Hei, siis kaikki miesosapuolet! Olen aloittanut odotus-palstalle keskustelun vaikeasta tilanteestani jossa pyörin kahden vaihtoehdon, abortin tai lapsen pitämisen välillä. Naiset ovat vastailleet erittäin ahkerasti, mutta nyt kyllä kaivattaisiin vielä FIKSUJA miesten, isien vastauksia.
Ei mitään asiattomuuksia kiitos. Vain asiallisia mielipiteitä kaipaan.
Aihe on siellä otsikolla "kuinka tehdä päätös" ja kirjoittaja myös tämä epätoivoinen nainen.
Olisin kiitollinen osallistumisesta. Täällä varmasti paljon viisaita isiä, joilla järkeviä mielipiteitä.
Ei mitään asiattomuuksia kiitos. Vain asiallisia mielipiteitä kaipaan.
Aihe on siellä otsikolla "kuinka tehdä päätös" ja kirjoittaja myös tämä epätoivoinen nainen.
Olisin kiitollinen osallistumisesta. Täällä varmasti paljon viisaita isiä, joilla järkeviä mielipiteitä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kävin lukemassa sun jutun... Näin yhden lapsen isänä voin kertoa sulle et jos jäisit yksin lapsen kanssa niin se on helvetin rankkaa!! Jos mies ei ehdottomasti halua lasta vielä, pitäiskö sun miettiä vaihtoehtoa, että teette lapsen myöhemmin!! Aika kova paikka olis mulle jos naiseni väkipakolla tekis musta isän.. voin vaan kuvitella.. Jutelkaa vielä! Mun mielestä lapset tehään rakkaudesta ja yhteisellä päätöksellä!! Sit ainakin jos teille joskus tulee ero niin molemmat haluu olla lapsen lähellä, mut jos "pakotat" ni äijä voi lähtee kälppii!!!
Kannattaa kuunnella sydämesi ääntä. Kun ei niitä lapsia niin vain tehdä, niitä saadaan. Koska nykypäivänä on suhteellisen yleistä, ettei lapsia voi saada. MInunkin täytyy myöntää, että olin aluksi järkyttynyt kun raskaus alkoi. PELOTTI!
Nyt muksu on jo 8 kuukautta ja päivääkään en vaihtaisi pois. Ei kukaan voi väittää, että vanhemmuus on helppoa. Se on helvetin rankkaa, mutta taatusti sen arvoista.
Kyllä sinä pärjät ilman miestäkin, niin ovat muutkin pärjänneet. Ja luulenpa,että kun aikaa kuluu mies tulee järkiinsä. tai sitten on vain suhteellisen munaton ja ilman sellaista on parempi olla.
Ja täytyy vielä loppuun todeta, että parasta päivässä on kun pääsee kotiin ja näkee kahden rakkaimman ihmisen kasvot. Ja pääsee pikkumiehen kanssa leikkimäään.
Tsemppiä sinulle meidän perheeltä !
ehdottomasti pidät sen lapsen jos yhtään tuntuu siltä.... omalta kohdaltani voin sanoa että päivääkään en ole katunut vaikka alussa asia kovasti pelotti ja arvelutti... "Asioilla on tapana järjestyä" lausahdus pitää täysin paikkaansa!! Onnea teille!
Kyse on ainakin 18:sta, KAHDEKSASTATOISTA vuodesta sitten, oikeastaan enemmästäkin. Ekat vuodet on raskaita vaikka äitikin olisi siinä, jos sitten joutuu yksin hoitamaan on todella heavya. Ite päädyin äidin ongelmien takia lapsen n. 9v iässä yksinhuoltajaksi, ja vaikka itse velvoitteet eivät ole vaikeita, vastuu ja vapauden puute rassaa joskus aika tavalla.
Kaikki kuitenkin helpottuu vuosi vuodelta, enää ei tarvitse syöttää, enää ei tarvitse pukea, enää ei tarvitse solmia kengännauhoja, nyt lapsi jo hakee ruuan itse jääkaapista jos olet poissa..jne.
Nuo nyt oli vain jotain kommentteja, en osaa sanoa mitään oikeata neuvoa. Itsekin olin aivan pää kireänä kun oli ihan vastaava tilanne joskus.
Kaikenlaista nastaa on silti sisältynyt näihin vuosiin, lapset ovat niin hassuja ja sanoisko jopa nerokkaita. =D
Asiat ovat tulleet jo ketjussa esille, mutta kerronpa kuitenkin.
Ensimmäiset vuodet ovat rankkoja. Tietysti lapset ovat erilaisia. Ensimmäinen lapseni nukkui hyvin vähän ja muutenkin hän oli tosi vaativa. Toinen nukkui jo pienestä pitäen kellon ympäri yöunet ja pitkät päiväunet ja ei oikeastaan koskaan valittanut.
Nyt lapset ovat 5 ja 7. Parasta mitä minulla on! Esimerkiksi tytöt sanovat, että "nyt isi mene lenkille, että me saadaan jäädä kahdestaan"!
Kukaan ei ole valmis isyyteen/äitiyteen. Siihen kasvetaan. Se muuttaa elämäsi totaalisesti, mutta se on sen arvoista.
Eräs tuttavani teki abortin, sai sen seurauksena vatsakalvontulehduksen ja oli menehtyä siihen. Äidiksi tulemisen todennäköisyys pieneni huomattavasti sen seurauksena!
Elämä on valintoja täynnä! Sanoisinko myös uusioperheitä. Vanhempi mies hyväksyy lapsesi (mitä vanhempi, sitä helpommin), jos sinulla tulee ero.
On täällä paljon väsyneiden äitien surullisia tarinoita! Muista myös lukea niitä!