Seurustelen vl:perheestä olevan miehen kanssa mutta en ole itse vl eikä myöskään mieheni enää ole uskossa. Osa hänen sisaristaan ja vanhempansa ovat uskossa. En ole vielä tavannut hänen vanhempiaan ja se asia jännittää kovasti..miten minun tulisi esim.käyttäytyä että he voisivat minut hyväksyä? Koska varmaan heille on kuitenkin pettymys kun poika ei enää samalla lailla uskossa ole. Haluan sen sanoa että uskon itsekin jumalaan mutta oma kotini on herännäinen eli hieman erilailla uskova.
Kertokaa vl:t..
"Epäuskoinen"
1140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tama aloitus on ollut tassa jo 6 - 7 tuntia. Mielenkiinnolla olen odotellut, millaisia vastauksia saisit. Toistaiseksi kukaan ei ole antanut mitaan hyvia eika huonojakaan neuvoja.
Sallinet, etta ensin viljelen vahan huumoria?
Uskoisitko, jos vakaasti neuvoisin Sinua, etta Sinun olisi parasta ensiksikin kayda kampaajalla oikaisemassa permanenttisi. Korvakorut jattaisit kotiin. Sitten pukeutuisit sakkiin ja ripottelisit hieman tuhkaa paallesi. Kun astut tulevaan appelaan sisalle, kiljaiset heti ovelta, etta nain suurta jumalallista valkeutta et odottanut tapaavasi.
Olisi siina ukolla ja muorilla ihmettelemista. Varmaan ajattelisivat, etta poika on haksahtanut kummalliseen kuvajaiseen, jotenka varmaan paastaan vialla se poikakin morsvarkista puhumattakaan.
Mitahan jos olisit siella vain oma itsesi? Eivathan ne ukko ja muori ihmista kummempia ole. Jotenkin kummalliselta tuntuisi, etta sinne menemista varten taytyisi opetella jokin uusi rooli. Muorin leipomaa kakkua taytyy tietysti kehua, vaikka se maistuisikin sahanpurulta. Ja jos ukko on tehnyt mielestaan jotakin erinomaista, niin tunnustuksen sana siitakin on paikallaan. Mutta nuohan ovat sanomattakin selvia kohteliaita kaytostapoja.
Ne ukko ja muori siella tietavat, etta Sinulla ja miesystavallasi on kolmikymmenvuotinen sota vasta alussa, kun taas he ovat jo enemman ehtoopuolella. Siksi ne ainakin mielessaan toivovat paitsi pojalleen myos Sinulle kaikkea mukavaa ja valirauhanaikojakin. Eivat ne Sinua elavalta syo. Sitten kun Sina lahdet sielta, ne jorisevat keskenaan, etta ihan mukava tyttohan se.
Uskonasioista tuon ensivisiitin aikana tuskin puhutaan mitaan.