Minulla ollut bulimia yli 3v ja alkoi aikuisiässä,viimeaikoina olen huomannut sellaisen asian että leukani lonksuvat,menevät ikäänkuin hieman paikoiltaan monia muita oireita,hullua että tiedän tekeväni väärin ja vaarallista,silti saan siitä jonkinmoista lohtua,se hetki kun syön ja ahmin,unohdan kaiken muun.
Surullista
Tonnikeiju :(
2303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se on hullua. Sitä huomaa, mitä kaikkea hirveetä bulimia aiheuttaa, mutta silti sitä vaan jatkaa.
En oikein oo oma itteni sillon oksentaessa. Koska nyt, kun ajattelen niin voisin ihan hyvin olla oksentamatta, mutta sit syön ja oon taas oksentamassa ja se vaan tuntuu sillon niin hyvältä.
Tulee niin säälittävä ja alhanen olo siitä, että saan tyydytystä jostain noinkin hirveestä asiasta..
Voimia sinulle ja koita jaksaa!
Viestiketjun aloittaja haluaa ja ei halua parantua? Tietää tekevänsä väärin?
Miten olisi ensi kerralla kun ahmimiskohtaus alkaa ottaa netti auki ja katsoa wc-pytyn luokse kuollutta tyttöä ja alkaa lukemaan mitä kaikkea bilimia aiheuttaa tai vain miettiä niitä omassa päässä.
Entä onko olemassa mitään muuta elämässä joka antaa lohtua, liikunta, kirjat, kaverit.
Jos ensi kerralla kun alkaa mieli syödä, soitat jollekkin ja puhut ja puhut ja púhut, tai lähdet pienelle lenkille?
Tee päätös, ja jos sorrut, tee uus päätös, anna itsellesi anteeksi ja yritä uudestaan.
Mieti mitä mielipahaa aiheutat myös läheisillesi jos he tietävät ongelmastasi.
Ja viimeisenä ammattiapuakin on saatavilla.