Monellakohan mahtaakaan olla kokemusta seuraavantyyppisistä seikoista potilaan oikeuksien vastaisista yleisistä hoitokäytännöistä?
Laki potilaan oikeuksista antaa potilaalle oikeuden päättää itseään koskevasta hoidosta, hoitovaihtoehdoista ja mahdollisesti jopa hoidosta kieltäytymisestä.
Näinhän asian pitäisi olla, mutta mutta... Miten ihmeessä potilas voi päättää itseään koskevasta hoidosta, jos häneltä salataan kaikki hoitoon liittyvät mahdolliset ja yleiset haitat, sekä komplikaatiot? Näin toimitaan varsin yleisesti, kun kysymyksessä on leikkaushoito ja tätä toimintatapaa perustellaan Suomessa yleisesti vallitsevalla hoitokäytännöllä.
Esimerkkinä voisin mainita eräänkin toimenpiteen, josta ei tunnu olevan saatavilla juuri minkäänlaista suomenkielistä informaatiota, saati että tämän toimenpiteen yleisistä haitoista ja komplikaatioista edes mainittaisiin ennen toimenpidettä.
Ympärileikkaus! Yritäpäs saada tietoa siitä, mitä haittoja leikkauksella todellisuudessa on koko loppuelämäksi - niin seksuaalisuuden, kuin esteettisyyden kannalta. Ennen toimenpidettä minkäälaisia haittoja ei kerrota olevan ja jos jotain mahdollisesti saattaa tullakin, ovat ne niin harvinaisia, ettei niistä tarvitse puhua. Ympärileikkausen etuja puolestaan kyllä korostetaan varsin ponnekaasti.
Seuraavassa muutamia täysin yleisiä haittoja ja komlikaatioita, mitä edellä mainitusta toimenpitestä seuraa:
- Haava aukeilee yöllisten erektioiden yhteydessä useiden viikkojen ajan ja tästä syystä paranee hitaasti (jopa kuukausia), sekä jättää jälkeensä varsin rumat arvet.
- Haavapinnat eivät läheskään aina "osu kohdalleen" kiinni ommeltaessa, vaan ihoon jää jopa 1cm kiertymä.
- Jäljelle jäävä iho ei yleensä ole riittävän pitkä erektioon, vaan nivustaipeen iho, sekä kivespussit karvoituksineen vetäytyy erektiossa jopa peniksen varren puoliväliin saakka.
- Leikkaushaava ja jäljelle jäävät esinahan ylä- ja alalehtien kappaleet ovat usein varsin epäsymmetrisiä - esimerkiksi alalehteä saattaa olla paikoin vain 2mm ja paikoin jopa yli 12mm - esteettisestikin suhteellisen rumaa jälkeä.
- Leikkaushaava saattaa usein arpeutua kiinni alla olevaan paisuvaiskudokseen ja tämän arpeutuman pehmeneminen, sekä irtoaminen saattaa viedä useita vuosia, 5v on ihan tavallista.
- Ompeleet saattavat jättää ihoon onkaloita, joita on todella hankalaa pitää puhtaana.
- Irtoilevat ompeleet, tai muuten aukeileva haava saattaa jättää jäljelle täysin ihottomia alueita, joiden parantuminen kestää useista kuukausista useisiin vuosiin.
- Mahdollisesti liian ahtaaksi jäävä arpi ei mahdu liikkumaan terskan yli.
- Osin tuhoutunut verenkierto terskassa aiheuttaa kuukausien, tai jopa vuosien ajan tuntopuutoksia, harmaansinisiä alueita, sekä turvotusta.
- Poistettu frenulum aiheuttaa todella pahoja tuntopuutoksia useiden vuosien ajan ja saattaa tästä syystä aiheutaa jopa laukeamisen estymisen.
Näitä haittoja ja komplikaatioita olisi tietysti vaikka kuinka paljon lisääkin, tässä oli vaan tavallisimpia ja näitäkään ei siis Suomessa vallitsevan yleisen hoitokäytännön mukaa tarvitse kertoa potilaalle etukäteen.
Miten on, monikohan valitsisi leikkauksen sijaan jonkun vähemmän haittoja aiheuttavan hoidon, jos nämä seikat potilaan oikeuksien mukaisesti kerrottaisiin? Jostan syystä niitä vähemmän haittoja aiheuttavia hoitomuotoja ei myöskään esitetä, vaan ympärileikkausta pidetään ehdottomasti parhaana hoitomuotona kaikissa miesten esinahkaan liittyvissä ongelmissa!
Laki potilaan oikeuksista antaa potilaalle oikeuden päättää itseään koskevasta hoidosta, hoitovaihtoehdoista ja mahdollisesti jopa hoidosta kieltäytymisestä.
Näinhän asian pitäisi olla, mutta mutta... Miten ihmeessä potilas voi päättää itseään koskevasta hoidosta, jos häneltä salataan kaikki hoitoon liittyvät mahdolliset ja yleiset haitat, sekä komplikaatiot? Näin toimitaan varsin yleisesti, kun kysymyksessä on leikkaushoito ja tätä toimintatapaa perustellaan Suomessa yleisesti vallitsevalla hoitokäytännöllä.
Esimerkkinä voisin mainita eräänkin toimenpiteen, josta ei tunnu olevan saatavilla juuri minkäänlaista suomenkielistä informaatiota, saati että tämän toimenpiteen yleisistä haitoista ja komplikaatioista edes mainittaisiin ennen toimenpidettä.
Ympärileikkaus! Yritäpäs saada tietoa siitä, mitä haittoja leikkauksella todellisuudessa on koko loppuelämäksi - niin seksuaalisuuden, kuin esteettisyyden kannalta. Ennen toimenpidettä minkäälaisia haittoja ei kerrota olevan ja jos jotain mahdollisesti saattaa tullakin, ovat ne niin harvinaisia, ettei niistä tarvitse puhua. Ympärileikkausen etuja puolestaan kyllä korostetaan varsin ponnekaasti.
Seuraavassa muutamia täysin yleisiä haittoja ja komlikaatioita, mitä edellä mainitusta toimenpitestä seuraa:
- Haava aukeilee yöllisten erektioiden yhteydessä useiden viikkojen ajan ja tästä syystä paranee hitaasti (jopa kuukausia), sekä jättää jälkeensä varsin rumat arvet.
- Haavapinnat eivät läheskään aina "osu kohdalleen" kiinni ommeltaessa, vaan ihoon jää jopa 1cm kiertymä.
- Jäljelle jäävä iho ei yleensä ole riittävän pitkä erektioon, vaan nivustaipeen iho, sekä kivespussit karvoituksineen vetäytyy erektiossa jopa peniksen varren puoliväliin saakka.
- Leikkaushaava ja jäljelle jäävät esinahan ylä- ja alalehtien kappaleet ovat usein varsin epäsymmetrisiä - esimerkiksi alalehteä saattaa olla paikoin vain 2mm ja paikoin jopa yli 12mm - esteettisestikin suhteellisen rumaa jälkeä.
- Leikkaushaava saattaa usein arpeutua kiinni alla olevaan paisuvaiskudokseen ja tämän arpeutuman pehmeneminen, sekä irtoaminen saattaa viedä useita vuosia, 5v on ihan tavallista.
- Ompeleet saattavat jättää ihoon onkaloita, joita on todella hankalaa pitää puhtaana.
- Irtoilevat ompeleet, tai muuten aukeileva haava saattaa jättää jäljelle täysin ihottomia alueita, joiden parantuminen kestää useista kuukausista useisiin vuosiin.
- Mahdollisesti liian ahtaaksi jäävä arpi ei mahdu liikkumaan terskan yli.
- Osin tuhoutunut verenkierto terskassa aiheuttaa kuukausien, tai jopa vuosien ajan tuntopuutoksia, harmaansinisiä alueita, sekä turvotusta.
- Poistettu frenulum aiheuttaa todella pahoja tuntopuutoksia useiden vuosien ajan ja saattaa tästä syystä aiheutaa jopa laukeamisen estymisen.
Näitä haittoja ja komplikaatioita olisi tietysti vaikka kuinka paljon lisääkin, tässä oli vaan tavallisimpia ja näitäkään ei siis Suomessa vallitsevan yleisen hoitokäytännön mukaa tarvitse kertoa potilaalle etukäteen.
Miten on, monikohan valitsisi leikkauksen sijaan jonkun vähemmän haittoja aiheuttavan hoidon, jos nämä seikat potilaan oikeuksien mukaisesti kerrottaisiin? Jostan syystä niitä vähemmän haittoja aiheuttavia hoitomuotoja ei myöskään esitetä, vaan ympärileikkausta pidetään ehdottomasti parhaana hoitomuotona kaikissa miesten esinahkaan liittyvissä ongelmissa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
No kokemustahan minulla ei sattuneesta syystä (n) ole, mutta en menisi välttämättä ihan yleistämään noin etteikö lääkärit ja hoitohenkilökunta yleisesti kerro noista ongelmista potilaalle. Voisiko olla että kyseisessä sairaalassa sinut olisi ohjeistettu ennalta huonosti ?
Totta on se mitä puhuit ettei tietoa tahdo löytyä noista haittapuolista, en tiedä miksi vaietaan julkisesti.
Hoitomuotoja kuitenkin on vähän - ja vaikka olisikin ei välttämättä ole tekijöitä, kirurgeja, urologeja ja muita erikoislääkäreitä. Siksi tätä mainitsemaasi menetelmää käytetään.
Osittain asiaan vaikuttaa varmasti myös asenteet ja käytännöt hoitavien henkilöiden osalta, ei tarjota vaihtoehtoja. Toisaalta myös, tuovatko potilaat riittävästi näitä ongelmiaan esille julkisesti - ehkei ?
Ymmärrän kyllä mitä haet takaa!!
Voin kuitenkin sanoa että täällä meilläpäin sairaalassa asiat toimivat ja potilas saa varmasti tarpeellista infoa jolloin potilas saa itse miettiä vaihtoehtoja ja päättää hoidostaan.
T: Eräs hoitaja :)
Jaa-ah, miten tuokin nyt pitäisi tulkita? Siis jos omien kokemusteni mukaan edellä mainitsemaani menettelyä perustellaan täysin yleisellä Suomessa käytössä olevalla hoitokäytännöllä, niin eikös se sitten muka ole sitä? Ainakin lääninhallituksen ja muutaman muun instanssin mukaan tuo menettely on täysin yleisten käytäntöjen mukaista... Täytynee varmaan kannella johonkin, vaikkakaan se ei tuo suurempaa muutosta käytäntöihin vielä vuosiin.
Niin ja täytyy ottaa huomioon myös se, että mahdollisista ongelmista kerrotaan VAIN siinä tapauksessa, että potilas itse älyää niiden erään kysellä! Yleensä siinäkin tapauksessa mahdolliset haitat ja komplikaatiot tosin kuitataan perinteiseen "Tuo nyt on vaaraton rutiinitoimenpide" -kommentilla.
Näin meillä Pohjois-Pohjanmaalla.
Minä olin leikkauksessa jossa voi tulla paljon pahempia ja runsaampia komplikaatioita, vaikkakin hyvin harvoin. Silti lääkärini esitteli ne perusteellisesti esikäynnillä, joten pystyin varautumaan niihin. Jotkut lääkärit voivat todellakin jättää kertomatta komplikaatioista, joiden ilmeneminen on hyvin epätodennäköistä.
että varmasti leikkauksesta tuollaisia haittoja tulee. Oma on moka jos ei tule sen verran miettineeksi