takana 3 ivf ja 1 pas julkisella. ei tulosta. nyt yksityisellä käytiin ja halusivat odottaa kesän yli. ekaksikin kun 3 rankkaa hoitoa tehty 10kk sisällä ja että aikataulut ei oikeen täsmäis kierron kanssa kun heinäkuun klinikka kii.
hirvee masis iski ja tietenki vielä kun 32 vuotis päivää juhlin pari päivää aikasemmin. eli ikää tulee mutta ei tulosta..
ikinä en ole raskaustestiä tarvinnu tehdä.
kysyisinkin että miten teillä on menny kun on jo 4. tai 5. tai useampi yritys takana? miten "maan alta" taas noustaan pinnalle? ja kuinkahan iso mahdollisuus meillä on plussaan joskus tulevaisuudessa..
meillä siis ivf icsi. kaikki muuten ok ja hyvin menny mutta ei kiinnity..
mulla niin hirvee masennus ja tuntuu että ei oikeen arkeen pääse millään kiinni.
kaikki näin vaan lyhyesti kun tuntuu että ei ees jaksa kirjottaa...
hirvee masis iski ja tietenki vielä kun 32 vuotis päivää juhlin pari päivää aikasemmin. eli ikää tulee mutta ei tulosta..
ikinä en ole raskaustestiä tarvinnu tehdä.
kysyisinkin että miten teillä on menny kun on jo 4. tai 5. tai useampi yritys takana? miten "maan alta" taas noustaan pinnalle? ja kuinkahan iso mahdollisuus meillä on plussaan joskus tulevaisuudessa..
meillä siis ivf icsi. kaikki muuten ok ja hyvin menny mutta ei kiinnity..
mulla niin hirvee masennus ja tuntuu että ei oikeen arkeen pääse millään kiinni.
kaikki näin vaan lyhyesti kun tuntuu että ei ees jaksa kirjottaa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
sulla on vielä monta hoitovuotta edessä, jos ei nyt heti tärppää. Eli turhaan murehdit muutaman kuukauden takia. Sen sijaan paradoksaalista kyllä, iloitse siitä, että voit ottaa rennosti kesän! Voi olla viimeinen mahdollisuus pitkään aikaan, mieti sitä! Jos vaikka syksyllä tärppää.
Kirjoituksesi oli melkein kuin minun kirjoittamani, tosin minä vaan toivoisin että olisin vasta 32v!
Minulla ikää 38v ja takana 4 IVF/ICSI:ä 2 PAS:ia, kaikki yksityisellä. Hakeuduimme hoitoihin vasta pari vuotta sitten, siksi menimme heti yksityiselle (ettei vanhan tarvitse jonottaa) ja aloitimme suoraan IVF/ICSI:llä. Yksikään yritys ei ole siis onnistunut ja vika on sama eli alkiot ovat top-luokkaa, mutta eivät kiinnity.
Meillä alkamassa 5. hoito ja nyt yritetään pitkää viljelyä eli saada alkiot blastokystiksi. Oletteko koittaneet tätä? Nämä ovat parempia kiinnittymään, koska ovat heti siirrossa kiinnittymisvalmiita. Lisäksi nähdään kestävätkö alkiot edes niin pitkään ja onko vika kuitenkin niiden jakautumisessa. Siirron jälkeen Lugejen lisäksi otetaan kiinnittymisen tueksi Pregnyl. Lähden innoissani tähän hoitoon, kun nyt yritetään jotain meille uutta.
Jostain vaan sitä saa voimia aina edellisen hoidon jälkeen ja uskoa, että vielä voi onnistua: kuulemma näin vanha tarvitsee keskimäärin kuusi hoitoa ja meillähän alkaa vasta viides ;)
Kerää kesän yli voimia seuraavaan koitokseen. Jopa meille ehdotettiin pientä paussia ja ikää ei kuulemma ole vielä niin hirveästi etteikö voisi taukoa pitää...
Ei kun uutta erilaista hoitoa kokeilemaan ja toivottavasti se teidän kiinnittymän tarkoitettu alkionne vielä löytyy!
Meillä myös on samaa vikaa, alkiot on hyviä mutta eivät kiinnity. Taitaapi olla syynä tuo mun endon pirulainen...
kiitoksia vain kovasti positiivisista vastauksista. tosin viestistäni ei tule ilmi että meillä näitä "rentoja kesiä" on mielestäni vietetty ihan liian monta kertaa ja meille näitä yritysvuosia pyörähtää kohta 5 joten siinä on minun mielestä ihan tarpeeksi odotettu ja toivottu ja yritettty.
monta viikkoa ja kuukautta on pelkästään odotettu hoitoihin pääsyä, piinisviikoista puhumattakaan ja epäonnistuneitten hoitojen jälkeisiä "palautumiskiertoja".
vaikka monen mielestä olen "vasta" 32 niin mielestäni se on ihan liian paljon kun laskin niin tulevani jo äidiksi 27-28 ikäisenä. näin ne vuoden vierii, mitään ei ole tapahtunut.
elämä on suoraan sanoen menettänyt merkityksensä näitten turhien toiveittein ja yrityksien myötä.
toki yritämme uudelleen syksyllä ja täytyy yrittää jostain se tsemppi mieli vielä uudestaan kaivaa esille, mutta vaikealta tuntuu. viime kesänä oli sama juttu tämän odottamisen kanssa. silloin vielä jaksoin ajatella että nyt vedetään kesä täysillä ja mennään ja ollaan ja reissataan kun ensi kesänä on ehkä eri tilanne. ei näytä olevan...
Kovin samoissa tunnelmissa täällä ollaan, vaikka minulla onkin takana vasta ensimmäinen IVF. Eka PAS edessä toivottavasti ensi viikolla.
Vaikka hoidot ovat meillä vasta näin alussa, muuten tilanteeni on kovin samanlainen kuin sinulla. Ikää 32 v ja minäkin aina kuvittelin tulevani äidiksi alle kolmekymppisenä. Yritystä takana nyt reilut 3 vuotta, hoidot aloitettiin vuosi sitten.
Samalla lailla mekin ollaan miehemme kanssa ajateltu esim juuri kesäisin, että tämä voi olla viimeinen kesä näin kahdestaan, tehdään nyt kaikkea sitä, mitä sitten ei pienten lasten kanssa voi tehdä ... Muutenkin, koko elämä on jotenkin pysähdyksissä, mitään päätöksiä ei oikein uskalla tehdä, kun ei tiedä, että jatketaanko me nyt tässä kahdestaan vai tuleeko meistä joskus perhe. Toivo on koko ajan niin korkealla, kun nuo hoidot on tosiaan vasta niin alussa.
Mun työkin on sellainen, että täällä pitää katsoa koko ajan vuoden päähän, asioita on pakko lyödä lukkoon hyvissä ajoin. Nyt se tuntuu kiusalliselta, kun takaraivossa on koko ajan toivo, että en olisi töissä enää vuoden päästä ...
En voi muuta sanoa, kuin voimia sinulle! Ja muillekin samojen asioiden kanssa painiskelijoille!