suomalaiset ei vaan kertakaikkiaan osaa tulla toimeen kanssaihmisten kanssa.
Vaikka meillä on paljon vähemmän ihmisiä neliökilometria kohden kuin vaikkapa kiinassa,jossa on ihmisiä niin paljon että ne on jo pakkokin sulloa pilvenpiirtäjiin kunnei lääniä enää riitä kaikille.
Miten ne siellä sitten tulee toistensa kanssa toimeen kunnemme mekään täällä siedä naapureitamme?
Mutta pilvenpiirtäjissähän ei parvekkeita olekaan;)
Vaikka meillä on paljon vähemmän ihmisiä neliökilometria kohden kuin vaikkapa kiinassa,jossa on ihmisiä niin paljon että ne on jo pakkokin sulloa pilvenpiirtäjiin kunnei lääniä enää riitä kaikille.
Miten ne siellä sitten tulee toistensa kanssa toimeen kunnemme mekään täällä siedä naapureitamme?
Mutta pilvenpiirtäjissähän ei parvekkeita olekaan;)
Vastaukset 7
Vanhimmat
mut eivät varmasti tupakasta.
Meillä on ainakin tuttavat riitaantuneet tien molemmin puolin. Elukat on aina ollu syy. Eivät osaa pitää niitä omilla pihoilla.
Kyllä se on niin että sääntöjä noudattavan ihmisen kanssa ei voi riitaantua mitenkään. Olispa heitä enemmän.
että me emme siedä toisiamme.
Muistan kun elin lapsena maalla niin siellä elukat ja kakarat juoksivat muidenkin pihalla eikä se häirinnyt ketään.
Nyt kun hiljattain kävin katsomassa sitä lapsuudenkylääni, niin niiden kaikkien talojen ympärille oli rakennettu muurit, ettei vaan kukaan ulkopuolinen tule MEIDÄN pihalle!
Näin oman lapsuudentaloni pihalla pienen tytön leikkivän yksin muurien sisällä, miten hän pääsee edes tutustumaan naapurin lapsiin sieltä muurien läpi?
Miksei voida sietää muita, se on tosi surullista.
Onneksi itse sain elää iloista lapsuutta, nykyajan tiukkapipokasvatit kyllä säälittää.
Ei varmaan sääntöjä noudattavien kanssa riitaannuta, mutta kysymys onkin siitä, että miksi pitää olla niin kamalasti sääntöjä nykyään?
Se on juuri sitä että toisia ja toisille kuuluvia asioita, ääniä, hajuja, elämänmerkkejä ei enää hyväksytä.
kylässä käytiin paljon, nykyisin ei tunneta omia serkkujaankaan.
Yksilapsisia perheitä, meidänkin lapsi ainoa koko kerrostalossa. Naapureita ei tunneta, joitakin tervehdin. Hulluksi on mennyt maailma.
sehän tosiaan on nykyään tällaista, naapureita ei tervehditä ja olen jopa huomannut ettei työpaikoillakaan enää pahemmin tervehditä.
Ainoastaan niitä työkavereita joiden kanssa ollaan tekemisissä paljon.
Kyllä minä olen pyrkinyt tervehtimään jokaista työpaikalla, mutta vastausta ei aina heru..
Kai se sitten on maailma menossa juuri sellaiseksi kuin isossa kirjassa on ennustettu.
Ei se suomalaisuudesta ole kiinni. Siellä muualla ahtaassa on vain olemisen pakosta siedettävä toisiaan, kuten ennen täälläkin toimeentulon turvaamiseksi. Nyt ei eläminen ole enää toisista kiinni, ja voi vapaasti kertoa heille, ettei voi sietää niitä. Niin se kuule menee muuallakin. Kysypä vaikka kuinka ahdasmielistä on jossain Ameriikan keskilännessä.
Toisia siedetään, kun on pakko, ja jos ei ole, niin ei siedetä - kaikkialla maailmassa.
avoimesti valittamalla tuntee olonsa onnellisemmaksi, niin siitä vaan. Kynnys valittamiseen vaan madaltuu jatkuvasti ja ihmiset nähdään vain harmina ja haittana elämässä? Kai se lisää sitten onnellisuutta ja hyvää oloa KUN SAA SANOA :-), jos joku ei ihan elä niin kuin säännöissä ja normeissa sanotaan. Ärsytyskynnys asioihin kertoo päinvastoin omasta pahasta olosta ja tyytymättömyydestä elämään?
osataan muuallakin valittaa:
http://www.nfh.org.uk/forums/index.php