http://ubuntu-fi.org/blog/2007/viisi-tarkeinta-asiaa-uudelle-ubuntun-kayttajalle/
Lainaus ubuntu-blogista -->
>>>
Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun käyttäjälle
Siirtyminen Windowsista Ubuntuun sujuu helposti, kun muistaa muutaman asian. Vaikka Ubuntun tarkoitus onkin tehdä Linux kenelle tahansa sopivaksi käyttöjärjestelmäksi, niin se ei silti ole ilmainen Windows. Siksi jokainen uusi käyttäjä tarvitsee ripauksen avointa mieltä oppia uutta. Tähän artikkeliin on koottu muutamia asioita, jotka helpottavat uuden ubuntuilijan ensi askelia.
1. Paljon samanlaista, mutta jotain erilaista
Ubuntun käyttäminen on helppoa useimmille ihmisille. Netissä surffailu, sähköpostin lukeminen ja tekstinkäsittely sekä monet muut asiat sujuvat Ubuntulla siinä missä muillakin käyttöjärjestelmillä.
Linuxissa tehdään kuitenkin joitain asioita eri tavalla kuin Windowsissa. Aluksi nämä eroavaisuudet saattavat tuntua kummallisuuksilta. Erilainen tapa toimia ei kuitenkaan ole huonompi tai vaikeampikaan tapa. Pienen perehtymisen jälkeen Ubuntun toimintatavat osoittautuvatkin usein paljon tehokkaammaksi kuin Windowsissa tutuksi tulleet toimintatavat. Siksi on tärkeää ymmärtää, että muutaman keskeisen asian opettelu vie pitkälle eteenpäin.
2. Ohjelmapakettienhallinnan ymmärtäminen on kaiken a ja o
Windowsissa ohjelmat asennetaan käynnistämällä asennusohjelma. Tämä asennusohjelma toimitetaan usein cd-/dvd-levyllä tai se ladataan netistä. Asentaminen onnistuu usein miten helposti klikkailemalla muutaman kerran seuraava ja ok.
Ubuntussa ohjelmien asentaminen tapahtuu keskitetysti pakettienhallinnan avulla. Ubuntu koostuu yksittäisistä ohjelmapaketeista, joita lisäämällä saadaan uusia toimintoja. Näitä ohjelmapaketteja asennetaan internetissä sijaitsevista pakettivarastoista. Mitä useampi pakettivarasto on otettu käyttöön, niin sitä enemmän ohjelmapaketteja on haluttaessa mahdollista asentaa. Ohjelmapakettien lataamiseen ja asentamiseen käytetään pakettienhallintaohjelmaa.
Pakettienhallinnan nerokkuus näkyy erityisesti ohjelmienpäivittämisessä. Windowsissa jokainen ohjelma pitää erikseen päivittää uuteen versioon lataamalla päivitys netistä tai asentamalla se cd-levyltä. Ubuntun ohjelmapakettienhallinta osaa hakea päivitetyt ohjelmapaketit pakettivarastoista ja asentaa ne automaattisesti paikalleen. Näin järjestelmässä on aina automaattisesti uusimmat versiot saatavilla olevista ohjelmapaketeista. Päivityksiä ei siis tarvitse erikseen hakea joka ohjelmalle, vaan pakettienhallinta pitää automaattisesti huolta kaikista järjestelmään asennetuista ohjelmista.
Pakettienhallinta on eräänlainen “ydin” koko järjestelmänhallinnalle Linuxissa. Siksi sen toiminnan ymmärtäminen on kaikkein tärkein asia uudelle Ubuntun käyttäjälle. Ubuntu tutuksi -wikikirjassa on kattava artikkeli pakettienhallinasta ja sen käyttämisestä. Artikkelissa opastetaan mm. pakettivarastojen käyttöönotto sekä pakettienhallinnan käyttäminen niin graafisesti kuin komentoriviltäkin.
Käyttämällä viisi minuuttia artikkelin lukemiseen, säästät varmasti aikaa ja hermojasi. Yksi yleisimmistä virheistä, joita uusi Linuxin käyttäjä tekee on se, että hän lataa jonkin ohjelmatiedoston ohjelman kotisivulta ja yrittää sitten asentaa sitä “windowsmaisesti”. Tämäkin on toki mahdollista, mutta ensisijaisesti tulee aina käyttää pakettienhallintaa. Se on helpompaa, nopeampaa ja turvallisempaa!
3. MP3:set ja Flashkin toimivat Ubuntussa, mutta suosi avoimia tiedostomuotoja
Ubuntu tukee oletuksena vain avoimia tiedostomuotoja. Avoimet tiedostomuodot perustuvat siihen, että niiden tapa tallentaa tietoa on avoimesti kaikkien saatavilla. Näin avoimen tiedostomuodon tuki on lisättävissä mihin tahansa ohjelmaan.
Suljettuja tiedostomuotoja ovat taas sellaiset, joiden tavasta tallentaa tietoa ei ole informaatiota saatavilla. Näin suljetut tiedostomuodot on tarkoitettu toimimaan vain tiettyjen ohjelmien kanssa tai tiedostomuodon omistajan tarkoittamalla tavalla. Suljetut tiedostomuodot aiheuttavat helposti ongelmia käyttäjilleen pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi 80- tai 90-luvulla tehtyjä tekstinkäsittelydokumentteja voi olla vaikea saada auki tämän päivän ohjelmilla. Ja toisaalta jonkin tiedostomuodon noustessa hallitsevaan asemaan on käyttäjien lähes mahdotonta vaihtaa vastaavaan toiseen ohjelmaan.
Linux-maailmaan kuuluu oleellisena osana erilaiset avoimet standardit, jotta voitaisiin varmistaa mahdollisimman kattava yhteensopivuus. Näin myös tiedostomuotojen kohdalla. Multimediaa varten on kehitetty esim. Ogg Vorbis ja Ogg Theora -tiedostomuodot. OpenDocument -tiedostomuoto on taas kehitetty toimisto-ohjelmistoja varten ja se on saanut myös ISO-standardin. Useat maat ympäri maailman on siirtymässä sen käyttöön julkishallinnon asiakirjoissa. Suomessa esimerkiksi Oikeusministeriössä siirrytään OpenDocumentin käyttöön. Paras tapa edistää avoimien tiedostomuotojen leviämistä onkin käyttää niitä itse.
Useimmat käyttäjät tarvitsevat kuitenkin myös suljettuja tiedostomuotoja. Näitä ovat mm. mp3, aac, wma, wmv ja avi. Myös useat nettisivut käyttävät erilaisia Flash-toteutuksia. Näille kaikille on saatavissa tuki Ubuntulle. Ubuntu tutuksi -wikikirja neuvoo tuen käyttöönotossa. Erityisesti Ubuntun 7.04 -versiosta alkaen tuen käyttöönotto on helppoa. Asentamalla ohjelmapaketin ubuntu-restricted-extras, saat ohjelmiisi tuen niin yleisimmille multimediatiedostoille, kuin Flash animaatioillekin.
4. Tosimieskin voi lukea ohjeistusta
Tosimies ei käyttöohjeeseen koske! Näinhän sitä usein ajatellaan. Pieni asennemuutos auttaa kuitenkin kummasti eteenpäin, ja myös suomeksi on hyvin saatavilla Ubuntu-dokumentaatiota. Erityisesti Ubuntu tutuksi -wikikirja on suunnattu uusille Ubuntun käyttäjille. Ubuntu tutuksi on suomenkielinen oppikirja Windowsista Ubuntuun siirtyjille ja se pyrkii esittämään perusasiat mahdollisimman selkokielisesti aloittelevan käyttäjän näkökulmasta. Useimpiin uuden käyttäjän ongelmakohtiin löytyykin vastaus wikikirjasta.
Ubuntulla on myös suomenkielinen wiki. Sinne on koottu eri alojen ohjeistusta ja artikkelien määrä kasvaa jatkuvasti. Englanniksi ohjeistusta on saatavilla todella paljon. Erityisesti kannattaa tutustua Ubuntun viralliseen ohjesivustoon sekä wikiin.
Jos ohjeistus ei tuota apua ongelmaasi, niin mitä todennäköisimmin joku osaa auttaa sinua Ubuntu Suomen foorumeilla tai irc-kanavalla. Hyvin muotoiltuun kysymykseen saa usein nopeastikin vastauksen.
5. Laitteisto-ongelmista ei kannata syyttää Linuxin kehittäjiä, vaan yhteistyöhaluttomia valmistajia
Silloin tällöin tulee vastaan tilanteita, joissa jokin laitteiston osa ei toimi Ubuntun kanssa toivotusti. Tällaisia laitteita ovat mm. joidenkin kannettavien tietokoneiden wlan-kortit, ns. Windows-only tulostimet sekä jotkin skannerit ja digi-tv kortit. Apua ongelmaan saattaa löytyä wikeistä tai foorumeilta, mutta valitettavasti löytyy laitteita, jotka eivät Ubuntussa toimi.
Jokaisen uuden version myötä Ubuntun laitetuki menee eteenpäin harppauksittain, mutta Linuxin kehittäjät ovat usein mahdottoman tehtävän edessä. Monet laitevalmistajat eivät halua tukea Linuxia syystä tai toisesta. Linuxin kehittäjillä ei siis ole mahdollisuutta kehittää jonkin laitteen laitteistotukea, koska laitevalmistaja ei anna tarvittavia tietoja laitteen toiminnasta. Jos kohdallesi sattuu tällainen laite, niin on erittäin toivottavaa, että annat palautetta laitteen valmistajalle siitä, että toivoisit sen toimivan myös Linuxin kanssa.
Yhteenveto
1. Suhtaudu erilaisiin tapoihin tehdä asioita hienoutena, jota et ole vielä ymmärtänyt!
2. Lue tarkkaan Ubuntu tutuksi -wikikirjan artikkeli Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot
3. sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras
4. Lue koko Ubuntu tutuksi -wikikirja
5. Lue tarvittaessa: Ubuntu Hardware Support ja TroubleShootingGuide
Mikko Huovila
Lainaus ubuntu-blogista -->
>>>
Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun käyttäjälle
Siirtyminen Windowsista Ubuntuun sujuu helposti, kun muistaa muutaman asian. Vaikka Ubuntun tarkoitus onkin tehdä Linux kenelle tahansa sopivaksi käyttöjärjestelmäksi, niin se ei silti ole ilmainen Windows. Siksi jokainen uusi käyttäjä tarvitsee ripauksen avointa mieltä oppia uutta. Tähän artikkeliin on koottu muutamia asioita, jotka helpottavat uuden ubuntuilijan ensi askelia.
1. Paljon samanlaista, mutta jotain erilaista
Ubuntun käyttäminen on helppoa useimmille ihmisille. Netissä surffailu, sähköpostin lukeminen ja tekstinkäsittely sekä monet muut asiat sujuvat Ubuntulla siinä missä muillakin käyttöjärjestelmillä.
Linuxissa tehdään kuitenkin joitain asioita eri tavalla kuin Windowsissa. Aluksi nämä eroavaisuudet saattavat tuntua kummallisuuksilta. Erilainen tapa toimia ei kuitenkaan ole huonompi tai vaikeampikaan tapa. Pienen perehtymisen jälkeen Ubuntun toimintatavat osoittautuvatkin usein paljon tehokkaammaksi kuin Windowsissa tutuksi tulleet toimintatavat. Siksi on tärkeää ymmärtää, että muutaman keskeisen asian opettelu vie pitkälle eteenpäin.
2. Ohjelmapakettienhallinnan ymmärtäminen on kaiken a ja o
Windowsissa ohjelmat asennetaan käynnistämällä asennusohjelma. Tämä asennusohjelma toimitetaan usein cd-/dvd-levyllä tai se ladataan netistä. Asentaminen onnistuu usein miten helposti klikkailemalla muutaman kerran seuraava ja ok.
Ubuntussa ohjelmien asentaminen tapahtuu keskitetysti pakettienhallinnan avulla. Ubuntu koostuu yksittäisistä ohjelmapaketeista, joita lisäämällä saadaan uusia toimintoja. Näitä ohjelmapaketteja asennetaan internetissä sijaitsevista pakettivarastoista. Mitä useampi pakettivarasto on otettu käyttöön, niin sitä enemmän ohjelmapaketteja on haluttaessa mahdollista asentaa. Ohjelmapakettien lataamiseen ja asentamiseen käytetään pakettienhallintaohjelmaa.
Pakettienhallinnan nerokkuus näkyy erityisesti ohjelmienpäivittämisessä. Windowsissa jokainen ohjelma pitää erikseen päivittää uuteen versioon lataamalla päivitys netistä tai asentamalla se cd-levyltä. Ubuntun ohjelmapakettienhallinta osaa hakea päivitetyt ohjelmapaketit pakettivarastoista ja asentaa ne automaattisesti paikalleen. Näin järjestelmässä on aina automaattisesti uusimmat versiot saatavilla olevista ohjelmapaketeista. Päivityksiä ei siis tarvitse erikseen hakea joka ohjelmalle, vaan pakettienhallinta pitää automaattisesti huolta kaikista järjestelmään asennetuista ohjelmista.
Pakettienhallinta on eräänlainen “ydin” koko järjestelmänhallinnalle Linuxissa. Siksi sen toiminnan ymmärtäminen on kaikkein tärkein asia uudelle Ubuntun käyttäjälle. Ubuntu tutuksi -wikikirjassa on kattava artikkeli pakettienhallinasta ja sen käyttämisestä. Artikkelissa opastetaan mm. pakettivarastojen käyttöönotto sekä pakettienhallinnan käyttäminen niin graafisesti kuin komentoriviltäkin.
Käyttämällä viisi minuuttia artikkelin lukemiseen, säästät varmasti aikaa ja hermojasi. Yksi yleisimmistä virheistä, joita uusi Linuxin käyttäjä tekee on se, että hän lataa jonkin ohjelmatiedoston ohjelman kotisivulta ja yrittää sitten asentaa sitä “windowsmaisesti”. Tämäkin on toki mahdollista, mutta ensisijaisesti tulee aina käyttää pakettienhallintaa. Se on helpompaa, nopeampaa ja turvallisempaa!
3. MP3:set ja Flashkin toimivat Ubuntussa, mutta suosi avoimia tiedostomuotoja
Ubuntu tukee oletuksena vain avoimia tiedostomuotoja. Avoimet tiedostomuodot perustuvat siihen, että niiden tapa tallentaa tietoa on avoimesti kaikkien saatavilla. Näin avoimen tiedostomuodon tuki on lisättävissä mihin tahansa ohjelmaan.
Suljettuja tiedostomuotoja ovat taas sellaiset, joiden tavasta tallentaa tietoa ei ole informaatiota saatavilla. Näin suljetut tiedostomuodot on tarkoitettu toimimaan vain tiettyjen ohjelmien kanssa tai tiedostomuodon omistajan tarkoittamalla tavalla. Suljetut tiedostomuodot aiheuttavat helposti ongelmia käyttäjilleen pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi 80- tai 90-luvulla tehtyjä tekstinkäsittelydokumentteja voi olla vaikea saada auki tämän päivän ohjelmilla. Ja toisaalta jonkin tiedostomuodon noustessa hallitsevaan asemaan on käyttäjien lähes mahdotonta vaihtaa vastaavaan toiseen ohjelmaan.
Linux-maailmaan kuuluu oleellisena osana erilaiset avoimet standardit, jotta voitaisiin varmistaa mahdollisimman kattava yhteensopivuus. Näin myös tiedostomuotojen kohdalla. Multimediaa varten on kehitetty esim. Ogg Vorbis ja Ogg Theora -tiedostomuodot. OpenDocument -tiedostomuoto on taas kehitetty toimisto-ohjelmistoja varten ja se on saanut myös ISO-standardin. Useat maat ympäri maailman on siirtymässä sen käyttöön julkishallinnon asiakirjoissa. Suomessa esimerkiksi Oikeusministeriössä siirrytään OpenDocumentin käyttöön. Paras tapa edistää avoimien tiedostomuotojen leviämistä onkin käyttää niitä itse.
Useimmat käyttäjät tarvitsevat kuitenkin myös suljettuja tiedostomuotoja. Näitä ovat mm. mp3, aac, wma, wmv ja avi. Myös useat nettisivut käyttävät erilaisia Flash-toteutuksia. Näille kaikille on saatavissa tuki Ubuntulle. Ubuntu tutuksi -wikikirja neuvoo tuen käyttöönotossa. Erityisesti Ubuntun 7.04 -versiosta alkaen tuen käyttöönotto on helppoa. Asentamalla ohjelmapaketin ubuntu-restricted-extras, saat ohjelmiisi tuen niin yleisimmille multimediatiedostoille, kuin Flash animaatioillekin.
4. Tosimieskin voi lukea ohjeistusta
Tosimies ei käyttöohjeeseen koske! Näinhän sitä usein ajatellaan. Pieni asennemuutos auttaa kuitenkin kummasti eteenpäin, ja myös suomeksi on hyvin saatavilla Ubuntu-dokumentaatiota. Erityisesti Ubuntu tutuksi -wikikirja on suunnattu uusille Ubuntun käyttäjille. Ubuntu tutuksi on suomenkielinen oppikirja Windowsista Ubuntuun siirtyjille ja se pyrkii esittämään perusasiat mahdollisimman selkokielisesti aloittelevan käyttäjän näkökulmasta. Useimpiin uuden käyttäjän ongelmakohtiin löytyykin vastaus wikikirjasta.
Ubuntulla on myös suomenkielinen wiki. Sinne on koottu eri alojen ohjeistusta ja artikkelien määrä kasvaa jatkuvasti. Englanniksi ohjeistusta on saatavilla todella paljon. Erityisesti kannattaa tutustua Ubuntun viralliseen ohjesivustoon sekä wikiin.
Jos ohjeistus ei tuota apua ongelmaasi, niin mitä todennäköisimmin joku osaa auttaa sinua Ubuntu Suomen foorumeilla tai irc-kanavalla. Hyvin muotoiltuun kysymykseen saa usein nopeastikin vastauksen.
5. Laitteisto-ongelmista ei kannata syyttää Linuxin kehittäjiä, vaan yhteistyöhaluttomia valmistajia
Silloin tällöin tulee vastaan tilanteita, joissa jokin laitteiston osa ei toimi Ubuntun kanssa toivotusti. Tällaisia laitteita ovat mm. joidenkin kannettavien tietokoneiden wlan-kortit, ns. Windows-only tulostimet sekä jotkin skannerit ja digi-tv kortit. Apua ongelmaan saattaa löytyä wikeistä tai foorumeilta, mutta valitettavasti löytyy laitteita, jotka eivät Ubuntussa toimi.
Jokaisen uuden version myötä Ubuntun laitetuki menee eteenpäin harppauksittain, mutta Linuxin kehittäjät ovat usein mahdottoman tehtävän edessä. Monet laitevalmistajat eivät halua tukea Linuxia syystä tai toisesta. Linuxin kehittäjillä ei siis ole mahdollisuutta kehittää jonkin laitteen laitteistotukea, koska laitevalmistaja ei anna tarvittavia tietoja laitteen toiminnasta. Jos kohdallesi sattuu tällainen laite, niin on erittäin toivottavaa, että annat palautetta laitteen valmistajalle siitä, että toivoisit sen toimivan myös Linuxin kanssa.
Yhteenveto
1. Suhtaudu erilaisiin tapoihin tehdä asioita hienoutena, jota et ole vielä ymmärtänyt!
2. Lue tarkkaan Ubuntu tutuksi -wikikirjan artikkeli Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot
3. sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras
4. Lue koko Ubuntu tutuksi -wikikirja
5. Lue tarvittaessa: Ubuntu Hardware Support ja TroubleShootingGuide
Mikko Huovila
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täyttä asiaa.
Yks firma jolle muuten vois antaa palautetta noissa linux-yhteensopivuusjutuissa on Nokia, voisivat muuten aivan hyvin tehdä vaikka sitten edes suljetun koodin softan linuxille Data Suite ja PC suite ohjelmistaan. Onhan toki Gammu mutta se ei vielä ainakaan tue kaikkia uusimpia puhelinmalleja, siis edes peruspuhelinmalleja mikäli Gammun puhelintietokantaa on uskominen, esim. 1100-sarjan puhelimet ei toimi kuin vain osin Gammulla. Toki tämä ei ole Gammun tekijöiden syy, siksi he tarvitsevat apua myös kännykän käyttäjiltä kun kännymalleja on satoja ja niille pitäisi saada mahdollisimman kattava tuki.
Sitten mitä tiedostomuotoihin tulee, hyvä jos avoimia suositaan mutta aina se ei ole mahdollista. Usein on pakko kuitenkin käyttää sitä MPEG:tä, ja mp3:sta, sekä wavia. Eivät esim. monet uudet dvd-laitteetkaan tue esim. ogg-äänitiedostoja, saati avoimia videoformaatteja.
Flashit sen sijaan heittäisin mieluiten roskakoriin jos voisin, mutta valitettavasti lisääntyvässä määrin monet sivut koodataan niin että aloitussivu on käytännössä flash-animaatio ja jos sitä flashia ei ole päällä, et pääse minnekään kun kaikki linkit ja valikot on toteutettu (typerästi!) juuri flashilla! Flash-pakotetut sivut pitäisi julistaa pysyvästi pannaan, ja muutenkin jo siksi että ne hidastavat sivun latautumista eikä ne edes ole muutenkaan mitenkään pakollisia toiminnallisuuden kannalta, samat asiat voi tehdä toisinkin ja saada ihan samat ominaisuudet. Tuntuu vaan että joillakin on mentaliteetti "onpas hienoa kun meillä on flashia täynnä olevat sivut", vaikka käyttäjä onkin toista mieltä!
Komentorivin käyttö ei ole linuxissa pakollista mutta se helpottaa jos sen osaa koska sen avulla voi tehdä monet asiat paljon sutjakammin. Myöskään mitään "säätämistä" kuten joidenkin trollien suusta kuulee, ei ole. Ellei nyt jotain aivan hyvin hyvin hyvin HYVIN erikoista tee.
Muuten ne samat työpöydän ulkonäköön liittyvät asetukset on myös windowsissa tehtävissä, eikä ne ole pakollisia. Ne on vain omien mieltymysten toteuttamista eli jos tykkää jostain teemasta, taustakuvasta ym niin sama on tehdä se linuxissa kuin windowsissakin.