kuka muu kärsii paniikkihäiriöstä? millaisia kokemuksia teillä on sen paranemisesta? mulla on hyviäki aikoja ja sitte se taas iskee... mieletön kuolemanpelko on pahinta...
ahdistaa
ana
3384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...on tuo paniikkihäiriö. On parempia aikoja, sitten taas huonompia.
Olen saanut terapia hoitoa ja lääkityksellä olen ollut reilut 10v.
On vain osattava oppia elämään sen kanssa, ainakin se on ollut paras keino itselleni, ja se, että hyväksyn jos on huonoja aikoja.
Toivotan sinulle jaksamista ja rohkeutta etsiä keinoja joilla voit helpottaa oireitasi.
Minulla on "kohtausmantra" jota ajattelen kun olen paniikissa; Nämä tuntemukset ovat kiusallisia mutta täysin vaarattomia. Olen turvassa, eikä minulle tapahdu mitään pahaa.
Mä tossa kirjoitinkin jo oman viestini, joten voit sitäkin mulkaista ja huomannet, että meitä muitakin paniikkisia on! Mulla kaikki alkoi n. 4v. sitten, kun sain ekan vahvan paniikkikohtauksen ja mut kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. Sen jälkeen paniikkikohtauksia yuli jonkun verran, mutta sain ne hallintaan ilman lääkkeitä ja oireettomana olin muutaman vuoden, kunnes kaikki alkoi taas viime kesänä uudeleen. Ilmeisesti suuri elämänmuutos (uusi vaativa duuni, muutto vieraaseen kaupunkiin) laukaisi tilanteen. Yritin ilman lääkkeitä, mutta tilanne paheni niin, että jouduin parin kuukauden sairaslomalle, ja nyt sit kuukausi takaperin aloitin lääkitystä ja töihinpaluu koittaa ensi viikolla...pelottaa töihinmeno, sillä duuni tuo mulle nyt mieleen ahdistuksen ja ne kaameet pelot. mutta toisaalta innokkaasti odotan töihinpaluuta, että pääsis nprmaaliin arkeen jälleen mukaan!
Kyllähän meitä täällä piisaa! Mä en todellakaan osaa sanoa mikä siihen auttaa sillä tavalla,että pääsisi kokonaan siitä irti, mutta lääkityksellä tietysti saa lievitystä. Kuolemanpelko on mullakin ja se ON kamalaa. Omia poppaskonsteja kannattaa kokeilla. Ja vähentää tiettyjen ruokien ja juomien "nauttimista" kuten kahvi, alkoholi, kokis, hampparit, ranskalaiset, suklaa ... nää on ainakin mulle sellaisia ei sopivia,mutta ne vaihtelee varmaan yksilöstä riippuen. Kuulin että ylipainokin olisi pahasta. Pää pystyyn kaikesta huolimatta, jotenkin tämän kanssa oppii elämään. Mikä tärkeintä kaikesta kuolemanpelosta huolimatta voisin sanoa että et sä kuole!!