Uskomattomia lampaita!!!

Jos lapsi ei sopeudu "normikouluun" niin tämäkö on merkki siittä että lapsi on häiriintynyt?! Jos vanhemilla on hankaluuksia työpaikalla, on nekin varmaan jollainlailla häiriintyneitä. Vanhemmalla tosin on aina mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa. Miksi lapsella ei olisi mahdollisuutta vaihtaa koulua?!? Ja jos kanssaeläjät eivät noita "häiriötekijöitä" koulussa kykene käsittelemään, niin tuskin pystyy tulevaisuudessa oikein mihinkään normaaliin yhteiskunnalliseen kanssakäymiseen.

-Jotka eivät sopeudu normaali oppilaiden joukkoon peruskouluun. Vanhemmat tämän huomatessaan keksii pakoväylän: Steiner-koulu. Tällöin luokan "normaalioppilaat" on ne jotka kärsivät tilanteesta eniten, ja joutuvat tahtomattaan näiden häiriintyneiden lasten "terapeuteiksi".-

Helpomman koulunkäynnin puo... kirjoitti:

Jos lapsi ei sopeudu "normikouluun" niin tämäkö on merkki siittä että lapsi on häiriintynyt?! Jos vanhemilla on hankaluuksia työpaikalla, on nekin varmaan jollainlailla häiriintyneitä. Vanhemmalla tosin on aina mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa. Miksi lapsella ei olisi mahdollisuutta vaihtaa koulua?!? Ja jos kanssaeläjät eivät noita "häiriötekijöitä" koulussa kykene käsittelemään, niin tuskin pystyy tulevaisuudessa oikein mihinkään normaaliin yhteiskunnalliseen kanssakäymiseen.

-Jotka eivät sopeudu normaali oppilaiden joukkoon peruskouluun. Vanhemmat tämän huomatessaan keksii pakoväylän: Steiner-koulu. Tällöin luokan "normaalioppilaat" on ne jotka kärsivät tilanteesta eniten, ja joutuvat tahtomattaan näiden häiriintyneiden lasten "terapeuteiksi".-

Lue lisää

Jos oletetaan, että lapsi on normaali älyinen, mutta ei sovellu peruskouluun normaali luokalle niin ongelma on silloin tunne-elämän, käytöksen ongelma... Eikö olisi järkevää vaikuttaa näihin ominaisuuksiin ja vahvistaa hyvää käytöstä, opettaa lasta kontrolloimaan impulssiivista käytöstään, opettaa kestämään pettymyksiä... Sitä vartenhan on terapiat yms. Nuoren elämä on vaikeaa jos antaa itse ongelman jatkua, koska näitä yleisiä käytössääntöjä tulee osata käyttää silti arkielämässä steiner-koulun ulkopuolisissa harrastuksissa ja muissa tilanteissa . Jokaisella lapsella on oma synnynnäinen persoonallisuutensa, mutta siitä voi toki pahimmat särmät hioa ja ohjata oikeille raiteilleen...Toisin sanoen myös kasvattaa : - )

qworijoröiqwj kirjoitti:

Jos oletetaan, että lapsi on normaali älyinen, mutta ei sovellu peruskouluun normaali luokalle niin ongelma on silloin tunne-elämän, käytöksen ongelma... Eikö olisi järkevää vaikuttaa näihin ominaisuuksiin ja vahvistaa hyvää käytöstä, opettaa lasta kontrolloimaan impulssiivista käytöstään, opettaa kestämään pettymyksiä... Sitä vartenhan on terapiat yms. Nuoren elämä on vaikeaa jos antaa itse ongelman jatkua, koska näitä yleisiä käytössääntöjä tulee osata käyttää silti arkielämässä steiner-koulun ulkopuolisissa harrastuksissa ja muissa tilanteissa . Jokaisella lapsella on oma synnynnäinen persoonallisuutensa, mutta siitä voi toki pahimmat särmät hioa ja ohjata oikeille raiteilleen...Toisin sanoen myös kasvattaa : - )

Lue lisää

Nyt harhudutaan aiheesta jo melkosen harmaalle alueelle. Kysehän oli steiner koulun positiivisista tai negativiisista vaikutuksista.
Joka tapauksessa vastine kommenttiisi. Lapsen tunne-elämän kehittyminen on yksilöillistä. Mikään mittappu ei voi osoittaa että lapsen pitää siinä ja siinä iässä hallita tunne-elämäänsä niin ja niiin hyvin, koska se on yksilöllistä.
Tämän takia steiner koulun hyväksyvämpi ilmapiiri on suotuisampaaa lapsen tunne-elämän kehitykselle kuin se että jätetään "normikoulussa" ilman opetusta.

Suomessa ollaan kyllä äärettömän "hyviä" ja kärkkäitä (kuten näistäkin kirjoituksista voidaan päätellä) tuomitsemaan lapsi epänormaaliksi tai ongelmaiseksi jos hänen kehityksensä ei mene jonkun helvetin keskisarvokäyppyrän mukaan. Tästä allekirjoittaneella on henkilökohtaisia kokemuksia vaikka kirjaksi asti.

Paatokseni lopputulema on siis se, että koulun valinta on vain yksi tapa helpottaa tätä positiivista kehitystä. Kasvatuksen tärkeys ja osuus ei tästä seikasta tarvitse kuitenkaan pienentyä.

Helpomman koulunkäynnin puo... kirjoitti:

Nyt harhudutaan aiheesta jo melkosen harmaalle alueelle. Kysehän oli steiner koulun positiivisista tai negativiisista vaikutuksista.
Joka tapauksessa vastine kommenttiisi. Lapsen tunne-elämän kehittyminen on yksilöillistä. Mikään mittappu ei voi osoittaa että lapsen pitää siinä ja siinä iässä hallita tunne-elämäänsä niin ja niiin hyvin, koska se on yksilöllistä.
Tämän takia steiner koulun hyväksyvämpi ilmapiiri on suotuisampaaa lapsen tunne-elämän kehitykselle kuin se että jätetään "normikoulussa" ilman opetusta.

Suomessa ollaan kyllä äärettömän "hyviä" ja kärkkäitä (kuten näistäkin kirjoituksista voidaan päätellä) tuomitsemaan lapsi epänormaaliksi tai ongelmaiseksi jos hänen kehityksensä ei mene jonkun helvetin keskisarvokäyppyrän mukaan. Tästä allekirjoittaneella on henkilökohtaisia kokemuksia vaikka kirjaksi asti.

Paatokseni lopputulema on siis se, että koulun valinta on vain yksi tapa helpottaa tätä positiivista kehitystä. Kasvatuksen tärkeys ja osuus ei tästä seikasta tarvitse kuitenkaan pienentyä.

Lue lisää

Niin, mitäs sitä paskalla kun ei ole peltoakaan!

Lyly kirjoitti:

Niin, mitäs sitä paskalla kun ei ole peltoakaan!

Mikä oli pointtisi???

Olen viettänyt mielenkiintoisen (ajoittain puuduttavan) sairaslomapäivän lukien läpi näitä tämän palstan keskusteluja ja kirjoituksia. Joissain kohdin olen kokenut kirkastuneisuutta joissain tuntenut itseni toooodella tyhmäksi. Olenko tyhmä? Nyt en ymmärrä. :o(
Minulla on 2 lasta ja itsekin olen sitä mieltä (sorry vaan, 'viisaampi äitykkä'), että
"Paras paikka lapsellesi olisi tasokas, tavallinen peruskoulu". Paino sanalla 'olisi'. Jos vain 'tavallinen' (=lue: lähin) peruskoulu olisi tasokas!
Omilla kotikulmillani olevassa ala-asteen koulussa on meneillään oppilaspako. Koulurakennus on uusi ja kaikilla "herkuilla" varustettu ja rehtori ja opettajakunta moderneja ja aikaansa seuraavia, vaan... Opettajat ja oppilaat eivät viihdy ja oppimistulos on lähes ala-arvoista.
Poikani, joka on ns. lahjakas oppilas, aloitti nyt 3. luokan ja jo vuosi sitten harmittelin, etten sittenkin ollut laittanut häntä Steinerkouluun, joka on myös aivan lähettyvillä ja jonne hänellä olisi ollut paikka. Tuolloin ajattelin, että hänen jostain syystä (en enää muista ajatuskulkuja) olisi parempi mennä tavalliseen kouluun. Kaikki kaveritkin päiväkodista menivät. Tässä opintien vaiheessa ei mielestäni enää ole järkevää vaihtaa, koska Steinerkoulun alkuopetus on niin eritahtista kuin tavallisen koulun. Muitakin tavallisia peruskouluja tietysti on lähietäisyydellä, mutta ovatko ne sitten sen tasokkaampia? Toivottavasti korjausliike ei tule myöhässä, jos yläasteelle hakeutuisimme "parempaan" kouluun.
Minulla on myös vanhempi lapsi, tytär, joka on Steinerkoulun lukiossa. Hänelle Steinerkoulu on ollut "nappi-valinta". Ei hänkään ole "lahjaton", kuten moni äkkiseltään voisi päätellä. Hän vain on tyypiltään aivan erilainen ihminen kuin pikkuveljensä. Hänenkin luokaltaan/-leen on lähtenyt/tullut oppilaita kesken kaiken. On niitä joille Steinerkoulu sopii, niitä joiden vanhemmille Steinerkoulu sopii ja sitten niitä joille se ei sovi lainkaan. Kaikille ei tavallinen peruskoulu sovi, syystä tai toisesta. Se ei tarkoita ollenkaan sitä, että ihmisessä/oppilaassa olisi mitään vikaa. Kaikki eivät syö sieniäkään!

Olen hölmistyneenä lukenut loputonta kissan-hännän-veto -keskustelua Steinerpedagogiigasta, antroposofiasta, okkultismista ja muista "salatieteistä", joita kuulema Steinerkoulussa harjoitetaan. No, siis, tottakai Steinerkoululla on oma pedagogiikkansa, miksi se olisi muuten olemassa. Ja kaikilla opeilla on takanaan jokin filosofia. Mutta että se on muka jotain salatiedettä!!! Ppllease!!
Antroposofia on oppi ihmisyydestä, as simple as that! Nou salatiede! Kaikille saatavilla olevaa ja kenen tahansa mahdollisuus tutustua. Ei ole mikään Illuminati se, ei!
En tunnustaudu moukaksi, mutten pidä itseäni mitenkään erityisen valveutuneena tai yltiö-tiedostavana ihmisenä, mutta tottakai minäkin tahdon lapsilleni kaikkea sitä, mikä heille on hyväksi ja vielä enemmänkin jos kulloinkin on varaa tai tarjolla. Ja jos hetkeäkään olisin epäillyt, että Steinerkoulussa tapahtuu jotain, mikä ei kestä päivän valoa, olisi tyttäreni lähtenyt sieltä nopeammin kuin kuppa Töölöstä. Tai en olisi hetkeäkään edes harkinnut laittaa poikaani sinne.
Vaan kun ei ole tullut eteen edes epäillä. Nyt, vietettyäni näin valistavan aamupäivän lukien kaikista kammottavista vaurioista, joita Steinerkoulu on mahdollisesti, ymmärtämättäni aiheuttanut tyttäreni mielelle, tiedän olla valppaana ja heti ensi-oireiden ilmaannuttua laittaa hänet 10-vuotiseen psykoanalyysiin ja käyttää henkien manaajalla puhdistautumassa. On se kamalaa, mitä kaikkea voi ihmisen mieleen "tihkua" jos ei ole valveilla ja varuillaan koko ajan! :o))