Ottaa pattiin kun KeskusKoulu mutettiin lukioksi. Onhan se niin että lukiolaiset tarvitsivat sitä enemmän kuin me, mutta kaverit jakaantui kahteen kouluun ja etenkin se että jouduin Kontiopuiston kouluun ja se että meillä on Paska luokka. Vanhassa luokassa oli niin hyvä luokkahenki.
Kiitoksia kun sain tilittää tunteitani ;)
Kiitoksia kun sain tilittää tunteitani ;)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä se teidän porukka kuitenkin muutaman vuoden päästä olisi hajonnut kun peruskoulu loppuu. Ja eipä tuo meistäkään kiva ollut homekoulussa istua, jossa ruokalan kattokin vuosi..
... että kummallista oli se, ettei joskus 80-luvulla (siis vanhan lukion aikaan) ollut homeongelmia ollenkaan. Jo tuolloin muistan, että vettä tuli katon läpi niin, että joutui lätäköitä väistelemään. Samoin ikkunat laski veden sisään, kun sopivasti sattui satamaan. Mutta homeita ei ollut. Taitaa olla itiöt uudempaa tuontitavaraa.
etsiä vaikka netistä faktatietoa kosteusvaurioista ja homeista niin ei tarvitse ihmetellä tätäkään asiaa...
tietoa on kosteudesta ja homeista. Sitähän tuossa ihmettelin, kun ei tuolloin ollut hometta, vaikka kosteutta olikin...
Ihan jos sitten tiivistän, jos et pohdinnoissasi ole edennyt vielä näihin ;) :
Tarvitaan muutakin kuin kosteutta, mm. riittävä aika siihen, että home pääsee rakenteissa valloilleen. Ja mikä tuo aika on, riippuu kosteuden lisäksi materiaaleista, lämpötiloista, "likaisuudesta"...
Homeita on erilaisia. Terveydelle haitallisimmat eivät välttämättä ilmaannu rakenteisiin ensimmäisinä --> hometta voi olla jo, vaikkei siitä olla tietoisia.
Tosin, lukion tapauksessa sisälle tulevan veden olisi varmaankin pitänyt soittaa kelloja jonkun päässä jo aikaa sitten, mutta eipä noihin homeongelmiin oikein missään ole herätty kuin vasta aika hiljattain.
En muista lukion homehistoriaa päivälleen, että mitä milloinkin on havaittu, tutkittu, korjailtu (onko esim. joku kunnostus tehty, joka olisi tehnyt olosuhteet homeille paremmiksi), mutta pointti on nyt se, että ei ole mitenkään tavatonta, että vettä on valunut pitkin seiniä 20 vuotta sitten, mutta vasta hiljattain on ongelmat ilmenneet.
Että kohti uusia pohdintoja vaan! =)
pohdinnoissani tullut siihen tulokseen, että rakennusta on aikojen saatossa korjattu väärin.
mutta tuskin koko totuus. Korjauksella on voitu osittain pahentaa tilannetta, mutta ongelma on kyllä ollut olemassa muutenkin. Olisiko se sitten puhjennut myöhemmin jostain muusta syystä, sitä emme voi tietää ja jälkiviisastelu ei auta tilanteeseen. Siitä on vain hyvä ottaa opiksi.
tuossa se pointti onkin, että pitäisi ottaa opiksi. Se ei ole jälkiviisastelua, vaan tutkimista kuinka korjauksia on tehty. Onko noudatettu määräyksiä, kuka on tilannut korjaukset ja onko korjaukset tehty niinkuin on pitänyt. Onko rakennusvalvonta pettänyt. Siitä sitä oppia saisi, näkisi mihin tai kenen taskuun verovaroja on mennyt. Hyssyttelemällä tietoa ei saa. Tosin ymmärrän kyllä vastuullisten tahojen halun tukahduttaa kaikki keskustelu asian suhteen.
tulipa nyt viimein selväksi mitä ajoit takaa. Mutta sitä rakennusta ei ole edelleenkään pelkällä huonolla remontoinnilla saatu homehtumaan (jos remontoiti siihen on ollut osasyyllisenä??)
Kyllähän tästä asiasta keskustellaan ja paljonkin, mutta mikä ihmeen hyöty on etsiä syyllisiä? Eiköhän noiden rakennusten homeongelmat ole ihan valtakunnallinen ongelma, mikä taas kielii siitä, että ketään yksittäistä henkilöä ei voida laittaa vastuuseen. Ei vaan ole ollut tarvittavaa tietoa/taitoa oikein kenelläkään. Eli siinä mielessä tämä keskustelu on jälkiviisastelua. Hyödytöntä tuolta osin.
Ja siinä olet väärässä, etteikö tästä kaikesta olisi otettu opiksi. Valvonta, vaatimukset ja vastuukysymykset ovat melkolailla tiukentuneet.
onhan sitä todellakin valvonta ja vaatimukset tiukentuneet, mutta ihmeellistä on, että kahdenkymmenen vuoden korjaamisella ei saada kattoa pitämään vettä. Luulenpa, että kyseessä on enemmänkin ollut viranomaiskosmetiikka kuin rakennustekninen korjaustyö.
kattoa päivittäin siellä korjattiin minunkin aikana... Mutta vakavissaan, ne korjauskerrat siellä on olleet mitä on (kuten on jo tullut esille), mutta sitä se tietämättömyys ja toisaalta säästöpaineet aiheuttaa (monessa muussakin asiassa on saatu karvaasti tuta, ettei halvalla saada hyvää, vaikka rahatilanne ei oikein muuhun venyisi.). Eli ei siitä edelleenkään ketään voida vastuuseen vaatia. Rakennus oli alunperinkin huono ratkaisu.
Mutta toivottavasti saat rauhan tämän asian suhteen... Minua suoraansanottuna lakkasi jo kiinnostamasta. =)
Sehän on selvää, että vastuuseen on turha ketään vaatia, ei ole haluakaan minulla, eikä se ainakaan täällä keskustelupalstoilla onnistu. Ja niin monta muutakin projektia tehty räpeltämällä (myös muualla Suomessa ja muillakin aloilla) aina vaan uudestaan ilman että olisi tehty yhden kerran hyvin. Tuo lukio-case voisi olla hyvä esimerkki tehdä kustannusvertailu sen suhteen, jos vaikka koko katto olisi uusittu ja muutettu ei-tasakatoksi (vaikka 80-luvun puolivälin kustannustaso) ja noita kustannuksia suhteutettaisiin toteutuneisiin korjauskustannuksiin.
Mitä sille rakennukselle muuten tapahtuu jatkossa?
Tietää sen varmaan laskemattakin, että kunnollinen remontti aikoja sitten olisi ehkäpä ollut kannattavin... Onneksi nykyään nuo kustannus- ja elinkaariarviot voidaan tehdä hieman pätevämmin. Vaikka voi olla, että tiukka taloustilanne sitten kuitenkin pakottaa vääriin ratkaisuihin (varsinkin kun "ei asiantuntijat" usein tekee viimeisen päätöksen). :P Sitten vaan sormet ja varpaat ristissä toivotaan, että hyvin menee siihen asti, kun rahaa ehkä olisi vähän enemmän.
En muista mitä olen lukion uudesta käytöstä kuullut... jotain siihen kai kaavailtiin, mutta kun en enää Pieksämäellä asu, niin ei tule joka päivä seurattua tapahtumia.
Toivottavasti ei päiväkotia tai vanhainkotia... :-)
näistä myynnissä olevista julkisista rakennuksista tahtoo nyttemmin lopulta tulla, kunhan ovat olleet aikansa tuottamattomina menoerinä kuntien budjeteissa.
Tasakaton muuttaminen vinomman malliseksi, kuten esim. Jäppilän monitoimitalon suhteen tehtiin, olisi ajoissa remontoituna pelastanut paljon. Mutta eipä sitä tehty. Ongelmaa vähäteltiin pitkään. Asia hoitui mm. lahjoittamalla rehtorille sateenvarjo (rehtorin huoneessa katto vuoti eniten). Pilkanteolta tuo tuntui.
näin jälkeen päin tuntuu juuri se vähättely täysin käsittämättömältä ja mauttomuudella ei ole rajoja.
Tuli muuten mieleen, että kaupunki onnistui samaan aikaan tekemään aika mielenkiintoisiakin investointeja, mm. urheilutalon kattoa katsottiin tarpeelliseksi nostaa, jottei pallo ota pelatessa parruihin kiinni...:-). Urskin katto ei muistaakseni kuitenkaan vuotanut.