Miksi olen välillä niin vaikea, johtuu siitä että olen totaalisen pelästynyt siitä mitä olen huomannut ajattelevani sinusta. Käytökselläni haluan ajaa sinut kauemmas, ettet enää olisi mukava minulle.
Toinen puoli minusta haluaisi jotain ihan muuta mutta siihen ei ole mahdollisuutta. En halua haluta ketään kun se aiheuttaa vaan tuskaa, olen niin tottunut olemaan yksin. Se on mun suojakeinoni kaikkea pahaa vastaan, tiedän ettet ymmärrä, koska en pysty niitä asioita sulle kertomaan, eikä tietysti tarvitsekaan.
Ehkä mun vaan pitää sanoa sulle ja ystävyydellesi hyvästit, olet silti jotain ainutlaatuista, jonka muistan aina!
Toinen puoli minusta haluaisi jotain ihan muuta mutta siihen ei ole mahdollisuutta. En halua haluta ketään kun se aiheuttaa vaan tuskaa, olen niin tottunut olemaan yksin. Se on mun suojakeinoni kaikkea pahaa vastaan, tiedän ettet ymmärrä, koska en pysty niitä asioita sulle kertomaan, eikä tietysti tarvitsekaan.
Ehkä mun vaan pitää sanoa sulle ja ystävyydellesi hyvästit, olet silti jotain ainutlaatuista, jonka muistan aina!
Vastaukset 10
Vanhimmat
ymmärrän vain että mulle pottuillaan
...Sattuu Pirusti jos kerran en Sua voi saada!!:(
Eikä tuskaa kukaan aiheuta, se on jälkiseuraus jostain mitä on tapahtunut toisen haluamatta!
Ei siis ole järkevää paeta pelkästään siksi että on saanut joskus kokea tuskaa...??
Etkö muka ole käynyt hammaslääkärissä koskaan !!
...Eikä sattunut yhtään! :)
poikki tuon ystäväsi kanssa niin kerrothan sen suoraan hänelle? mikään ei ole kauheampaa kuin ihmetellä toisen viilentynyttä käytöstä ja miettiä päänsä puhki onko itse toiminut tai sanonut väärin. ei ehkä sinun tilanteesi mutta tuli tuosta mieleen.
ei tunteita voi paeta eikä niiltä voi suojata itseään, ne on osa elämää ja tekee tästä elämisen arvoista. kolhuja tulee mutta ei kaikelta voi suojata itseään.
Mä menin ja ihastuin yhteen naiseen joka on varattu, sitte alotin kans ton etääntymisprosessin etten enää puhunut hänelle kun aivan pakolliset. Sit tajusin että pakkohan se on sanoa syy tähän, miks haluaisin satuttaa sitä josta välitän. Kerroin että näin kävi ja parempi molemmille mitä nopeemmin pystyn unohtamaan hänet ja olemaan taas kaveri. Hän olikin ihmetellyt kovasti ja miettinyt oliko tehnyt tai sanonut jotain pahaa minulle. Eli kannattaa ihmeessä kertoa se syy siihen vaitonaisuuteen, pienempi paha se on. Ihmisiä me vaan ollaan. "onneks" ei nähdä kesällä ollenkaan joten homma hoituu ihan itsestään, hope so.
toisianne kesällä.Miksi niin arvelet?
About 100km etäisyyttä ja aivan erilaiset suunnitelmat kesälle, ni niin se vaan menee, ja hyvä niin. En halua sotkea mitään. Nyt koisaamaan
Et arvaakaan,miten tuollainen loukkaa toista.
Ole edes rehellinen ja sano suoraan hänelle nuo asiat. Koita käydä pelkosi läpi ja miettiä mistä tuo
suojautuminen johtuu. Onko se kaiken tai menettämisen arvoista?Kenties olet jo osoittanut hänelle tuntevasi jotain mitä et halua tuntea?Toinen
saattaa hyvinkin ihmetellä temppuiluasi, kenties hän jo tuntee sinut oikeasti?
Sanotaan,että on helpompi käydä vanhoja jopa traumaattisiakin asioita läpi parisuhteessa ja työstää niitä kun ensin havaitsee opitut käytösmallit.
Lykkyä tykö!Älä luovuta, jos sinulla voi olla jotain ainutlaatuista!!Kyllä myrskynkin voi kestää
ja useamman pisaran kasvoilla. Hymynaamasta näkee kuka nauttii.)
oli lukea viestisi. Ilmeisesti tämä ihminen on sitten järistyttänyt maailmaasi aika tavalla? :)
Kannustaisin sinua puhumaan ihan suoraan tuon ihmisen kanssa. Yleensähän ihmiset vaistoavat tunteet.. jos molemmat tuntevat jotain, kyllä sen tietää. Voi siis olla tälle toiselle erittäin hämmentävää jos vuoroin torjut hänet ja vuoroin päästät lähelle. Tästä voi seurata se, ettei se toinen sitten enää osaa luottaa omiin intuitioihinsa kun ajattelee lukeneensa sinua niin väärin.
Rohkeutta sinulle!