Susanhan katui

kovasti..heh.:)) kirjoitti:

Arvostelukyky kuulemma petti.xD

http://perhealbumi.iltalehti.fi/viihde/200705026058574_vi.shtml

Tuosta lasten kehityksestä hieman....kun ovat muka niin pieniä, etteivät tajua....

Psyykkiseen kehitykseen vaikuttavat tekijät

Latenssi-iässä lapsen psyykkiseen kehitykseen vaikuttavat hänen synnynnäiset biologiset ja psyykkiset ominaisuutensa, mutta näiden lisäksi myös biologiset rakenteet sekä vanhemmat. Tärkeässä asemassa ovat myös aikaisemmin kehittyneet ominaisuudet. Kouluiässä minän rakentuminen jatkuu. Minän rakentumista ohjaavat yhä kehittyneemmät rakenteet ja yhä syvenevät ja laajenevat vuorovaikutussuhteet ympäristön kanssa. (Almqvist, 2000, s. 30-31.)

Kouluikäisen lapsen psyykkisessä kehityksessä varsin tärkeää osaa näyttelevät lapsen perhe ja varsinkin vanhemmat. Lapsen kehitys vastuuta kantavaksi nuoreksi tapahtuu ikään kuin heiluriliikkeen tavoin. Kehitykseen vaikuttavat kaksi vastakkaista voimaa, ensinnäkin kehittymisen, kasvamisen ja itsenäistymisen paine ja toisaalta ns. regressiivinen veto, jolla tarkoitetaan toivetta ja pyrkimystä lapsenomaiseen riippuvuuteen. Lapsella on siis tarve kuulua jollekin, kuten esimerkiksi perheelle ja vanhemmille, mutta hänellä on myös samanaikaisesti tarve liittyä johonkin perheen ulkopuoliseen, kuten esimerkiksi kaveriporukkaan. Perheen tehtävänä voidaankin pitää sitä, että se auttaa lasta irtautumaan mahdollisimman kivuttomasti. (Koski, 1991, s. 105.)

Ihmisen persoonallisuus kehittyy vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Näin psyykkisessä kehityksessä vuorovaikutuksella on varsin merkittävä asema. Kouluiässä lapsen kaveripiiri laajenee ja tästä syystä hänen vuorovaikutussuhteet monipuolistuvat. Ihmissuhteissa sekä muiden ihmisten kanssa toimimisessa voi ilmetä vaikeuksia. Kouluikäiselle voi olla myös vaikeaa luoda kestäviä, vastavuoroisia, terveesti riippuvaisia ja riittävän itsenäisiä ihmissuhteita. (Labyrintti)

Koulussa ja esimerkiksi harrastuksissa kouluikäinen oppii niitä taitoja ja perusasioita, joita hän myöhemmin tulee tarvitsemaan tullakseen toimeen yhteiskunnassa ja esimerkiksi työelämässä. Onnistumisen kokemukset jokapäiväisessä elämässä vahvistavat lapsen itsetuntoa ja tämä puolestaan vaikuttaa lapsen toiveikkuuden, tahdon ja aloitekyvyn vahvistumiseen. Nykyään monen kouluikäisen lapsen vanhemmat ovat työssäkäyviä ihmisiä. Tästä johtuen lapsi viettää paljon aikaa myös päiväkodissa. Näin myös päiväkodin aikuissuhteet mutta myös kouluikäisen suhteet muihin päiväkodin lapsiin ovat vaikuttamassa kouluikäisen lapsen psyykkiseen kehitykseen. (Almqvist, 2000, s. 21.)

Näiden kaikkien edellä mainittujen asioiden lisäksi psyykkiseen kehitykseen vaikuttavat kouluikäisen elämän erilaiset joskus yllättävätkin tapahtumat. Psyykkistä kehitystä saattavat häiritä esimerkiksi lapsen kokemat erotapahtumat, jotka aiheutuu siitä, että lapsi menettää hänen elämässään tärkeän henkilön. Lapsi saattaa elämänsä aikana myös kohdata jokin traumaattisen tapahtuman, joka vaikuttaa hänen psyykkiseen kehitykseen. Lapsi voi esimerkiksi joutua fyysisen tai henkisen väkivallan uhriksi, kasvattajat voivat myös laiminlyödä lapsen kehitykseen tarvittavan perushoivan. Nämä kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat lapsen psyykkiseen kehitykseen. (Almqvist, 2000, s. 21.)

Kouluikäisen minän toiminnassa on käytössä erilaisia suojaavia tekijöitä, jotta hänen psyykkinen kehitys erilaisista vaikeuksista huolimatta kehittyisi normaalisti ja terveesti. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset defenssit eli puolustusmekanismit. Muun muassa projektio (eli tunteen siirtäminen toiseen), reaktionmuodostus (eli tunteen kääntäminen vastakohdaksi), regressio (eli paluu aikaisempaan kehitysvaiheeseen) ja sublimaatio (eli tietyn viettienergian purkaminen toisen kohteen avulla) ovat puolustusmekanismeja, joita kouluikäinen voi käyttää, jotta hänen psyykkinen kehitys jatkuisi normaalina. Nämä puolustusmekanismit kuuluvat kouluikäisen normaaliin psyykkiseen kehitykseen. (Arajärvi, 1991, s. 64-78.) Minän puolustusmekanismit eivät aina välttämättä auta ja tällöin lapsen kehitys voi häiriintyä. Kouluikäinen voi alkaa kärsimään esimerkiksi erilaisista persoonallisuushäiriöistä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä