Tuo otsikko on Hesarin mielipidesivulta tänään.
Siinä hiljainen, lahjakas tyttö tuli koulukiusatuksi ja syrjityksi juuri niinä tärkeinä vuosina, jolloin nuoren itsetunto muodostuu. Opettajan ainoa neuvo kuului: "Ala saada huonompia numeroita!" Kiusaaminen ja syrjiminen johti itsetunnon murenemiseen, vaikka elämä myöhempinä vuosina ulkoisesti menikin hyvin. Aikuisiällä alkoi seurata masennusjaksoja, joiden terapioimiseen kuluu monia vuosia.
Omat lapseni kuuluvat nimenomaan noihin hiljaisiin lahjakkaisiin, joille koulu ei pysty tarjoamaan oikeaa oppimisympäristöä vielä tänäkään päivänä. Vanhempi on kyllä jo yliopisto-opiskelija, sinnitteli aikanaan peruskoulun ylisuuressa, metelöivässä oppilasryhmässä, vaikka rauhallisempi ryhmä olisi parempi ja myös yksilöllistä oppimiskykyä tukevampi. Nuorempi AS-lapsi ei ole saanut mitään tukea koululta oppimisensa tueksi, vaikka hänen kohdallaan rauhallinen ympäristö olisi vielä tärkeämpi kuin ns. tavallisella oppijalla.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että koulumaailmaan kiinnitettäisiin vihdoinkin vakavaa huomiota. Nyt kun tietoa neurologisten ongelmien erityislapsistakin on jo niin paljon, että heidän vaikeutensa ymmärretään, niin koulu ei pysty vastaamaan rahan puutteen takia heidänkään tukemiseensa, vaikka perusopetuslaki niin edellyttää. Uuden opetusministerin kannanotto vähän aikaa sitten vaikutti jo lupaavalle, toivottavasti asia ei jää lupausten asteelle.
Siinä hiljainen, lahjakas tyttö tuli koulukiusatuksi ja syrjityksi juuri niinä tärkeinä vuosina, jolloin nuoren itsetunto muodostuu. Opettajan ainoa neuvo kuului: "Ala saada huonompia numeroita!" Kiusaaminen ja syrjiminen johti itsetunnon murenemiseen, vaikka elämä myöhempinä vuosina ulkoisesti menikin hyvin. Aikuisiällä alkoi seurata masennusjaksoja, joiden terapioimiseen kuluu monia vuosia.
Omat lapseni kuuluvat nimenomaan noihin hiljaisiin lahjakkaisiin, joille koulu ei pysty tarjoamaan oikeaa oppimisympäristöä vielä tänäkään päivänä. Vanhempi on kyllä jo yliopisto-opiskelija, sinnitteli aikanaan peruskoulun ylisuuressa, metelöivässä oppilasryhmässä, vaikka rauhallisempi ryhmä olisi parempi ja myös yksilöllistä oppimiskykyä tukevampi. Nuorempi AS-lapsi ei ole saanut mitään tukea koululta oppimisensa tueksi, vaikka hänen kohdallaan rauhallinen ympäristö olisi vielä tärkeämpi kuin ns. tavallisella oppijalla.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että koulumaailmaan kiinnitettäisiin vihdoinkin vakavaa huomiota. Nyt kun tietoa neurologisten ongelmien erityislapsistakin on jo niin paljon, että heidän vaikeutensa ymmärretään, niin koulu ei pysty vastaamaan rahan puutteen takia heidänkään tukemiseensa, vaikka perusopetuslaki niin edellyttää. Uuden opetusministerin kannanotto vähän aikaa sitten vaikutti jo lupaavalle, toivottavasti asia ei jää lupausten asteelle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
että erityislasten asemaan puututtaisiin vähän virallisemmin - ainakin yritetty on vanhempien taholta.
Totta kai lasten asemaan kaikkien huostaanottojen osalta pitäisi saada korjausta, mutta jos nyt ottaisi edes yhden osa-alueen kerrallaan.