Muuanna päivänä naapurin nuori rouva ilmestyi ovellemme: "En minä muuta, kuin että olet unohtanut autosi moottorin käymään, hän sanoi hymyillen!" Nyt mietin pitäisikö minun panna lappu kojelautaan: Sammuta moottori autosta noustessasi!
Kertokaa hyvät ihmiset, minkälaisin kotikonstein autatte itseänne muistamaan ja selviytymään kiusallisista unohtamisista!
Kotikonsteja eli auta itseäsi muistamaan
Maalaismies*
23
1805
Vastaukset
Pitää olla Maalaismies, uskaltaakseen tunnustaa noita iän tuomia oireita.
Jaa, että minulla ei moisia ongelmia ole alkuunkaan - sanotte! Höpö höpö, sanon minä.
Meidän muistimme huononee iän myötä, kaikilla. Kysymyksessä on nimenomaan lähimuisti.
Joissakin tärkeissä asioissa kirjoitan itselleni muistilapun.
Olen suunnittelemassa pientä, silmälasien pokiin kiinnitettävää paperitelinettä, jossa lukee: Sulje sepalus!- Maalaismies*
Turjanlinnan vessan ovessa luki latinaksi nuo armahtavat rivit: Luonnolliset asiat eivät ole häpeällisiä. Näin kirjan päivänä (ja ruusun) ne sopivat hyvin. Itse oli Iki-Kianto lauseen oveen skriivannut.
Nimimuistini pettää pahiten. Näen ihmisen silmissäni ja pystyn antamaan hänestä sukuselvityksen, mutta se nimi, se nimi puuttuu ihan paniikin partaalle asti vaikka on ihan "kielen päällä"!
Kotimaisissa nimissä auttaa almanakka. (Kunhan ensin muistan, minne sen olen laittanut.)
Kahlaan aakkosjärjestyksessä nimilistan läpi, kunnes etunimi kolahtaa kohdalleen. Samassa tulee myös sukunimi. Ulkomaisten nimien kohdalla asia on monimutkaisempi.
Puhelinnumeroita en ole koskaan muistanut. Vain sisareni 14-numeroisen olen alusta asti muistanut niin hyvin, että kun hänen asuinkaupungissan kerran yritin kioskista soittaa hänelle, se ei onnistunut ennen kuin pyöritin ilmassa 990-alun, maan ja kaupungin numeron ja vasta sitten kotinumeron!
Siskon postinumerokin oli helppo muistaa: Floran-päivänä sinä vuonna, kun nuorempi aikamiespoika täytti kolmekymmentä. (Kerran olen tosin joutunut allakasta tarkistamaan, milloin Floran-päivä on.)- mummikka
Avaimet ja puhelin, ovat omat kompastuskivet. En ota siitä stressiä, olen tässä omassa rapussani monta kertaa kutsunut sisään naapureita odottamaan talkkarin saapumista ovea avaamaan.
Sattuu sellaista jopa minua puolta nuoremmille.
Minulla on eteisessä ”avainnaulakko” minne AINA sisään tullessani ripustan kaikki avaimet, samoin kännykälle on oma paikka minne seuraavaksi laitan sen. On auttanut kummasti.
Ystävien nimet ja osoitteet olen tallentanut tänne koneelle, tiedosto löytyy pikakuvakkeen takaa.
Puhelinnumerot olen ohjelmoinut puhelimen muistiin, toinen tiedosto on koneella jos puhelimelle käy jotain, ei tarvitse etsiä kaikkia uudelleen. Kauppalista roikkuu jääkaapin ovessa, siihen kirjaan kaiken mitä huomaan puuttuvan, pitää vain muistaa ottaa mukaan kauppareissulle.
Kyllä se muistaminen huononee, pakko hyväksyä. Unen puute, huolet ja sairastaminen vaikuttavat myös. - mirjamarja
Minä en ole ikinä oppinut tuntemaan ihmisiä, tai jos tunnenkin, en muista nimeä.
Olen ihmetellyt sitä kauan, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että en ole kiinnostunut ihmisistä.
Minulle he ovat naapureita, saman liikkeen asiakkaita, työkavereita, bussituttavuuksia. Jos joidenkin kanssa joudun enemmän tekemisiin, niin toki muistan heidät, mutta ne muut!
Samassa taloyhtiössä on vuosikausia naapureina ihmisiä, joita en tunnista kaupungilla, vaikka pihallamme kyllä moikkaan.
Samoin pankkien ja postien virkailijat, joita olen tavannut työssään vuosia. Jossakin muualla ei mieleeni millään tule, mistä tunnen nuo kasvot.
Messuilla tai markkinoilla en näe ketään tuttuja, ja se johtuu siitä, että katson esille asetettuja tavaroita, en muita ihmisiä.
Olen sanonutkin monelle, että en ole turhan ylypiä, olen vain hajamielinen. Älkööt hermostuko, vaikka en tervehdi.
Sen olen oppinut, että suljen oven takalukkoon avaimella, kun lähden kotoa. Silloin on avaimet takuulla mukana.
Tietenkin joudun sitten palatessani käymään läpi joka taskun ja kassin kaikki lokerot, ennen kuin avaimet löytyvät, mutta olen ihan rauhallinen: kyllä ne ovat mukana!kenelle ei unohduksia sattuisi.
Veikkaan ettei montaa kättä nousisi. Tai sitten ei tunnusta sitä.
Sitten jos vielä ajattelee muita asioita samalla,,
On yritetty kodin ura-avaimella näpsäyttää auta lukkoon muutaman metrin päästä. Sitten:mikä tässä taas mättää kun ei toimi........
Samoin auton avaimilla avata kodin ovea,,, ja kas ei sekään toiminut.
Nimimuisti,jos paljon tuntee ihmisiä on mahdottomuus muistaa kaikkien nimiä.
Jos tulee tuttavallisesti jutteleva ihminen, etkä muista nimeä.
Kysy mikä sinun nimi nyt olikaan? jos toinen sanoo sukunimensä, vastaa :no tottakai minä sen muistan, mutta se etunimi? Ja päinvastoin !
Niin minua huonomuistista opastettiin!!!!
Kauppalappukin tulee kirjoitettua. Kaupassa huomaa, jaaha ,se on siellä pöydällä edelleenkin.
Olenkin jossain kertonut,, siihen aikaan kun munia myötiin irralaan, muka edullisemmin.
Otin munapussin syliini autoon ettei kukaan särje niitä(niin sanoin).
Kun tulimme kotiin olin sen jo unohtanut ja hyppäsin autosta seisomaan.
Sinne menivät asvaltille vauhdissa.. ei yhtään ehjää jäljellä!
Kuskin puolelta kuului kyllä kohtalaisen iloista naurua, Ja "niinpä niin" !- Rouva Remander
Minulla oli sellainen avimenperä, että se vastasi tunnusvihellykseeni. Ei tarvinnut miettiä avainten sijaintia.
Kun paristo kului loppuun, en muistanut ostaa uutta, ja lopulta katosi koko avaimenperä. Onneksi avaimet eivät enää olleet siinä.
Nykyisin pidän avaimet aina käsilaukkuni sivutaskussa, ja laukkuhan minulla on aina mukana.
Valitettavsti en aina muista, mikä laukku minulla on viimeksi ollut, joten etsimään silloin tällöin joudun.
Silmälasit tuppaa toisinaan katoamaan. Vaimo lohduttaa, että niin kauan kun ne eivät löydy jääkaapista tai pakastimesta, ei ole hätää.
Aina ne jostakin päin kotia on löydetty,
jos ei muualta niin otsalta.
Ei ole tarvinnut vielä googlelta kysyä, vaikka meille on tullut tavaksi vastata "missähän" kysymykseen, että kysypäs googlelta.- Maalaismies*
Eräisiin kuntiin näkyy perustetun eräänlaisia muistiklinoita. Sinne voi oma-alotteisesti mennä testaamaan muistinsa ja saamaan tarvittaessa treeniohjeita. Itse pidän eräänlaisena testinä sitä, että pyrin ulkoa muistamaan erilaiset numerot, kännykkä- ym.
Eniten minua jäi harmittamaan tuossa, että unohdin auton moottorin käyntiin, se kun tyhjä seisontakäynti pilaa ilmaa. Monethan jättävät tahallaan autonsa käymään odotellessaan parkkipaikoilla. Se on jo mielestäni pahempi juttu.- Atolfia
muistiani kunnossa siten, että en kirjoita muistiin esim. kauppaostoksia. Pyrin muistamaan ne kaupassa ja useimmiten käyn samassa kaupassa ja kuljen siellä samat reitit. Sillä tavalla yleensä muistan kaikki ostettavat tavarat.
Numeromuisti minulla on säilynyt ja esim lähimmäisteni puhelinnumerot muistan kaikki ulkoa.
Olen miehelleni elävä puhelinluettelo. Hän huutelee aina, että mikäs se numero olikaan.
Nimimuisti on heikentynyt. En aina heti muista jonkin kuuluisuuden nimeä, mutta sitten se putkahtaa mieleen omia aikojaan.
Almanakkaan kirjoittelen yleensä tulevat tapahtumat ja sinne kurkistelen viikoittain.
Lastenlasten kanssa muistipelin peluu ei oikein suju. Heillä onkin todella lystiä, kun mummi aina häviää.
- Fanni
Onhan meitä varten jo keksitty ties mitä, etteivät asiat katoaisi. On tarralaput, lääkelaatikot ym ym. joita kaikkia ei ihan muista luetella.
Unelmoin 20 vuoden viiveellä rollaattorin, joka korttelien kierroksen jälkeen navigoi kotiovelle takaisin. Se voi siihen maailman aikaan olla jo tosi hieno, huomautella kävelykadun törttöilijöillekin oikeanpuoleisesta liikenteestä. Nythän siellä löntystellään, missä sattuu.
Nykyinen auton navigaattori huomauttaa minulle heti, ellen vaihda kaistaa. Hyvää ei koskaan odota liian kauan vai miten on ?- ulpukka33
Kehtaan minäkin nyt kertoa kun moni muukin on tunnustanut huonomuistisuutensa,tapasin kaupassa
henkilön jonka tunsin ja olisi pitänyt
nimikin muistaa oli sen verran tuttu ajattelin sitä kovin ja suuttuttikin, menin illalla saunaan
ja taas tuli mieleen ja ajattelin mikä ihme
se Kuntolan Marjatan nimi on, (nimi muutettu)
että tämä on jo huippu. - eevakaarina
ulpukka33 kirjoitti:
Kehtaan minäkin nyt kertoa kun moni muukin on tunnustanut huonomuistisuutensa,tapasin kaupassa
henkilön jonka tunsin ja olisi pitänyt
nimikin muistaa oli sen verran tuttu ajattelin sitä kovin ja suuttuttikin, menin illalla saunaan
ja taas tuli mieleen ja ajattelin mikä ihme
se Kuntolan Marjatan nimi on, (nimi muutettu)
että tämä on jo huippu.Ennen lääkäriin menoa kirjoitan lapulle käyttämäni lääkkeitten nimet, sillä vaikka syön joka päivä niitä, niin yhtäkkiä en nimiä muistakaan.
- Hintriika1
Ny me ei muisteta ennää ees kirjottaa tälle palstalle...
- Atolfia
Hintriika1 kirjoitti:
Ny me ei muisteta ennää ees kirjottaa tälle palstalle...
Ainahan tänne joku muistaa jotain "raapustaa". Nytkin on monen mieleen juolahtanut, että mitähän jos pistäisin juttua tulemaan.
On ehkä joukko hieman harventunut, mutta heillä on vielä mietintämyssy päässä näin vapun jälkeen. - Hintriika1
Atolfia kirjoitti:
Ainahan tänne joku muistaa jotain "raapustaa". Nytkin on monen mieleen juolahtanut, että mitähän jos pistäisin juttua tulemaan.
On ehkä joukko hieman harventunut, mutta heillä on vielä mietintämyssy päässä näin vapun jälkeen.Kurkistelin vain äsken palstalle, ja niin oli hiljaista... siitä päättelin, että nyt on tullut muistikatkos koko porukalle. Mutta ei se sitten sitä ollutkaan. Hyvä, jos palailee. Muisti ja porukka.
- Remanteri
Hintriika1 kirjoitti:
Kurkistelin vain äsken palstalle, ja niin oli hiljaista... siitä päättelin, että nyt on tullut muistikatkos koko porukalle. Mutta ei se sitten sitä ollutkaan. Hyvä, jos palailee. Muisti ja porukka.
Mää eppäilen että tää palsta on sementoitunnu. Se ei muista tai ossaa päästää sissään. Lukko ainakir reistaa. Ku on aikansa vääntänny ja kirroillu saattaa ovi auetakki. Sitte on taas mahroton päästä vastaamaan johonki alotukseen tai lukkeen niitä.
Siihe en olek keksinny mittään kotikonstia. Paitti että ruppeen harvemmin yrittämmään. Säästyy ainaki hermot. Ja rahat ku ei tarvitte mennä sorkkarautaa ostammaan. - ei vappu ole se
Atolfia kirjoitti:
Ainahan tänne joku muistaa jotain "raapustaa". Nytkin on monen mieleen juolahtanut, että mitähän jos pistäisin juttua tulemaan.
On ehkä joukko hieman harventunut, mutta heillä on vielä mietintämyssy päässä näin vapun jälkeen.esto
vaan palstojen paras valvoja. - muistiko hukassa
Remanteri kirjoitti:
Mää eppäilen että tää palsta on sementoitunnu. Se ei muista tai ossaa päästää sissään. Lukko ainakir reistaa. Ku on aikansa vääntänny ja kirroillu saattaa ovi auetakki. Sitte on taas mahroton päästä vastaamaan johonki alotukseen tai lukkeen niitä.
Siihe en olek keksinny mittään kotikonstia. Paitti että ruppeen harvemmin yrittämmään. Säästyy ainaki hermot. Ja rahat ku ei tarvitte mennä sorkkarautaa ostammaan.kyllä täällä joskus on ovi tiukasti kiinni, mutta sitten joskus kyllä epäilee muistiaankin, kun on äsken jotain kirjoittanut niin sitä ei sitten kohta olekaan luettavissa, ettei se voi aina olla vika muistissa, on vaan niitä nopeita "poistoja", näin olen mietiskellyt, EIHÄN MINUN MUISTINI VOI NIIN OLLA HUONO"
- mirjamarja
Minulle käy nyt, ja kuin aina käynyt, että kun kirjoitan ostoslapun kauppaan mennessäni, niin en osta muuta.
Kotona sitten huomaan, mitä kaapistani puuttuu, mutta kun se ei ollut ostoslistassa niin...
Niinpä yleensä vain katson jääkaappiin ja kaappeihin ja painan mieleeni, mitä siellä ei ole.
Kaupassa sitten harhailen hyllyillä ja teen ostokset.
Jos teen ostoslistan, merkkaan siihen vain RUOKAA, ja sitten ne erityismuistamiset.
Useinmiten ostoslista sitten jää kyökin pöydälle. - Hintriika1
mirjamarja kirjoitti:
Minulle käy nyt, ja kuin aina käynyt, että kun kirjoitan ostoslapun kauppaan mennessäni, niin en osta muuta.
Kotona sitten huomaan, mitä kaapistani puuttuu, mutta kun se ei ollut ostoslistassa niin...
Niinpä yleensä vain katson jääkaappiin ja kaappeihin ja painan mieleeni, mitä siellä ei ole.
Kaupassa sitten harhailen hyllyillä ja teen ostokset.
Jos teen ostoslistan, merkkaan siihen vain RUOKAA, ja sitten ne erityismuistamiset.
Useinmiten ostoslista sitten jää kyökin pöydälle.Ei muistilapun kirjoittaminen välttämättä mene hukkaan, vaikka se unohtuisikin kotiin. Minulla ainakin on näkömuisti kädestä aivoihin! Minkä olen kirjoittanut, olen kirjoittanut samalla aivolokerooni. Näen silmissäni tekstin ilman lappuakin!
Ilmiö on ollut minulle ominaista nuoresta saakka. Puhelinnumerotkin jäivät muistiin, jos ne kerran käsin kirjoitti jollekin lapulle.
Nykyisinhän ei tarvitse niitäkään muistaa, kun kaikki ovat kännykän muistissa. Ja sähköposti- ym. osoitteet tietokoneen muistissa. Kuinkahan paljon tämä digitaalinen muisti vaikuttaa omaan muistiin, kun ei tarvitse juuri mitään osata ulkoa?
Hajamielinen olen ollut jo kouluaikoina. Oppikoulussa saadut muikkarit milloin minkin unohtamisesta opettivat muistikonsteja. Hajamielisyys on iän mukana lisääntynyt, mutta kaikkea ei voi iän piikkiin panna. Tekovika mikä tekovika! mirjamarja kirjoitti:
Minulle käy nyt, ja kuin aina käynyt, että kun kirjoitan ostoslapun kauppaan mennessäni, niin en osta muuta.
Kotona sitten huomaan, mitä kaapistani puuttuu, mutta kun se ei ollut ostoslistassa niin...
Niinpä yleensä vain katson jääkaappiin ja kaappeihin ja painan mieleeni, mitä siellä ei ole.
Kaupassa sitten harhailen hyllyillä ja teen ostokset.
Jos teen ostoslistan, merkkaan siihen vain RUOKAA, ja sitten ne erityismuistamiset.
Useinmiten ostoslista sitten jää kyökin pöydälle.Se oli yksi anoppini lempilauseista, kun hän vanhana vielä halusi minun avustamanani käydä kaupassa.
Ei hän listaa hukannut, hän vain aina toisti tuota lausetta.
Muitakin hauskoja sanontoja hänellä oli. Kun hän rypistyi iholtaan tosi paljon, hän ostaessaan ryppyvoidetta sanoi: "Ikuisena optimistina ostan taas tätä !"
- Maalaismies*
Eilen lähikaupan kassalla selvisi etten ollut käyttänyt kukkakaalta vaa´alla. Minä (huumorilla) selittämään, että tätä se ikä jne. Kassatyttö siihen, että hänelle eilen isossa marketissa kävi samoin. - Arvaa nolottiko, hän sanoi nauraen.
Joo, vanha huolestuu, nuori nauraa samalle muistamattomuudelle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt3667990- 582284
- 341672
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että271529- 1191251
IS Viikonloppu 29.-30.6.2024
Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio781251Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel3451091- 16985
Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen
Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin51958- 106875