Ennen kattelin suht paljon tyttöjä kun kävelivät vastaan vaikka missä, mutta kun olen saanut tarpeekseni pakeista, mielenkiintoni on alkanut huveta kasaan. Tuntuu aika ontolta ja todella typerältä että näin on käynyt. Vaikka moni tyttö on osoittanut kiinnostustaan, en jaksa kuitenkaan uskoa enää mihinkään. Mitähän sitä voisi tehdä että saisi "jälleenrakennettua" ittensä taas kokoon :/ Ja tiedän että otan nokkiini liiankin pienestä välillä. Eli sen mä kyllä tiedän ja myönnän.
tjervjeishin Muta_Jussi_Kuopiosta
tjervjeishin Muta_Jussi_Kuopiosta
Vastaukset 10
Vanhimmat
moi minä olen titta 9 wee lähdetkö minun kanssani tivoliin kuopion torille mennään vaikka possujunaan :>
Tsemppiä sinulle paljon :)
Luovuttamisella et kuule voita yhtään mitään,
sanoit että jotkut tytöt ovat osoittaneet kiinnostusta sinuun, oletko sinä kiinnostunut?
älä pelkää, et voita mitään että nyt luovutat :)
pää pystyyn mies :)
hyvää kevättä sinulle!
Mä tunnen olevani ihan samanlainen, tuntuu vaa niin kyllästyneeeltä, ei millää jaksais enää luottaa kehenkää.. Kai sitä vaa haliuu suojella itteensä niiltä.
Tunnen yhen jussin kuopiosta. Mut luulis sil kyl tyttöjä olevan tyyliin joka sormelle. Mut enpä usko et se tänne ois eksyny valittamaan.
Paitsi, että minä en ole saanut pakkeja vaan aina omaan saamattomuuteeni ja ujouteeni on kaikki jutut kaatunu. Ja nyt oli tosi katkera kokemus koko viime syksyinen ja talvinen ihastukseni ja olimme vielä hyviä kavereitakin ja kaikki :\, mutta se siitä sitten..
Tsemppiä sulle :)
T: toinen uskonsa menettänyt
kaikki ovat nykyään warattuja ja ei tiedä enää ketä sitä kannattaisi ruveta iskemään. Itse olen jo 22-vuotta vanha ja ihastus sekoiluja on ollut riittämiin. Kerrankin tapasin yhden tytön joka vastasi kaikkia kriiteerejä mitä naisessa haen ja käytiin hänen kanssa monet kerrat ulkona syömässä, elokuvissa ja bändejä katsomassa niin hän vain sanoi yhdessä vaiheessa, että hänellä on poikaystävä ja he ovat onnellisia. JAAHAS, että silleen. Rupesi vaan niin vatuttamaan se tilanne, koska luulin, että tämä tyttö olisi ollut se oikea.
noo.....tulipa sitä sitten päätä hakattua seinään seuraavat 3-kuukautta ja mietin asiota läpi monet kerrat. Hänen kanssaan olemme nyt läheisiä ystäviä ja se riittää minulle. Tekisi vaan niin mieli halata ja paijata häntä aina kun näen hänet. Ei mitään "nesteenvaihtoja" Läheisyys riittää minulle.
Toivon mukaan jonain päivänä minäkin löydän sen oikean. Ei vaan jaksa enää...ehdottomasti liian hapokasta ja tätä rataa tässä menee hampaat sekä terveys!!! ARGH!
Se tulee sitten kun on tullakseen.. Kuulostat kyllä tosi ihanalta ja lämpimältä ihmiseltä.:)
Itsellä vähän sama tilanne.. vaikka pari vuotta nuorempi olenkin. Kun sitä kerran pettyy niin ei ole enään niin helppo luottaa, omalla kohdallani. Paljon on mukavia poikia tullut vastaan, ja on ikävää loukata mutta ei voi vain mitään jos ei ota osuakseen kemiat..:(
Joo no mulla ihan sama, tullu semmonen olo tässä kolmen vuoden aikana, että kaikki miehet on ihan samanlaisia eikä huvita enää edes tutustua kehenkään uusien pettymysten pelossa..
Oon päättäny, etten pahemmin enää ympärilleni kattele enkä varsinkaan tee minkään näköstä alotetta miesten suhteen, toisin kun ennen. Niistä niitä pettymyksiä on tullu ja tuleekin. Odotan vaan, että joku huomaa mut ja haluaa itte oma-alotteisesti tutustua muhun, mähän en enää alotetta tee... :)
Vaikka siihen menis kymmenenkin vuotta... Miehet on sikoja, kaikki ihan samanlaisia... :P
TÄYSIN samat ajatukset. Olisin voinut itse tuon kirjoittaa.:)
Mutta kuinkahan helkutissa sitä voi olla luovuttamata jos ei enää tunne mitään järkeä ruveta katomaan kenenkään perään kun tämä taas viedään nenän edestä. Tässä pari päivää sitten huomasin että eräs joka katteli minua aina siloin tällöin vähän hymyillen meni juuri erään kanssa treffeille. Että hyvä vaan että en kattonu paljoo takasin, en ois päässy juttusille parissa päivässä mitenkään.