kehittynyt vaatimusten tasolle sijaisvanhempien osalta!
HS:n mielipiteissä liiton toimitusjohtaja Jari Ketola syyttää yhteiskuntaa sijaisperheiden tukimuotojen vähyydestä, lainsäädännön puutteista ja niin hitaasta kehittämistyöstä, että liiton jäsenet eivät pysty vastaamaan niiden lasten tarpeisiin, joita heille sijoitetaan. Hän vaatii työnohjausta, täydennyskoulutusta ja muuta tukea hoitajille itselleen.
NAURETTAVAA, sillä nuo ovat suurelta osalta syitä, joiden takia moni lapsi on huostaanotettu, koska lapsen omaa perhettä ei ole tuettu. Lapsi ei ole kotoaan käsin saanut sitä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta, mitä olisi tarvinnut. Ja erityislapsen omille vanhemmillehan se tuki ja työnohjaus ennen kaikkea kuuluisi, että kalliilta huostaanotolta vältyttäisiin.
Ketola kirjoittaa, miten puolet sijaisvanhemmista toimii päätoimisesti perhehoitajina, lopuissa vanhemmat käyvät työssä kodin ulkopuolella. Hänen mielestään hoitajilta ei voi edellyttää korjaavasta lastensuojelutyöstä suoriutumista ilman vastaavia korvauksia, palkkiota ja muita tukimuotoja. Ainoastaan muutamia kymmeniä toimeksiantosopimuksen tehneistä on "ammatillisia" sijaisvanhempia, mikä tarkoittanee traumatisoituneen lapsen auttamiseen soveltuvaa alkeellisintakaan koulutusta.
Ketolan kirjoitus loppuu toteamukseen, että hoitajat eivät ole elatusvelvollisia sijoitettujen lasten suhteen ja vaikka korvauksia nostettaisiin sekä lisäkoulutusta tarjottaisiin, säilyy perhehoito kustannuksiltaan silti halvimpana sijaishuollon muotona. Lisää sentään loppuun, että kustannukset eivät saa olla lähtökohtana, vaan lapsen tarpeiden tulee määrittää perhehoidon tarkoitus ja tavoite.
HS:n mielipiteissä liiton toimitusjohtaja Jari Ketola syyttää yhteiskuntaa sijaisperheiden tukimuotojen vähyydestä, lainsäädännön puutteista ja niin hitaasta kehittämistyöstä, että liiton jäsenet eivät pysty vastaamaan niiden lasten tarpeisiin, joita heille sijoitetaan. Hän vaatii työnohjausta, täydennyskoulutusta ja muuta tukea hoitajille itselleen.
NAURETTAVAA, sillä nuo ovat suurelta osalta syitä, joiden takia moni lapsi on huostaanotettu, koska lapsen omaa perhettä ei ole tuettu. Lapsi ei ole kotoaan käsin saanut sitä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta, mitä olisi tarvinnut. Ja erityislapsen omille vanhemmillehan se tuki ja työnohjaus ennen kaikkea kuuluisi, että kalliilta huostaanotolta vältyttäisiin.
Ketola kirjoittaa, miten puolet sijaisvanhemmista toimii päätoimisesti perhehoitajina, lopuissa vanhemmat käyvät työssä kodin ulkopuolella. Hänen mielestään hoitajilta ei voi edellyttää korjaavasta lastensuojelutyöstä suoriutumista ilman vastaavia korvauksia, palkkiota ja muita tukimuotoja. Ainoastaan muutamia kymmeniä toimeksiantosopimuksen tehneistä on "ammatillisia" sijaisvanhempia, mikä tarkoittanee traumatisoituneen lapsen auttamiseen soveltuvaa alkeellisintakaan koulutusta.
Ketolan kirjoitus loppuu toteamukseen, että hoitajat eivät ole elatusvelvollisia sijoitettujen lasten suhteen ja vaikka korvauksia nostettaisiin sekä lisäkoulutusta tarjottaisiin, säilyy perhehoito kustannuksiltaan silti halvimpana sijaishuollon muotona. Lisää sentään loppuun, että kustannukset eivät saa olla lähtökohtana, vaan lapsen tarpeiden tulee määrittää perhehoidon tarkoitus ja tavoite.
Vastaukset 48
Vanhimmat
osasta sijaishoitajien ajattelutapaa. Vaikuttaa, että monelta puuttuu täysin kyky tukea esim. alkoholistiperheestä tulevan lapsen kykyä suhtautua vanhempiensa ongelmiin ja näin myös omiin vanhempiinsa. Hoitajista huokuva viha lapsen vanhempia kohtaan on monesti niin järkyttävää, että se ei voi olla vaikuttamatta myös lapseen ja hänen identiteettinsä kehitykseen, käsitykseen omasta itsestään.
Mihin on unohtunut se äskettäin esitetyssä Ykkösdokumentissakin esiin tullut PeLan työntekijän asenne, että lasta ei voinut antaa sukulaissijoitukseen, koska lähiomaisilla oli negatiivinen suhtautuminen lapsen äitiin? Sukulaisillako ei saa olla negatiivista suhtautumista lapsen vanhempiin, mutta sijaishoitajilla saa?
Samoin erityislasten ongelmat nähdään sijaisperheessä vain huonosta kasvatuksesta johtuvina, mikä johtaa pahimmillaan vääriin kasvatusmenetelmiin lapsen kohdalla.
Ketola kirjoittaa:
"Suurin yhteisymmärrys vallinnee lapsen oikeudessa suojeluun ja huolenpitoon sekä siitä, että perhehoito voi tarjota pysyvät aikuiset, turvallisen arjen ja perheen mallin lapselle."
Lauseen alkuosasta voimme olla yhtä mieltä, mutta loppuosan Ketola kumoaa jo omalla kirjoituksellaan. Lapsen oikeus suojeluun ja huolenpitoon pitäisi ensisijaisesti turvata kuitenkin omaan kotiin, eikä vasta sijaisperheeseen. Vasta kun hyvistä perheistä tehtävät ns. hoidolliset huostaanotot pystytään estämään kokonaan, päihdehuolto toimii tarvetta vastaavalla tasolla, sekä muutenkin ennaltaehkäisevät tuet toimivat kaikkien perheiden osalta, näkisimme todellisen tarpeen huostaanottoihin, paljonko se tulisi olemaan.
Sitä ennen sijaisperheiden rekrytointi ja heidän korvaustensa nostaminen on apua lastensuojelullisen jatkumon väärään päähän, janan loppuun, kun sen pitäisi kohdentua lasten omiin perheisiin, ennen kuin lastensuojelullinen jana on päässyt kunnolla alkuunkaan.
lastenoikeuksien komitea moitteita jakeli.
Syyt suuriin huostaanottolukuihin ovat samaa satu-, mutu ja sössöosastoa kuin kaikki muukin sossusatuilu, ei omia vikojaan näkevistä kyvyttömistä vanhemmista lähtien.....
Täyttä huuhaata koko suomalainen lastensuojelu, jos sitä voi enää tällä nykyisellä meiningillä lasten suojeluksi edes nimittää!
Ammattitaidottomat sossujen sijaiset sepustuksineen ja muine p--oineen
kirjaavat mitä sylki sossulla suuhun sattuu minäkin päivänä tuomaan.
Sairaita apua, tukea ja terveydenhuoltoa tarvitsevia, kouluissa ja päiväkodeissa erittyistukea tarvitsevia lapsia
viedää kuin pientä .... epäpätevien sossujen toimesta toiselle puolelle maata "ammattilaisten" ihmeteltäviksi. Mikäs niitä huostaanotettuja lapsia vaivaa ja kyllä ne on sairaita (sairastuuhan lapsi jo pelkästä koti-ikävästä)....
Ja vaivaahan se ketä tahansa aikuistakin
kun nykyistä koulumaailmaa tai päivähoitoa ajattelee.
Hometta, terveydelle vaarallisia tiloja,
liian paljon väkeä ja liian suuria ryhmiä.
Liian paljon lapsia ja liian vähän ja epäpäteviä aikuisia sullottuna liian pieniin tiloihin.
Jos siinä kohden ei ala aikuisella, lapsella ahdistaan ja puristaan niin missäs sitten.......
liittyy, on outo piirre asioissa se, että he eivät ole elatusvelvollisia heillä oleviin lapsiin nähden siitä huolimatta, että heille korvauksia maksetaankin. Eikä ollenkaan mitättömiä, vaikka itse rahanahneuksissaan palkkaansa pienenä pitävätkin.
Ammattitaidosta ei ole tietoakaan, mutta rahaa pitäisi tulla ovista ja ikkunoista, eikä elatusvelvollisuutta ole!
lapseni on kokenut paikan turvattomana kun siella hoitajat ovat niin kiukkuisia ja vihemielisia... viimeksi lapsiparkani rupesi puolustamaan minua!!!! omahoitajan aggressiolta!ajatteli varmaan etta aaaitiparkaa kaikki lyovat ja han on sankarillinen pelastaja kun isi ei kykene!
vaativat, vaikka ammattitaitoa ei ole, ei siltikään, vaikka heille sijoitetaan erityislapsia, sekä vaikeista oloista tulevia erityistukea tarvitsevia lapsia.
Lasta kohdellaan kahdesta syystä väärin: 1) joko ymmärtämättömyyttä, koska ei tunnisteta erityislapsen ongelmia, luullaan vain sokeasti kaikkea kasvatuskyvyttömien vanhempien aikaansaannokseksi tai 2) suoranaisesta välinpitämättömyydestä johtuvaa lapsen laiminlyömistä ja muuta kaltoinkohtelua.
Kaikki on mahdollista, koska paikkoja ei valvota kerta kaikkiaan YHTÄÄN MITENKÄÄN.
Se on aivan sama, mitä laki sanoo sossujen valvontavelvollisuudesta, ei heillä ole kiinnostusta tarkastuskäynteihin, eikä ehkä aikaakaan. Ja mitäs jos tarkastavatkin? Lapset on vaihdettu puhtaisiin vaatteisiin ja annettu tarkat ohjeet, mitä saa puhua ja mitä ei. Ja sossujen mielestä kaikki on niin mahdottoman hyvin, lapset voivat niin mahdottoman hyvin, eikä sen väliä, jos kotiin ikävöivät, he kun ovat väärällä tavalla lojaaleja törkeän kelvottomille vanhemmilleen, heillä ei ole kykyä arvioida omaa parastaan.
Kyllä se vaan on niin, että jos saa hoitoonsa FAS/FAE lapsen, joka on monivammainen ja monin tavoin sairas. On lähes mahdotonta ajatella kovinkaan positiivisesti esim. lapsen bioäidistä. Tämä on realistinen ja inhimillinen asia, kukaan ei ole yli-ihminen, vaikka biot sitä meiltä sijaisvanhemmilta tuntuvat odottavan.
Lapsi on vaurioitunut äitinsä kohdussa, äidin sairauden (= alkoholismi tai alkoholin liikakäyttö) se herättää hyvin voimakkaita kielteisiä tunteita naisena ja äitinä.
Lapsihan on viaton ja hänellä pitäisi olla oikeus kasvaa sikiöstä vauvaksi hyvissä oloissa, siellä kohdussa eikä olla päihtyneenä sikiövaiheessa. Kannatan pakkohoitoa näille äideille, jotka jäävät kiinni neuvolassa. Valitettavasti kaikki eivät mene neuvolaan riittävän ajoissa.
Alkoholismi on sairaus ja se auttaa suhtautumaan bioäitiin ymmärtäväisemmin, mutta toisinaan kun lapsestasi taas löytyy uusi sairaus tai vamma nousee viha ja kiukku.
Jos lapsi on huostaanotettu alkoholihaittojen takia ja lapsen perhe-elämä on sekavaa, on perhehoitajalla iso haaste saada lapsen olo turvalliseksi ja luottavaiseksi. Valitettavasti alkoholiongelmaiset biot voivat yhdelläkin kännäilyjaksollaan biotapaamisen yhteydessä murskata lapsen maailman täysin. Sitten perhehoitaja "kasaa" palaset.
Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja luoda heihin toimivat suhteet??? Onko päihtyneellä vanhemmalla oikeus tapaamistilanteessa pilata kaikki, onko???
työntekijälle kun lasta tarjotaan, että ei voi suhtautua lapsen vanhempiin neutraalisti!
Se nyt on vähintä, mitä voi lapsen hyväksi tehdä siinä vaiheessa!
Minä kannatan myös pakkohoitoa raskaana oleville alkoholistiäideille, mutta se ei poista sinun vastuutasi siitä, että kohtelet oikein lasta, jonka kasvatuksen ja hoidon otat palkasta vastuullesi.
Päihtyneellä vanhemmalla ei ole oikeutta tavata sijoitettua lastaan! Lapsi on sinun hoidossasi ja sinun tehtäväsi on myös suojella häntä tuollaisilta tilanteilta. Olen tuhanteen kertaan ehdottanut valvottuja tapaamisia tuollaisiin tilanteisiin, mutta sinä et ymmärrä sen vertaa, että hoitaisit asian kuntoon siltä osin.
Ja asiasta toiseen:
Yleensä kun täällä puhutaan erityislasten perhesijoituksista, tarkoitetaan muita kuin alkoholivaurioisia lapsia. Tarkoitetaan hyvistä perheistä huostaanotettuja lapsia, koska yhteiskunta ei viitsi vaivautua sen vertaa, että näille lapsille olisi tarjolla kuntoutusta, hoitoa ja tukea kotoa käsin tarjolla.
Lue esim. Furmanin artikkelilla alkava ketju, joka on tällä sivulla.
mikä tahansa ns. itseaiheutettu sairaus,
toimia niin että terveyttä hoitava henkilöstä alkaa paasaamaan suureen ääneen
kuinka onkaan vaikeaa tehdä hoitotyötä tai asennoitua potilaaseen
kun sehän nyt on ihan hänen omaa syytään
(tai mitä muuta tahansa POTASKAA suustaan suoltaa).
Onko lapsella oikeus saada
myös huostaanotettuna ja sijoittuna
- hänen sairauteensa riittävän ammattitaitoisen asiallisen! henkilökunnan antamaa hoitoa ja huoltoa myös terveydenhoitoa
- mahdollisimman puolueetonta,
ei hänen kehitystään vaarantavaa
(lapsen sijais"hoitajien" suhtautuminen lapsen taustaan)
kasvatusta ja huoltoa joka päiväisessä elämässään
janiinedelleen
Onko?
Potaska potaskana!
Lasten terveydenhuolto (oli sitten sijoitettuna tai ei) on saatava myös lapsille ja nuorille juuri sille tasolle mille sen lakimme määräävät ja mitä YK:n lasten oikeuskomitea sitä MYÖS Suomelta edellyttää!
siitä kuinka "hyvin" ( että suututtaa ja itkettää!)
suomen lastensuojelu kaikilta osin toimiikaan!
Jopa perhehoitajakin osataan yhteiskunnan toimesta valita todella AMMATTILAISESTI JA ASIALLISESTI tekemään tätä todella vaativaa ja ammattitaitoakin edellyttämää
huostaanotettujen lasten ja nuorten SIJAISHUOLTOTYÖTÄ.
Että sellainen suomi ja sellainen maa .........
lapsia, joita heille annetaan, mutta palkkaa lisää kinutaan joka tapauksessa. Ja tukea tietysti sijareille, mutta kun se tuki olisi monessa tapauksessa pitänyt tarjota lapsen omaan kotiin, että kalliilta huostaanotolta olisi vältytty.
Ja sijarin kirjoitus LOISTAVASTI tukee toimitusjohtajan kirjoitusta, että taitoa ei ole!
Miten äsken nähty ykkösdokumentti, jossa PeLa arvioi, että lasta ei voinut antaa sukulaissijoitukseen sen takia, koska sukulaisilla oli negatiivinen suhtautuminen lapsen äitiin?
Sinä et ole siis KELVOLLINEN hoitamaan mitään FAS/FAE-lapsia tuon negatiivisen asenteesi takia!
Mutta muija on niin mäntti, että tässäkin kirjoituksessa haukkuu vain lapen vanhempia. Kyllä monet biotkin kannattaa pakkohoitoa alkoholisteille raskauden aikana, mutta sinusta ei ole kantamaan omaa vastuutasi, jonka PALKAN eteen olet ottanut hoitaaksesi.
kuten sijaishuollossa tuntuu vallalla olevan malli toimia;
nimitellään ja haukutaan ihmisiä ties miksi,
asetutaan aina muiden ihmisten elämän tuomariksi ja varsinkin toisten ihmisten yläpuolelle,
levitellään huhupuheita,
annetaan lausuntoja asioista mistä ei ymmärretä
annetaan terveydenhuollon palveluita perusteella "ei mitään koulutusta alalle"
ja niin ed.?
Arvasinhan minä tämän, olen kyvytön rahanahne sijari. Kaikenlisäksi sopimaton tehtävääni, sillä haukun ja arvostelen biovanhempia täällä palstalla. Inhimillisyyttä ei suvaita, yli-ihmisyyttä meiltä odotetaan. Rehellisesti myönnän edelleen, että en voi läheskään aina lämpimiä ja positiivisia tunteita FAS lapsen synnyttänyttä äitiä kohtaan tuntea. Säälin ja vihan tunteita kyllä tunnen, alkoholistihan tai alkoholiongelmainen on yleensä heikko, pieni ihminen joka hakee tukea alkoholista.
Tehtäväni perhehoitajana edellyttää luomaan ja ylläpitämään sekä kannustamaan biovanhemman ja hoidossani olevien lasten suhteita. Sen puolen olen aina hoitanut ja hoidan jatkossakin.
Jättäkää odotusaikana ne viinat juomatta ettei enää syntyisi yhtään alkoholivaurioista lasta. Nykyään niitä taitaa syntyä yli 300 vuodessa. Kaiken lisäksi suurin osa lapsista joudutaan sijoittamaan. Suurin osa näistä usein monivammaisista lapsista ei pysty koskaan itsenäiseen elämään.
Minusta tämä on sen luokan ongelma, että ääntä pitäisi asiasta pitää jatkuvasti.
käyttö viestit, koska täällä vähemmän on niitä vanhempia, joille alko on minkäänlainen ongelma.
Ei pelkkä tapaamisten tukeminen riitä, koska et osaa suojella lasta juopuneen vanhemman tapaamisilta. Lisäksi myönnät, että et pysty hallitsemaan vihaasi lapsen vanhempaa kohtaan! Siis parempi olisi lapsen olla vaikka laitoksessa, jossa henkilökunta ei ota noin henkilökohtaisesti asennetta lapsen vanhempaan.
Sitten sijarit vielä ilkeävät puolustaa perhesijoitusta! Häpeä itseäsi! Rahan takia otat lapsen, jota kohtelet kuitenkin väärin. Olet kirjoituksissasi itse myöntänyt sen.
sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle.
Viha ei auta ketään ja kaikkein vähiten tätä luoksenne sijoitettua lasta.
Lapsella on todettu koko elämän kestävä sairaus, joten hän tarvitsee kaiken mahdollisen yhteiskunnan antaman ja tarjoaman avun, tuen
myös terveydenhuollon osalta.
Lapsellista suputtamista alkoholisteista saa lukea jo sijaripalstaltakin
sitä on ihan turha tälle puolelle sössöttämään.
Tee itse omalta osaltasi se mistä sinulle palkkaakin maksetaan.
Hoidat ja huollat ja kasvatat kykyjesi mukaan sinulle yhteiskunnan sijoittamaa lasta
ja toimit lapsen parhaaksi.
Hänen vanhempiaan vihaamatta tai syyttämättä. Se ei ole sinun tehtäväsi.
Alkoholivaurioisia lapsia syntyy reilut 300 vuodessa ja suurin osa joudutaan sijoittamaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja on tuo mainitsemasi luku.
Alkoholista ja sen aiheuttamista ongelmista et sinäkään voi estää minua tänne kirjoittamasta. Tämä on avoin palsta. On surullista, että lapset altistetaan alkoholille ilman että he itse siihen voivat vaikuttaa ja sitten syntyvät vammaisina.
Jos mielipiteen tästä asiasta on mielestäsi lapsellista suputtamista! eihän tätä ole pakko lukea. Palsta ei ole kenenkään yksityisomaisuutta.
Teen oman osani ja välillä käyn teitä täälläkin viihdyttämässä, vuoroin vieraissa.
tarkoitin sitä, että täällä on ilmeisesti vähemmän alkoholiongelmista kärsiviä bio-vanhempia. Toki heitäkin on ja saa olla, tervetuloa vain kaikille bioille. Mutta tarkoitan sitä, että kirjoitusten sisällöstä päätellen suurimmalla osalla on huostaanoton syy muuta kuin alkoholi tai mielenterveysongelmat, joten viestisi FAS-lapsista ei osu ihan kohdalleen.
Mutta sinähän uskot oikeaan osoitteeseen, koska lietsot sitä väärää tietoa, että vanhemmat EIVÄT YMMÄRRÄ VIRHEITÄÄN. On se nyt helvetti, jos sossutkaan eivät löytäneet virheitä, vaan tehtiin hoidollinen huostaanotto. Ja sitten on tuhat eri variaatiota siltä ja väliltä erilaisia syitä. Mutta tämä jo menee yli sijarin pienen pään, joten antaa olla.
lukijoina ole sinun kohderyhmäsi.
Että se sinulle ja muille sijareille, jotka yleistävät KAIKKI BIO-vanhemmat alkoholisteiksi! Se on yksinkertainen tilastollinenkin mahdottomuus, mutta sen ymmärtämiseen tarvittaisiin enemmän ymmärrystä kuin sijarilta ilmeisesti pystyy löytymään...
Et voi kieltää minua tänne kirjoittamasta, tämä on avoin palsta. Et myöskään voi vaikuttaa siihen toiminko perhehoitajana vai en? Et siihenkään mitä tänne kirjoitan, sillä asiani käsittelevät tai sivuavat biovanhemmuutta, joka on palstan aiheena.
kijroittaa kuka haluaa ja melkeinkin miten haluaa. Mutta kaikenlainen sössötys siitä ja tästä ei auta ketään ei lasta eika vanhempia ei edes sijaishuoltosysteemiä.
Sijaishuolto on saatava 2000 -luvulle
se on ihan jokaisen tälläkin palstalla vierailevan, kirjoittavan ja vähänkään asioihin perhetyneen tiedossa.
Laatu, valinta, seuranta ja niin edelleen
on saatava myös paremman ja nykyaikaisemman lainsäädännön avulla toimivaksi kokonaisuudeksi.
jotka todistavat, miten väärille ihmisille sosiaalihuolto lapsia huostaanottaa tänä päivänä. Ja on ottanut viimeiset toistakymmentä vuotta.
Anna lapsi laitokseen, kun et voi pitää vihan tunteitasi hallinnassa hänen vanhempiaan kohtaan. Se on paras ohje, mitä lapsen kohtelusta sinulle voi antaa, koska sinun ei ikinä noilla asenteilla olisi pitänyt sijaislasta ottaakaan.
Sijaishuolto ei ole 2000-luvun tasolla, mutta täällä törmää pääasiassa siihen mielipiteeseen, että lähes kaikki sijaisvanhemmat ovat ammattitaidottomia, aivottomia, rahanahneita ja kyvyttömiä tehtäväänsä.
Mitä sijaishuollolta sitten toivoisitte? Suurin osa sijaisvanhemmista on tavallisia ihmisiä, tavallisia vanhempia. Vanhemmuushan on jo itsessään oppimisprosessi lapset ja vanhemmat opettavat toisiaan, vanhemmat asettavat rajat ja ohjaavat ja neuvovat, lapset kyseenalaistavat ja opettelevat.
Millaista olisi hyvä ja toimiva sijaishuolto? Tarvitaanko sijaisvanhempia ja perhehoitoa? Olisiko paluu laitoksiin ehkä parempi vaihtoehto?
Millainen olisi hyvä lastensuojelulaki?
Miksi niin paljon lapsia on sijoitettuna kodin ulkopuolelle? Missä mättää? Kuka tietää?
Farisealaista lässytystä!!!
omilla mielipiteillään:
A ja o olisi, että huostaanottoasiat saataisiin käräjäoikeuksiin. Se takaisi vanhemmille edes jonkinlaisen oikeusturvan esitettyjä syytteitä vastaan. On tiedon puutetta ihmisillä, jotka uskovat hallinnollisten oikeuksien oikeuteen näissä asioissa.
Toinen juttu olisi saada niin paljon tietoa neurologisista oireyhtymistä äitiys- ja perheneuvoloihin, sekä kouluterveyshuoltoon, että työntekijät voisivat tunnistaa neurologisten AS/ADHD (tavallisimmat) oireyhtymien lapset, eikä heidän oirekuvaansa sekoitettaisi kotona kaltoinkohdeltujen lasten oireisiin, koska heidän kohdallaan ei todellakaan ole kyse väärästä hoidosta ja kasvatuksesta. Nämä lapset pitäisi saada täysin pelastettua huostaanotoilta ja sijoituksilta. Suurin osa pyrkiatrian yksiköistämme jo tunnistaa nämä lapset, mutta vieläkin on 50 v ajastaan jäljessä laahaavia keskussairaalayksiköitä, joissa kielletään neurologinen arvio vanhempien pyynnöstä huolimatta. On järkyttävää, miten väärin kohdelluksi lapset pahimmillaan tulevat tällaisissa tapauksissa. Perhesijoitus, ja siitä seuraavaa, sekä lapsen että vanhempien törkeä väärin kohtelu.
LIsäksi tarvitaan kaikkien huostaanottojen kohdalla nyt puuttuvia ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka pystyvät edes liki oikeudenmukaisesti käsittelemään huostaanottoasiat. Oli miten aiheellinen sijoitus tahansa, mutta niissäkin lakia on rikottu jo vuosia mitä törkeimmällä tavalla, monessa suhteessa.
Tästä eivät sijarit tiedä, mutta se on varmaan aiheuttanut varmaan paljon eripuraa sijais- ja bio-vanhempien välille.
Ja sitten on vielä erikseen ne vanhemmat, jotka eivät ymmärrä huostaanoton aiheellisuutta, ennen kuin vasta kuntouduttuaan. Mutta kuten sanottu, heiltäkin on yleensä puuttunut kuntoutus. Tietysti on heitäkin, jotka eivät edes halua kuntoutua päihteistä, mutta puhuttaisiinko adoptiosta heidän kohdallaan jo seuraavassa viestissä?
Lisäksi aiheellistenkin huostaanottojen kohdalla tilanne on ollut jo vuosia se, että lastensuojelulla ei ole ollut riittäviä resurssia, ei taloudellisia eikä riittävästi henkilökuntaa, eikä myöskään riittäviä avohuollon tukien määrärahoja kohdentamaan toimiaan oikein ja oikea-aikaisesti. Huostia on jäänyt tekemättä siellä, missä se olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, eikä oikeaa tukea ole ollut läheskään aina ehkäisemään huostaanottoa.
Maamme päihdehuollon huippuasiantuntijat ovat todenneet, että on mahdoton toteuttaa pakkohoitoa niin kauan kuin vapaaehtoisestikaan hoitoon hakeutuville ei ole hoitopaikkoja riittävästi tarjolla. Ketä tästä kaikesta syytetään? Lasten vanhempia tietysti. En ole itse päihde- enkä mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi, mutta syyllistäminen bioja kohtaan on kohtuutonta!
Jos tosiaan lapsista välittää, kannattaisi biojen haukkumisen sijasta kääntää kohde poliitikkoihin, jotka päättävät päihdehuollon- ja muunkin avohuollon rahoituksesta.
juuri farisealaisuutta onkin!
Pitää itseään parempana kuin muut ja tekee suurimmat mahdolliset rikokset, mitä kuvitella saattaa, koska on olevinaan hyvä, mutta todellisuudessa on kaikkea muuta.
Luepa nyt uudellaan se Uusi Testamentti tämän nimityksenkin osalta!
oli todella suuri takaisku uuteen lastensuojelulakiin.
Mutta lakejahan laaditaan liukuhihnalta......
Lastensuojeluasiaan perehdyttyäni suuri pettymys on ollut ei ammattilaisten sossujen suuri määrä ja se ettei lastensuojelussa todellakaan tehdä lain mukaista ja asiallista lastensuojelutyötä lasten ja perheiden parissa.
Sosiaalitoimistoissa jätetään perusasiat tekemättä ja lakeja noudattamatta, puhutaan ja kirjataan mielivaltaisia suorastaan käsittämättömiä asioita joilla ei ole mitään tekemistä itse lastensuojelutyön kannalta.
Liian paljon lastensuojelutyöntekijän (jos vielä epäpäteväkin) olettamusta, mutua, ennakoimista ja ennustamista, toisten ammanttilaisten ammateissa esiintymistä ja jokapaikan tietäjänäkin
vaikkei edes sossujen koulutuskaan siihen valmista eikä edes edellytä heiltä sellaista.
Jo sekin että osa sossuista suostuu tekemään lakien vastaista työtä tuntuu käsittämättömältä (avohuoltoa ei anneta, huoltosuunitelmia ei tehdä, lasten ja nuorten sijoitusoloja ei seurata jne)
Yhtenä ikävänä piirteenä on ollut myös sijaispuolen käsittämätön älämölö -porukka, joka itseään sijareiksi (ainakin kirjoituksissaan) tituleeraa.
Sitä ei kyllä ihan heti monestakaan kirjoittajasta ihan heti ensi lukemalla uskoisi!
Sijaishuollon valvomattomuus, heidän kaiken maailman asiantuntijoina esiintyminen, ja kuitenkin olemattomat valintakriteerit sekä heille maksettavan rahan suuruuskin ovat olleet jonkin sortin yllätyksiä.
Myös se että maailmalta asti tulee Suomelle negatiivistä palautetta niistä asioista
joista tälläkin palstalla on montaa kertaa kirjoitettu, hämmästyttää, edelleenkin.
Mutta kun pää on aukaistu niin eiköhän jossakin saada se perhosen siipi lepahtamaan
ja asioiden laita ja tilanne muuttumaan, myös suomalaisen lastensuojelun osalta. Perhonen on ainakin jo syntynyt.
ei edes ymmärrä näitä asioita, vaikka hanakasti kantaa ottaakin.
Kamalinta minustakin on se, että lapsia sijoitetaan huonoista olosuhteista vastaaviin tai vielä huonompiin olosuhteisiin.
Sijareina on ihmisiä, jotka eivät edes ymmärrä, että raittiiseen perheeseen siirto ei ole pelastus, jos lapsi joutuu mielettömän henkisen väkivallan ja alistamisen kohteeksi. Vanhempia voidaan mollata ihan vain lapsille kauhistelemalla vanhempien alkoholismia. Se ei ole lapsen tarvitsemaa tukea, vaan kaikkea muuta.
Heidän itsetuntonsa on silloin kauhistelun kohteena. Jos alkoholistiperheiden lapset halutaan ehdoin tahdoin sijoittaa perheisiin, niin miksi sijareille ei anneta mitään koulutusta lasten tukemisesta ja henkisestäkin kasvatuksesta?
Voi kuvitella lasten kohtaloa, kun täällä vain kauhistellaan ja haukutaan alkoholismia ja mollataan vanhempia! PeLa ei olisi lasta tuollaisille antanut, mietipä sitä!
millään tavalla järjestetty
vaikuttaa todella ala-arvoiselta yhteiskuntapolitiikalta.
Lapsiin ja heidän perheisiinsähän sekin huoltotyön puute eniten koskee, jos perheessä alkoholiongelman parissa painitaan.
Alkoholisteilla "markkinoiminen" lastensuojelussa ja huostaanotoissa
on todella kyseenalaista lastensuojeluun liittyvää "julkista tiedottamista".
Harkittua ja suunnitelmallista, siltä se ainakin asiaa seuranneena vaikuttaa.
Juoponhan on jokainen suomalainen elämänsä aikana omin silmin nähnyt.
Joten juopon ja lapsen yhdistäminen samaan asiaan, huostaanottoihin ja koko lastensuojeluun,
saa suuren yleisön sympatiat puolelleen
ja jopa sellaisetkin tahot puhumaan huostaanottojen puolesta ja oikeutuksesta perheeseen kohdistuvana toimenpiteenä,
jotka eivät mitenkään syvemmin ole asiaan edes paneutuneet.
Suhteessa väkimäärään olevat suuret huostaanottoluvut Suomessa
aiheuttavat "ihmettelyä" maailmalla.
Mikseivät nämä räjähtäneet luvut siis aiheuta mitään tai minkäälaista liikettä suomalaisen yhteiskunnan sisällä?
Tutkimuksia, selvityksiä jne luulisi olevan jo tehtynä kasapäin,
onhan tämä nykyinen huostaanottobuumi ollut jo nousussa ja kasvussa koko 2000 -luvun ajan.
niin menköön sitten loputkin.
Ja lastensuojelun yritystoiminta saa omansa.
Niin merkittävä asia kuin nuo yli 150.000 huostaanotettua ovat, niin ihan varmasti OLISI PITÄNYT jo aikaa sitten puuttua asiaan vahvasti, tehdä selkeää tutkimusta huostaanottotilanteista ym. Mutta laki jokus 80-luvulla kielsi tarkkojen kirjaamisten teon MUKA asiakkaan oikeusturvaan vedoten. Tämä mahdollisti mitkä tahansa syyt huostaanotolle ja hyvin epätarkat kirjaukset.
Ja minkä perusteella huostaanottoja tutkittaisiin ensisijassa kuin syiden perusteella. Ja nyt tutkintamateriaalia ei siis ole olemassakaan. Tai on mitä on, koska MUKA tarkkoja syitä ei ole saanut laittaa mustaa valkoiselle. Se on johtanut mielivaltaan, johon mikään tutkinta ei pysty puuttumaan. Mielivaltaa on muutenkin, mutta kirjaukset ovat ihan mitä sattuu. On vain asiakkaan sana vastaan viranomaisen sana ja kumpikohan noista voittaa...
huostaanoton syitä...
Siis mistä on kyse?
Oikeista syistä?
Vai niistä mitä sattuu, mitä on kirjattu syyksi?
Koko lastensuojelu on niin hetteinen suo, ettei siitä ota selkoa, ei tutkimuksilla eikä muutenkaan itse pirukaan.
Mutta eduskunnassakin on todettu, että lakia ei noudateta, mielivalta rehottaa. Eikö se jo kerro puolestaan jotakin ja aika paljon sinällään.
Mutta alkoholismi on sellainen helppo, uskottava selitys koska tahansa. Siihen viranomaiset usein yrittävät jopa aiheettomissakin tapauksissa vedota. Ja sitten on niitä tapauksia, joissa ei voi vedota edes alkoholismiin...
jo sossuille lähetettyinä ja mitä sossunpaskat siihenkin sanoivat asiantuntijuuksissaan "suuntaa antavia"!
Että tuollainen LASTEN SUOJELUN sosiaalityöntekijöiden mielivaltainen esiintyminen
milloin minkäkin alan asiantuntijoina
heidän edes saamatta tuntiakaan kyseisiin asioihin tai aloihin koulutusta,
ai että sellainen virkamiehen ylivoimaisuus
(kun ei siihen edes mikään taho voi puuttua omilla oikeustoimillakaan!)
ai että se pistää niin suututtamaan ja vihaksi,
että kuinka tälläinen voi olla edes mahdollistakaan ....
erityislasten ja vaikeasti traumatisoituneiden lasten hoitoon. Että tuollaiset mahot lehmät vielä tulevat soittamaan suutaan tänne!
Ai oikein FAS/FAE-lapsista! Voi helvetti!
Edes sossu ei syyttänyt minua alkoholismista, eikä ollut mielenterveysongelmiakaan, niin tuollaisen idiootin paskan jauhantaa saa lukea täältä!
Ei osaa hoitaa edes hänelle sijoitettuja lapsia ja tulee haukkumaan vieraita ihmisiä tänne!
kun ei osata niin ei osata. sossuntunarit pois lastensuojelusta ja asiantuntijat tilalle.
huonoista oloista TAI sinne sijoitetaan erityislapsia, on perhehoitajien koulutustasoa nostettava.
Ei riitä se, että vieraan lapsen hoidosta maksetaan palkkaa, vaan myös hoidon tasolle pitää asettaa vaatimuksia. Nyt ei annettavalla hoidolla ole mitään vaatimuksia, mutta palkkaa vaaditaan työstä kuitenkin koko ajan lisää. Sopii kysyä, että millä perusteella?
Työn vaatimukset voivat olla miten kovia tahansa, mutta jos niihin ei pystytä vastaamaan, ei rahallista vastinettakaan ole perusteita vaatia. Itse asiassa sopii kysyä, onko aihetta näissä oloissa tehdä huostaanottojakaan? Lastensuojelun pintasilausta raapaisemalla voi vastata, että ei ole!
Korkeintaan lain sallimissa ääritapauksissa se on suositeltavaa, mutta kaikki muut huostaanotot olisi lopetettava!
Tämä erään kirjoittajan "mahoksi lehmäksi" kutsuma perhehoitajaksi itse itseään nimittävä sijaisäiti kirjoittaa vielä tähän yhden "typerän ja ala-arvoisen viestin".
On todella mielenkiintoista seurata tätä ajatusten vaihtoa täällä. Otin kerrankin trollivaihteen päälle, sitä tuolla sijaisvanhempien palstalla käytte jotkut harjoittamassa. Jos uskaltaa olla rehellinen ja kertoa vihan ja raivon tunteista, joita ajoittain tuntee alkoholistiäitiä kohtaan, alkaa mahdoton älämölö. Kukaan teistä ei onneksi tiedä mitä todellisuudessa teen tai mitä tunnen? Kenen kanssa työskentelen ja missä tai millaisella palkalla? Sujuuko yhteistyö eri tahojen kanssa vai ei? Hoidanko lapsia, vanhuksia tai vammaisia? Olenko kuinka monen lapsen "maho lehmä" äiti? Tänne voi kuka tahansa kirjoittaa ihan mitä vaan ja kaikki otetaan ryppyotsaisesti todesta. Voi vaan todeta, ettei tosiaankaan ole ihme jos lapsia joudutaan "tietysti väärin perustein" edelleen huostaanottamaan. Elämä perustuu rehellisyyteen ja avoimmuuteen ei kaiken mustamaalaamiseen. Vielä mietin, koska olen nimennyt kaikki huostaanotettujen lasten bioäidit alkoholisteiksi en koskaan. Olenko tänne kirjoitellut kuinka käytän "henkistä väkivaltaa" sijaislapsia kohtaan ja heidän aikanaan arvostelisin äitiä ja muista läheisiä. Ei ole sijaisvanhemman tehtävä nimitellä bioja, sensijaan biot näköjään voivat nimitellä sijaisvanhempia. Ei ole sijaisvanhemman tehtävä arvostella lapsille heidän vanhempiaa, sensijaan biolla on täysi oikeus arvostella sijaisvanhempia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Tasapuolisesti kaikille vaan hyvää kevään jatkoa ja kaunista kesää. Relatkaa vähän.
perut kaikki aiemmat kirjoituksesi.
Ei se ole mitään täällä keksittyä mielikuvitusta, että vihamielinen suhtautuminen lapsen vanhempiin ei voi olla heijastumatta lapseen!
Et sinä nyt noin tyhmä voi olla!
Kuitenkin kyselet: "Olenko tänne kirjoitellut kuinka käytän henkistä väkivaltaa sijaislapsia kohtaan ja heidän aikanaan arvostelisin äitiä ja muista läheisiä".
ASIANTUNTIJAT jättävät sinunlaisessasi tapauksessa antamatta lasta sinulle. Mietipä sitä! Ei negatiivinen suhtautuminen lapsen vanhempiin VOI OLLA heijastumatta lapseen tavalla tai toisella. Ja ensimmäisissä kirjoituksissasi asenne tuli kyllä ihan riittävän hyvin esille.
Taisit ymmärtää asiasta sen verran, että (häpeissäsi nolostuneena) sepustit nyt tuon viimeisen kyhäelmäsi.
vanhempia kohtaan
niin väärillä jäljillä hoidettavasi suhteen ja suhteessa olet.
Jokaisen joka sijaishuoltoon ryhtyy
pitäisi miettiä jo hyvin paljon etukäteen ja vakavastikin että pystyykö ja kykeneekö hoitamaan ja huoltamaan sijoitettavaa lasta riippumatta hänen taustoistaan ja menneisyydestään.
Riittävätkö eväät kohdata ongelmia ja sairauttakin mitä lapsen taustalta mahdollisesti löytyy?
Tälläisten asioiden etukäteen miettiminen sekä se kuinka niihin suhtaudutaan mahdollisissa sijaisperheissä näiden asioiden pitäisi olla jo osana sijaisperheiden valintaa ja valintakriteereitä!
Mutta kun tilanne on se mikä suomalaisessa lastensuojelussa on eli ei yhtään mikään.
Nykyisessä sijaisperheiden valinnassa kaikki tälläinen jo sijaisperheiden valintatilanteessa etukäteen tehtävä "raakkaus" jää valitettavasti sijaisperhdeiden itsensä tehtäväksi ja mietittäväksi.
Ja näinhän eivät asiat yhteiskunnan rahoittamassa ja pyörittämässä
lastensuojelussa saisi missään nimessä olla!
Perheliitolla ei ole resursseja poistaa lapsiperheiden köyhyyttä maastamme. Köyhyys ja toivottomuus ajaa ihmisiä alkoholisteiksi, mielenterveys menee ja köyhät vanhemmat joutuvat tinkimään puhtaudesta, ravinnosta, harrastuksista, liikkumisesta, terveydenhoidosta, sukuloinneista, kyläilyistä, lapsen virikkeistä, ilon tilalla on ankeus. YK:n raportissa on selkeästi kehotettu hallitusta toimiin lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemiksi ja poistamiseksi. Miksi Perheliitto ei omalta osaltaan ryhdy vaatimaan lapsiperheiden köyhyyden poistamista maassamme, jos kerran on niin olevinaan lapsen asialla.
heidän pitäisi tehdä kaikkensa lasten olojen parantamiseksi Suomessa, toisin sanoen huostaanottojen ehkäisemiseksi, kuten Helinä kirjoitti. Mutta heidän pitäisi taata, että EDES heidän jäsenillään on riittävä KYKY huolehtia lapsesta, joka hänelle palkkaa vastaan annetaan.
Eikö heidän pitäisi olla myös ylpeitä henkilöstönsä osaamis- ja ammattitaidosta? Sen sijaan nytkin olemattoman ammattitaidon aikakaudella sijaripalstalla kysellään, että "mitä ammattitaitoa pitäisi vaatia"?
Toisaalta puhutaan, miten hyvistä perheistä tulevat, laittomasti huostatut lapset ovat kysyttyä raaka-ainetta ls-teollisuudessa helppohoitoisuutensa takia. Mutta sijarit kyllä jaksavat silti painottaa lasten RIKKINÄISYYTTÄ JA VAIKEAHOITOISUUTTA, joiden hoitamiseen, auttamiseen, tukemiseen ja terapiointiin sijareilla ei päivänkään kurssitusta ja koulutusta!
Jos lapsi tulee esim. väkivaltaisesta alkoholistiperheestä, niin ei hänen turvaan saamisensa riitä, vaan lapsi tarvitsee todella osaavaa suhtautumista traumoihinsa. Nyt sen sijaan valehdellaan, että "tavallinen arki auttaa", vaikka todellisuudessa lasta ei siirrettäisi paljoa kummoisempiin oloihin alkuperäiseen kotiin verrattuna!
Jos lapsi saa jatkuvasti kuulla vanhempiaan kohtaa vihaa, ivaa, väheksyntää, epäkunnioitusta ja aliarviointia, se estää lapsen itsetunnon normaalia kehittymistä. Uuden lain mukaan tämä on lapsen kaltoinkohtelua, mutta suurin osa sijareista näyttää olevan autuaan tietämätön asiasta.
Ja erityislapset ne vasta huonossa asemassa ovatkin! Heidän kohdallaan ei aiheeton huostaanotto riittä järkytykseksi, vaan heidätkin eristetään vanhemmistaan, vaikka tulisivat miten hyvistä kodeista tahansa. Huostaanoton syynä on joko psykiatrian yksikön väärä diagnosointi, koska väärin toimivissa yksiköissä ei vanhempien toiveita tutkimuksen suhteen kuunnella, tai vanhempien virhe mennä pyytämään lastensuojelusta hoitoapua vaikeahoitoiselle lapselleen.
Molemmissa tapauksessa tilanne on äärimmäisen traumaattinen lapselle, joka tarvitsee lähi-ihmisen tulkiksi itsensä ja ympäristön välillä. Nyt sen sijaan lapsi otetaan huostaan laittomasti, sijoitetaan perheeseen, eristetään vanhemmistaan ja kaikki lapsen ongelmat nähdään vain huonon kasvatuksen tuloksina! Järkyttävää!
Koska neurologisten oireyhtymien lapsia kerran niin paljon huostaanotetaan nykyisin, niin eikö liitolla yhtään säteile, että jotain kurssitusta hoitajille tarvittaisiin. Kun lapsen ongelmat eivät ole esim. seurausta rajattomasta kasvatuksesta, niin hänen tilannettaan ei korjaa yhtään tiukat säännöt, sillä ne hänellä on todennäköisesti olleet kotonakin.
Mutta sijaripa ottaa oikeudekseen RANGAISTA lasta jokaisesta sääntörikkeestä hyvinkin ankarasti! Sanotaan nyt vielä toisen kerran, että JÄRKYTTÄVÄÄ! On törkeää lapsen kaltoinkohtelua tällaisessa tapauksessa istuttaa lasta yksin huonearestissa rikkeistä, jotka eivät edes ole väärää uhmakkuutta, ilkeyttä tai tottelemattomuutta lapsen taholta.
Ja sijareille vaan pitäisi olla vielä KIITOLLINEN heidän saamansa palkansa lisäksi lapsen hyvinkin väärästä kohtelusta! Ja perhehoitoliittoa ei lasten kohtelu paljon kiinnosta, kun vain sijareille järjestetään TUKEA jaksamiseen ja palkkaa lisää huonosti tehdystä työstä.
Lukaisin Perhehoitoliiton jäsenlehteä ja pikaisesti huomioiden siinä on tarjolla useita erilaisia virkistystukia sijaisvanhemmille pilkkahintaan. Lomailut on RAY:n tukemia.
Perhehoitoliiton mielestä sijarien voimavara ja koulutus on sijarivanhempien keskinäisen suhteen toimivuus. Nauratti kyllä, sairaanhoitajan tutkintoonkin sitten kaiketi riittää viikon lomailu siipan kanssa ja hoitoalan ammattilainen on pätevä.
Myöskin sijareille annetaan tukea, jos sijoitus on jostain syystä päättynyt. Taas RAY tulee apuun tarjoten lomailua ja voi voi sijariparkaa, lohduttaja on kuuntelemassa sijarin traumoja, mitä sijoituksen loppuminen sijariparassa aiheutti.
Onko kellään tietoa, onko vastaavia lomailuja tarjolla huostaanoton uhkan alla eläville ja sen kokeneiden vanhemmille. Huostaan otettujen lasten ja vanhempien traumojen purkamista lomailun merkeissä.
Kaikki tahot pyrkivät mielestäni kaikin tavoin välttämään saattamasta yhteen huostaanotettujen lasten vanhempia, laittoman tai kiikun kaakun aiheellisen huostaanoton kokeneiden. Alkoholistit on asia erikseen, heillehän on jo nykyisin lekotteluviikonloppua ja askartelua lastensa kanssa yhdessä, heidät siis nyt pois lukien tästä.
Mielestäni perhehoitoliiton tehtävä tai perhetyöntekijöiden/sosiaalitoimistojen tai organisaatioiden yhteistyössä tehtävä on hakea RAY:N tukea huostaanotettujen lasten vanhempien lomailuun ja huostaanottokokemusten jakamiseen, eikä naukua ensisijaisesti sijareille lomailua. Kyllä se yhtä hyvään tarkoitukseen menee biovanhemmillekin ja säästäisi yhteiskunnan rahoja.
Sossupossu ja sijarit pyrkivät ohjailemaan biovanhemmat mielenterveystoimistoihin jonkinlaiseen manipulaatiohoitoon pois tieltä vaatimasta mitään ja itse tähyilevät, mihin seuraavaksi haluavat taas lomailemaan RAY:n tukemana jaksaakseen OMASSA parisuhteessaan, jonka ongelmat ja hauraus eivät varmasti ole sijoitettujen lasten syytä, eivätkä sijoitetut lapset sellaisia aiheuta vahvaan suhteeseen. Mikäli sellaista tulee esille, lapset on sijoitettu hauraan ristiriitaisen parisuhteen keskelle ja sitä pyritään yhteisillä rahoilla tekohengittämään, tietoisesti. Sen sijaan että lapset otettaisiin kiireesti turvaan suurempien vahinkojen välttämiseksi.
ja mollaamista, aivan sama minkä takia huostaan on kenenkin kohdalla päädytty tai vaikka ei olisi laillista syytä huostaanotolle ollenkaan, mutta KAIKKI biot vain samaan nippuun, mahdollisimman huonoihin olosuhteisiin, että eivät vain VAHINGOSSAKAAN voisi puolustaa lapsiaan huostaanottoteollisuudelta.
Mitä helvetin traumoja sijarille siitä on, jos lapsi kotiutuu? Siihenhän huostaanotolla koko ajan tähdätäänkin, että se on väliaikainen toimenpide ja lapsi kotiutuu mahdollisimman pian. Olen luullut, että he tekevät palkan eteen työtään, mutta tilanne onkin niin, että heitä paapotaan iänkaikkisesti vaikka ei olisi aihettakaan.
Lasten vanhemmat taas eivät saa edes lakisääteisiä tukia itselleen, mitä huostaanoton jälkeen kuuluisi.
Kun vielä jonain päivänä ymmärtäisi sen, mitä helvetin aihetta sijareilla on tulla haukkumaan tällekin palstalle, mutta en usko sen mysteerin ikinä aukeavankaan.
Olen tuolla sijaispalstalle tullut siihen tulokseen, että sijaisvanhemmuus on jonkinlainen ideologinen kysymys ja sijarit pyrkivät vaan haalimaan lisää porukkaa sijaripiireihin. Vaikuttaa hyvin vähäiseltä sijaisperhetoimijoiden puolelta lastensuojelun kehittämishalut ja vaikuttaa ihan siltä, että huimia huostaanottolukujamme halutaan vähentämisepyrkimysten sijasta entisestään kasvattaa sijaispuolella. Ehkä tausta-ajatuksena on jokin sijariyhteisön ihannevaltio Suomeen. Edes sitä he eivät tajua, että maamme maine sijaislapsimarkkinoinemme on kiirinyt jo ulkomaalaisillekin ja eri kulttuuri- ja kielitaustaiset harkitsevat meidän mittaville ja helpoille sijaislapsimarkkinoille hakeutumista ihan vakavissaan. Olemme antaneet erittäin helpon kuvan saada sijaislapsi kotiinsa täällä, kun sijaislapsia tyrkytetään lehtienkin palstoilla. Tämä on mielestäni sivistysvaltioksi itseään kutsuvalta Suomelta ei mitään muuta kuin tyhmyyden osoitus.
kapealle alueelle. Se koskee todellisuudessa vain pientä ryhmää huostaanottovanhemmista, mutta sijareilla on suorastaan neuroottinen tarve leimata kaikki biot kyvyttömiksi näkemään virheitä itsessään. Ja näin siis KAIKKI laittomuudet ja puutteet ls:n piirissä ovat vain asiat epärealitisesti näkevien biojen aikaansaannosta.
En kerta kaikkiaan jaksa uskoa, että he kaikki ovat noin tyhmiä, mutta raha laittaa rehellisenkin valehtelemaan. Se on ainut selitys sille, että eivät he todellisuudessa halua lasten oloja edesauttaa parantamaan millään lailla. Pelkkää valehtelua koko touhu, varmaan joku rehellinenkin on joukossa, mutta osaavat kyllä pitää suunsa hienosti supussa eri mieltä olemisestaan ehkä Amaliaa lukuunottamatta.
Se on tosiasia, että eivät he todellisuudessa halua lastensuojeluun osallistua millään lailla. Muutama kymmenen vuotta sitten ulkomaalaiset hakivat Suomesta lapsia adoptioon, nykyisin heitä haetaan sijaisperhemarkkinoille valehtelemalla kaikki huostaanotot aiheellisiksi, vaikka totuus on kaukana siitä.
Se henkilö, joka kumosi eduskunnan sivuilla esitetyn faktatiedonkin, ei vastannut enää millään tavalla kun kysyin häneltä, että jos se tieto on väärää, niin silloinhan uusi laki on laadittu vääriin tietoihin pohjautuen. Hänen olisi kuulunut olla asiantuntijana kuultavana lakivaliokunnassa, eikä niiden ketä siellä oli.
Aika lapsellista tulla levittämään sellaistakin tietoa, miten "kaikkialla muualla maailmassa" huostia tehdään samoin periaattein (laittomasti) kuten Suomessa. Se kyseinen henkilö oli ollut jossain liiton tilaisuudessa kuulemassa uuden lain vertailua muihin pohjoismaihin (Ruotsiin ja Norjaan) ja näin hänen väärä tietonsa oli sitten taas koko totuus asiasta.
Tuolla koulutusmäärällä, jolla he työtään tekevät, sieltä pitäisi ensimmäisenä saada pois kaikki neurologisten oireyhtymien lapset, hoidolliset huostaanotot koteihinsa ja siitä ryhmästä ne laitoksiin, jotka eivät voi koteihinsa vielä palata. Loput huostaanotot pitäisi käsitellä käräjäoikeudessa ja purkaa kaikki sossujen mutuilemat lapset koteihinsa.
Sitten kun olisi jäljellä enää TODELLA huostaanottoa tarvitsevat lapset, pitäisi sijarit pakkokouluttaa kohtelemaan ja kasvattamaan lapsia oikein. Ja riittävä valvonta joka torppaan, halusi arvon perhe sitä tai ei.
Mutta nykyinen systeemi perustuu valheelle, osaksi sijareiden omalle ja osaksi viranomaisten vääristellylle totuudelle. Heidät on niin sokaistu omaan valheeseen, että jopa biojen asianajajatkin haukutaan suurinpiirtein roistoiksi. Tällaista tulee jopa uskovien ihmisten taholta, joten en voi välillä olla ihmettelemättä, mikä siinäkin kohden mättää, uskovaisuus vai henkilön kyvyttömyys nähdä väitteidensä ristiriitaisuutta.
Heidän kieroutensa näkyy esim. siinä, että viimeksi nähty Ykkösdokumentti haluttiin nähdä vain siinä valossa, minkä verran äitejä voitiin haukkua tekojensa epäeettisyydestä. Viranomaistoimien ontuvuudelta suljettiin silmät täysin. Ja jopa korvatkin siinä vaiheessa kun ohjelmassa todettiin, että nuo lapset olisi pitänyt huostaanottaa, mutta ei haluttu kustannuksia, vaan lapset annettiin mieluummin ulkomaille.
Minulla taitaa olla liian tiukka omatunto, että pystyisin elämään tuollaisessa valheessa ja vääristelyssä.
Ja adoptio heille ei kelpaa missään mielessä. Seuraava vaihe on varmaan, että heidän liittonsa alkaa ajaa samoja korvauksia adoptiovanhemmille kuin sijareille.
Ja suomalaiset eivät herää mistään, ei yhtään mistään.
Katsoitko muuten MOT:n korruptioaiheen. Tuli mieleen se käsittämätön lastensuojelun määrärahojen katoaminen kuntiin viimeisten vuosien aikana, eikä uusi laki velvoita kuntia yhtään parempaan asioiden hoitamiseen jatkossakaan.
Vielä on matkaa todellisiin jymyjuttuihin kun suomalaista korruptiota kaivellaan. Tampereen koulukunnan sosialistitoimittajien taholta se ei tule tapahtumaan. Toi oli pakko näyttää siksi, että jämähtäisimme kauhistelemaan pikkurikkeitä. Paljon, paljon suurempaa korruptiorikollisuutta meillä on, ei kai virkamiehenä toimivaa muuten olis istutettu Transparency Internationalin johtomieheksi, joka ei liikoja hämmästele. Peitteleminen on Suomessa maan tapa.
Olen useamman päivän yrittänyt olla huomioimatta tätä aloitusta, mutta tänään se ei enää onnistunut.
Puhun taas omasta ja tuntemieni sijaisperheiden puolesta, voin uskoa, että on olemassa tapauksia, joissa lapsen huostaanotto olisi ollut estettävissä lapsen omaa perhettä enemmän/paremmin tukemalla, mutta meillä tai tuttavilla näin ei ole ollut.
Kaikki huostaanotetut lapset eivät ole erityislapsia, jotkut ovat syntyneet terveinä, mutta vaurioituneet biologisten vanhempiensa toimesta ja jotkut ovat olleet syntymästään asti erityislapsia. On täysin asiatonta jatkuvasti jankuttaa joistakin tapauksista, joissa lapsi on väärin perustein huostaanotettu, vaikka olisi vain tarvinnut asianmukaista hoitoa.
Mitä nuoremmista sijaisvanhemmista on kyse, sitä paremmin koulutettuja he ovat, aivan kuin väestössä keskimäärinkin. Ns. ammatillisilta sijaisvanhemmilta edellytetään soveltuvaa koulutusta ( mm.sosionomi, opettaja, nuorisotyöntekijä), mutta tästä ei voi mitenkään vetää sellaista johtopäätöstä, että muut toimeksiantosopimussuhteiset sijaisvanhemmat olisivat koulutustaustansa takia huonompia siajisvanhempia. Kaikilla sijaisvanhemmilla ei tarvitse olla psykiatrin, psykoterapeutin, psykologin tms. koulutusta - silloin he eivät hoida lasta, jonka hoito edellyttäisi heiltä sellaisia taitoja. Sen sijaan on sijaisvanhempia, jotka olisivat valmiit ottamaan kotiinsa vaikka vain yhden paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai nuoren ja jättämään palkkatyönsä esim. lasten psykiatrisella osastolla tai erityisnuorisokodissa, mutta tätä ei enemmistö kunnista halua, vaan tällainen lapsi tai nuori sijoitetaan laitokseen, jossa (kun kunnat aina rahasta puhuvat) vuorokausihinta on esim. 500€.
Miksi ei perhehoito kelpaa, vaikka sitä saisi sanotaanko 5000€:lla/kk (tähän siis laskettu perhehoitajalle kk-palkka sivukuluineen, lomitukset ja lapsen/nuoren ylläpito terapioineen) ?
Toisaalta nykykäytännölläkin on sijaisperheitä, jotka hoitavat joko vuosikymmenien aikana kertyneellä tietotaidolla ja kokemuksella tai vähän lyhyemmällä tietotaidolla, kokemuksella ja asianmukaisella koulutuksella erittäin vaikeahoitoisia mm. kehitysvammaisia, kiintymyssuhdehäiriöisiä, FAS/FAE/ARND/NAS -lapsia ja nuoria - siitä huolimatta, että palkkiot ovat surkeita, sijoittajakunnan tuki on vain paperilla, työnohjauksen ja täydennyskoulutuksen joutuu hankkimaan ja maksamaan itse jne.
Ensimmäisenä osui silmiini tämä uskomaton lausahdus:
"On täysin asiatonta jatkuvasti jankuttaa joistakin tapauksista, joissa lapsi on väärin perustein huostaanotettu, vaikka olisi vain tarvinnut asianmukaista hoitoa. "
Vai niin.
Tämä juuri on se yksi järkyttävä asenne sijaisvanhemmissa, että halutaan painaa villaisella suuri joukko lapsia, joita on aiheetta huostaanotettu jo kaukaa 80-luvulta alkaen. Eikä pelkkä huostaanotto riitä, vaan koska heidän oireensa tulkitaan väärin huonolla kohtelulla ja puutteellisella kasvatuksella aikaan saaduksi, huostaan liittyy yleensä myös täydellinen erottaminen vanhemmista. Tämäkö on sinusta asiatonta puhetta!
Ja minä en usko, että sijaisvanhemmista on psykologeja montakaan, psykiatreja sitäkään vähää! Kun kerran näytät ymmärtävän sen, että lapsia tosiaan huostaanotetaan siksi, että eivät saa asianmukaista kuntoutusta kotoa käsin - tai edes oikeaa tutkimusta ja diagnooseja - niin tämä nyt vasta järjetöntä puhetta on, että psykiatrista hoitohenkilökuntaa tulisi siirtää sairaaloista ja laitoksista sijaisvanhemmiksi! Minkä ihmeen takia? Lastensuojelulaitokset työskentelevät täysin valvomattomissa oloissa ja perhe on vieläkin suljetumpi yhteisö. Mitä sinä oikein ajat takaa loppujen lopuksi? Että ne vähätkin sairaalapaikat pitäisi saada lapsilta pois niin, että kaikki hoitoa tarvitsevat sijoitettaisiin sijaisperheisiin? Eiköhän nyt pitäydytä erikoissairaanhoidon tarjoamiseen sairaalaoloissa, eikä mennä tässä sijaisperheasiassa ihan mahdottomuuksiin.
Sen sijaan sairaalapaikkoja tulisi saada lisää, että ainakaan niiden puute ei aiheuta huostaanottoja, samoin lisää erikoislääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa. Nimenomaan hoitajien palkkoihin olisi hyvä saada myös korotuksia niin, että työ kodin ulkopuolella olisi mielekästä. Samoin lastensuojelulaitoksiin olisi saatava myös neuropsykiatrien, -psykologien ja neurologiaan erikoistuneiden sairaanhoitajien virkoja, sekä muutenkin henkilökunnan koulutustasoa olisi nostettava roimasti.
Kun ammatillisia sijaisvanhempia on liiton toimitusjohtajan kirjoituksen mukaan nyt muutamia kymmeniä, niin se jo osoittaa hoidon ja tiedon tasosta jotakin. Ainakaan tämän palstan nuorempien sijareiden kirjoituksista ei voi sanoa edes keskimääräisesti näkyvän parempaa koulutustasoa ja sen myötä ymmärtävämpää asennoitumista sijoitettua lasta kohtaan. Joskus tuntuu, että on melkein päinvastoin, vaikka toisaalta täytyy sanoa, että kauheimmat kirjoitukset ovat tainneet tulla kyllä ikäryhmään katsomatta.
Kamalinta näissä jutuissa onkin se kun näyttää, että kaikkien kohdalla eivät vuosikymmenetkään tuo sitä tietotaitoa ja kokemusta, mitä traumatisoituneen lapsen hoitoon tarvittaisiin. Hoitajan kokemuksesta ja koulutuksesta ei ole tietoakaan niissä useissa sijoituksissa, joita viimeisen vuoden aikana olen päässyt läheltä seuraamaan. Ja joka ikinen niistäkin huostaanotoista on aiheettomia; vanhemmat olisivat tulleet lapsen kanssa toimeen kun olisivat saaneet edes osan siitä tuesta, mitä sijaisperheille ollaan kyllä valmiita järjestämään.
Ja nekin erityislasten perheet, jotka säästyvät huostaanotolta esim. siirtymällä käyttämään kokonaan yksityisiä palveluja, saavat vain 1/5:n niistä korvauksista, mitä sijaisvanhemmille maksetaan. Kunnan tukea ja työnohjausta ei ole olemassakaan ja aivan varmasti täydennyskoulutuksen joutuu hankkimaan ja maksamaan itse. On käsittämätöntä, minkälaista uutta ammattikuntaa ollaan luomassa ja sen määrää kasvattamassa suurelta osalta aiheetta kodeistaan otettujen lasten kustannuksella.
Jos Perhehoitoliiton piirissä edes kerran vaivauduttaisiin miettimään asioiden tätä puolta, niin alalle antautuvien motiivit vaikuttaisivat rehellisemmille ja uskottavammille. Mutta sinäkin mainitset aiheettomien huostaanottojen esille tuomisen asiattomana puheena ja loppukaneetissasi korostat vain sijaisvanhempien tukien surkeutta. Onhan se monilla aloilla nähty, että kotona tehtävä työ koetaan monessa mielessä houkuttavana ja varmasti siinä on puolensa varsinkin, jos on omiakin lapsia kotona.
Kaikkihan me tiedämme omista lapsista maksettavien tukien surkeuden, joten työttömälle pienten lasten äidille tietysti sijaislapset tuovat (työn lisäksi) kipeästi kaivattuja lisäansioita. Tämä tilanne vain näyttää houkuttelevan alalle täysin sopimattomia ihmisiä, joiden olemassa oloon ei liitto myöskään vaivaudu kiinnittämään mitään huomiota.
Kysyt, miksi perhesijoitukset eivät kelpaa. Niitä kohtaan luovat ennakkoluuloja siis hoitajien tiedon puute lapsen oireista, mikä johtaa auttamatta lapsen väärään kohteluun. Raudan lujaan istutettu käsitys kiintymyssuhdehäiriöstä, mitään muita tunne-elämän ongelmia ei näytetä tuntevan, vaan kaikki tulkitaan kiintymyssuhdehäiriöstä käsin. Suljettu perheyhteisö, jossa valvontaa ei ole. Sekä aiheettomissakin huostaanottotapauksissa sijaisperheen voimakas vastustus lapsen ja vanhempien välisiin tapaamisiin. Lisäksi aivan käsittämätön raivo ja viha lapsen vanhempia kohtaan, mikä ei voi olla heijastumatta myös lapselle ja vie siten pohjaa hänen terveen itsetuntonsa kehittymiseltä.
Kun perheisiin näytetään sijoittavan hyvin paljon päihdeperheiden lapsia, olisi suotavaa päihdeasiantuntijoiden antama kurssitus lasten tukemisesta ja oikeasta suojelusta poikkeuksellisessa tilanteessa. Mutta päihdeperheestäkään ei saisi lapsia huostaanottaa pitemmäksi aikaa, ennen kuin vanhemmat ovat saaneet oikeaa päihdekuntoutusta riittävän pitkän jakson. Nykyisin sitä ei ole paljon tarjolla lyhyitä katkoja lukuunottamatta ja siksi tilanne kehittyy aika pahaksi lastenkin kannalta. Toivottavasti sijareiden keskuudessa ei pelätä kunnollisen päihdehuollon vähentävän huostaanotettavien lasten määrää.
Mielestäni siis hoitohenkilökunnan siirtämisessä sijaisvanhemmiksi ei ole mitään järkeä, heitä tarvitaan juuri siellä, minne ovat alunperin kouluttautuneetkin. Mutta koska esim. toista vuotta sitten tämänkin palstan kirjoituksista näkyi puutteita ymmärtää edes sitä, mikä on lapsen henkistä kaltoinkohtelua, olisi tietyn perusvalmiuden antaminen sijaisvanhemman työhön välttämätöntä. Jos ajatellaan vaikkapa peruskoulun käynyttä työtöntä, ilman ammattia olevaa nuorta äitiä, voi houkutus sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä olla suuri. Kuitenkaan hänellä ei ole edes alkeistietoja kehityspsykologiasta, puhumattakaan ongelmalapsen hoidosta.
Olisikohan kaukaa haettua aloittaa koulutus sijaisvanhemmaksi ryhtyville. Alalle pääsyyn olisi tiukka psykologinen testaus, jonka jälkeen esim. 4 kk:n koulutus antaisi perusvalmiudet lapsen kehityspsykologiasta, lainsäädännöstä ja muista perusvalmiuksista, mitä työhön tarvitaan. Sen jälkeen voisi ottaa "helpomman" sijaislapsen vastuulleen. Nythän on suuntaus se, että mikä tahansa vanhemman fyysinen sairaus oikeuttaa viranomaisia tekemään huostaanoton, joten ehkä tulevaisuudessa tarvitaan hoitajia eri pituisiin, mutta kuitenkin hyvin lyhytaikaisiksi jääviin sijoituksiin. Tämä jakso sisältäisi myös nykyisen Pride-kurssituksen.
Seuraavan 4 kk:n aikana paneuduttaisiin päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivistä perheistä tuleviin lapsiin, joilla saattaa olla jo vaikeita kokemuksia takanaan ja ehkä kiintymyssuhdehäiriötäkin esimerkiksi. Tämänkin jakson jälkeen voisi kurssin lopettaa tähän ja 'erikoistua' hoitamaan tämän ryhmän lapsia.
Seuraava 4 kk:n lisäkoulutus tutustuttaisi neurologisiin oireyhtymiin ja muihin erityislapsiin, sekä mainitsemiisi terveinä syntyneisiin ja elämän alkutaipaleen vammauttamiin lapsiin, heidän hoitoonsa saisi oikeuden vasta tämän jakson käytyään. Vaikeimmin oireilevilla lapsilla tulisi olla takanaan esim. sairaalajakso, jossa olisi arvioitu, että heillä on edellytyksen perhesijoitukseen sopeutumiselle.
Rahoitus tähän kurssitukseen saataisiin yksinkertaisesti laittamalla lastensuojelun perusteet uusiksi niin, että perheitä oikein tukemalla kaikilta turhilta huostaanotoilta vältytään. Lisäksi lakkautetaan turhat hoidolliset laitokset, joissa todellista hoitoa ei anneta kuitenkaan, pelkästään niistä tuleva säästö on melkoinen.
oman liiton mieskään ei ole tyytyväinen siihen tasoon mikä sijaishuollossa on. Onkohan liitolla paljonkin tiedossa "pahoja paikkoja"?
Kyllä se sijaishuollon tason nosto ja valvonta
on ihan ykkösasia huostaanotettuja lapsia ja nuoria koskevassa asiassa. Kuitenkaan samassa yhteydessä unohtamatta huostaanottettujen lasten ja nuorten terveydenhuoltoon liittyvää asiatonta, vääristynyttä ja laitontakin asioiden tilaa .
Outoa se edelleenkin on ettei mitään kunnollista ja asiallista valintaa, kurssitusta jne ole sijaisille tälläkään vuosikymmenellä järjestetty. Ei tarvitse ihmetellä näitä todella ikäviä asioita mistä sijaishuolto on viime aikoina julkisuudessa ollut.
mitä sijareille on tarjolla Priden lisäksi, on vapaaehtoista ja täysin henkilön omasta halusta kiinni, haluaako lisää tarvittavaa tietoa alalta hankkia.
Pride onkin kuulema vasta vain alkeiskurssi, joka antaa valmiudet miettiä, haluaako sijaisvanhemmaksi vai ei. Se ei siis anna valmiuksia todellisuudessa yhtään mihinkään.
Näin suurin osa sijareista ei omaa edes alkeistietoa lapsen kasvattamisesta, kehityspsykologiasta, eivätkä kaikki näytä ymmärtävän edes sitä, mikä on lapsen henkistä kaltoinkohtelua.
En ymmärrä tätä systeemiä alkuunkaan!
Mistä heille palkka maksetaan lopulta? Yleensä se maksetaan hyvin tehdystä työstä, mutta he saavat palkkansa oli työn laatu todellisuudessa mitä tahansa!
korvauksensa..............
ihan vain sillä perusteella
kun kirjoittaa esimerkiksi näille 24 palstoille itseään kehuvan (minä hyvä ja täydellinen ihminen) ylistyskirjoituksen,
jossa samaan hengen vetoon seuraavassa lauseessa haukkutaan maan rakoon hoidettavana ja huolettavana olevan
lapsen tai nuoren vanhemman/vanhemmat (biologinen todella huono ihmminen)....
Rahaahan tulee sijaistasolle
ja vaatimustaso lapsen ja hoidon .....
kuka sen tietää, ei todellakaan yhtään kukaan eikä mikään taho! Ei edes se taho joka rahan tälle
"hyvälle ja täydelliselle ihmiselle" maksaa ja tilittää.........