antidepressantteja JA neuroleptejä eivätkä aivot ikävä kyllä toimi kuten ennen. Sanoisin että lääkkeet ovat vahingoittaneet aivojani, saa nähdä korjaantuuko vahinko kun nyt lopettelen näiden myrkkyjen käyttöä.

yaayaa kirjoitti:

"Kyllä depressio muuttaa aivokemiaa ja myös aivojen hermorakennetta."

No niinhän sitä luulis. Tämä depression aivokemia-asia on pelkkää teoriaa, ei mikään fakta. Sitä siis vain ARVELLAAN että aivojen kemiassa on joku epätasapaino, jonka voi lääkkeellä korjata. Lääkkeellä (antidepressantti) jonka toimitapaa ei myöskään tiedetä, ainoastaan arvellaan.

"Vaikean depression jäljiltä esimerkiksi muisti ei enää palaudu entisenlaiseksi..."

No näin voi olla mutta uskallan väittää että muistin heikentyminen ei johdu depressiosta vaan lääkityksestä. Lääkitys se vasta aviokemiaa muuttaa.

"Tämä depression aivokemia-asia on pelkkää teoriaa, ei mikään fakta."

Hieman korjaan...

Depressiota sairastavien ihmisten aivokemiassa ON huomattavissa muutoksia, se ei ole teoriaa vaan fakta.
Sen sijaan sitä EI tiedetä, ovatko nämä muutokset syynä depressioon (kuten jotkut teoriat väittävät), vai ovatko ne syntyneet vasta depression seurauksena.

yaayaa kirjoitti:

"Kyllä depressio muuttaa aivokemiaa ja myös aivojen hermorakennetta."

No niinhän sitä luulis. Tämä depression aivokemia-asia on pelkkää teoriaa, ei mikään fakta. Sitä siis vain ARVELLAAN että aivojen kemiassa on joku epätasapaino, jonka voi lääkkeellä korjata. Lääkkeellä (antidepressantti) jonka toimitapaa ei myöskään tiedetä, ainoastaan arvellaan.

"Vaikean depression jäljiltä esimerkiksi muisti ei enää palaudu entisenlaiseksi..."

No näin voi olla mutta uskallan väittää että muistin heikentyminen ei johdu depressiosta vaan lääkityksestä. Lääkitys se vasta aviokemiaa muuttaa.

Eli, kyllä lääkitys vaikuttaa muistiin heikentävästi, erityisesti neuroleptit, mutta myös niin päin, että masennuslääkkeet korjaavat aivojen kemiaa, jolloin myös muistiongelmat vähenevät. Jos haluat lukea lisää asiasta, niin hyvä artikkeli aiheesta on: Korjaavatko masennuslääkkeet aivoja?