Koiramme puri lasta

Omistamme kääpiösnautserin joka on ihastuttava meidän perheenjäseniämme ja toisia koiria kohtaan, mutta räksyttää ja on vihamielinen erityisesti vieraammille mieshenkilöille. Lasten kavereihin koiramme on suhtautunut toistaiseksi suopeammin. Nyt koiramme puri tyttäremme 11 vuotiasta kaveria tilanteessa jossa se hyppäsi tyttöä vasten eteisessä tämän tultua meille kylään. Koira tunsi ennestään tämän tytön. Tyttö otti tilanteen jälkeen koiraa tassuista kiinni ja tämä puraisi tyttöä käteen. Ei tullut verijälkiä eikä sairaalareissua, mutta käsi turposi ja sormi puutui, joten purema oli kunnollinen. Tytön äiti ei vaatinut koiran lopettamista, luonnollisesti olemme luvanneet korvata kaikki mahdolliset kulut. Nyt huolettaa koiramme kohtalo ja tulevaisuus. Pitäisikö koira lopettaa? Ottaisiko joku tällaisen koiran? Koiramme on erittäin tärkeä murrosikäisille lapsillemme, jotka harrastavat koiramme kanssa tokoa, agilityä yms. Koiran käytösongelmat johtuvat aina kasvattaista, joten tässä tuntee itsensä kovin huonoksi ihmiseksi, vaikka on tehnyt parhaansa rakkaan lemmikin kanssa. Itse olen ollut sitä mieltä, että pureva koira pitää lopettaa, mutta nyt kun se osuu omalle kohdalle asia ei ole enää niin yksinkertainen. Isompi koira puri koiraamme viime talvena pahasti kylkeen ja koiramme on ollut sen jälkeen hieman pelokkaampi erityisesti isoja koiria kohtaan. Olisiko tämä voinut vaikuttaa siihen, että se puolustautuu nyt itsekin puremalla. (Aiemmin koiramme ei ole purrut, joskin murissut jä räksyttänyt se on mahdottomasti).
181884
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Koira on purrut ruokaansa puolustaessaan jäi vain pieniä painaumia hampaista.Ja toisen kerran näykkäisi lapsen rynnätessä halaamaan.Lapsia ollut kyseessä molemmat kerrat ja nyt pidämmekin erillään lapsi vieraista.Meillä ei enää ole kotona lapsia.Eli me olemme seuraavaa koiraa otettaessa (joka muuten tulee olemaan aikuinen)valmiita ottamaan vaikka lapsille vihaisen koiran.Koiramme on jo vanha joten mitään koulutusta tähän en ole edes miettinyt.Koiramme suhtautuu hyvin esim.muihin koiriin ja on todella tärkeä meille.Itse olen varttunut maatilalla ja tullut pusketuksi,raavituksi ja potkituksi.Ehkä juuri siksi en suhtaudu tähän niin hysteerisesti.Yksinkertaisesti emme laske lapsia koiramme luo.Syitä edes omamme koiran käytökseen en tiedä.Tuskin se toisen koiran pureminen vaikutti.Aijemmat murinat ovat olleet kehoitusta pysyä kauvenpana.Tottakai varovainen pitää olla eihän meilläkään vieraat lapset menneet lehmä tai hevos- aitaukseen.En minäkään tiedä miten olisin kasvattanut väärin.

Äänestä

Koira koki mitä ilmeisemmin tassuista kiinni oton uhkaksi. Koirat eivät yleensäkään tykkää halailusta. En tiedä olisiko koiran lopettaminen vähän hätiköityä. Tulevaisuuden tilanteissa saa kyllä olla tarkkana..
Joskus puremiset eivät ole kiinni kouluttajasta! Sukulaisten cairni joutui lenkillä toisen koiran hyökkäyksen kohteeksi. Jonkun ajan kuluttua koira hyökkäsi perheen pienimmän pojan kimppuun tämän tullessa koulusta. Koiralle annettiin vielä armoa, mutta kun tapaus muutaman kuukauden kuluttua uusitui (koira hyökkäsi naamaan) se jouduttiin lopettamaan. Muissa tilanteissa ei ollut aggressiivinen, tiedän sen koska itsekin touhusin paljon koiran kanssa ja autoin lenkkeilytyksessä. Ilmeisesti pienen koiran pää ei kestä hyökkäystä. Kaikki näyttävät niin isoilta ja uhkaavilta, tuttu tai ei. Ehkä jokin ammattikouluttaja osaisi auttaa koiraa kohtaamaan pelkonsa järkevästi. Toivotan tsemppiä. Ikäviä nämä tapaukset, kun kyseessä on kuitenkin lasten turvallisuus.. En tiedä auttaako koiran eteenpäin laittaminenkaan mitään, koska kelle tahansa voi tulla tuttuja lasten kanssa vieraisille, vaikka itsellä ei lapsia olisikaan. Yrittäkää keksiä kaikkia tyydyttävä ratkaisu.

Äänestä
  • Kokemuksesta tilanteissa jossa koiraa kosketaan.esim.tartutaan tassusta estämällä koiran vapaa liikkuminen.koira ei alistu tähän vaan alistaa ihmisen puremalla.koira jos murisee tai jopa puree jos menet koskemaan sen ruokakuppiin,niin se kertoo että koira on ottanut sen omakseen.tätä pitää harjoitella jo silloin kun koira on pentu.eli kun koira syö ottaa kupin välillä pois.jos koira murisee/näyttelee hampaita. Käännä koira hellästi selälleen ja paina maahan.tämä kertoo koiralle että sinä olet pomo.niin kuin pitääkin olla.Uskon että näissä tapauksissa koira on päässyt pomon paikalle ja isomman koiran hyökkäys on ollut paha kolaus niiden egolle joten koira on herkempi näyttämään pomoutensa.

    Äänestä

  • koiran omistaja kirjoitti:

    Kokemuksesta tilanteissa jossa koiraa kosketaan.esim.tartutaan tassusta estämällä koiran vapaa liikkuminen.koira ei alistu tähän vaan alistaa ihmisen puremalla.koira jos murisee tai jopa puree jos menet koskemaan sen ruokakuppiin,niin se kertoo että koira on ottanut sen omakseen.tätä pitää harjoitella jo silloin kun koira on pentu.eli kun koira syö ottaa kupin välillä pois.jos koira murisee/näyttelee hampaita. Käännä koira hellästi selälleen ja paina maahan.tämä kertoo koiralle että sinä olet pomo.niin kuin pitääkin olla.Uskon että näissä tapauksissa koira on päässyt pomon paikalle ja isomman koiran hyökkäys on ollut paha kolaus niiden egolle joten koira on herkempi näyttämään pomoutensa.

    ottakaa yhteyttä sellaseen kun rakkaat haukut ja sieltä kouluttajaan sieltä saatte hyvän avun koirallenne ja siihen sen ongelmaan...tulevat paikan päälle opastamaan asiassa ja kouluttamaan perheenjäsenet ymmärtämään koiraa...ja sit sen naapurintytön on sitten syytä pysyä leikkimässä kotosalla tai muualla sen aikaa kun koiran ongelmat on saatu kuriin...sitten uudestaan olisi suotavaa tutustuttaa ne uudelleen toisiinsa...sillä koirahan oli omalla reviirillään kotona ja tyttö tuli sinne...ei koiraa tällasen takia saa lopettaa että se näin on toiminut vaan ongelma voidaan poistaa ja naapurit pitäköön tyttönsä sen aikaa poissa täältä....on väärin niidenkään esittää tollasia vaatimuksia koiraanne kohtaan.....

    Äänestä

  • wirtsu kirjoitti:

    ottakaa yhteyttä sellaseen kun rakkaat haukut ja sieltä kouluttajaan sieltä saatte hyvän avun koirallenne ja siihen sen ongelmaan...tulevat paikan päälle opastamaan asiassa ja kouluttamaan perheenjäsenet ymmärtämään koiraa...ja sit sen naapurintytön on sitten syytä pysyä leikkimässä kotosalla tai muualla sen aikaa kun koiran ongelmat on saatu kuriin...sitten uudestaan olisi suotavaa tutustuttaa ne uudelleen toisiinsa...sillä koirahan oli omalla reviirillään kotona ja tyttö tuli sinne...ei koiraa tällasen takia saa lopettaa että se näin on toiminut vaan ongelma voidaan poistaa ja naapurit pitäköön tyttönsä sen aikaa poissa täältä....on väärin niidenkään esittää tollasia vaatimuksia koiraanne kohtaan.....

    "naapurit pitäköön tyttönsä sen aikaa poissa täältä..."

    tuo lause kertoi juuri sen, että teilläpäin koirat määrää ja ihmiset muuttaa elämäänsä koiran mukaan... huh huh...

    Äänestä

Koira on tarkoitettu alkuaan puolustamaan kotia ja metsäretkille, eikä sitä ole tarkoitettu sohvalle suukottelemaan. Sen luonne tulee aina silloin tällöin joissakin yksilöissä esiin. Uroksilla voimakkaammin. Onko koirasi uros ja minkä ikäinen?

Itseltäni kuoli juuri samanlainen, vihainen koira-poika, mutta älykäs ja samalla niin hellä kuin ikinä yksikään koira voi olla. Haluaisin mielelläni vieläkin samanlaisen puolustamaan kotiani, mutta en katulenkille. Omani joutui häirikköjen kiusaamaksi puolivuotiaana ja otaksun sen aggressiivisuuden johtuvan tästä tapauksesta.
Koira on pidettävä siten, että se ei pure ketään.
Otettava huomioon, että se ei ehkä siedä kaikkia ihmisiä.

Äänestä
  • Koiran eräs tärkeimmistä tehtävistä on ollut ja on edelleen koiratyypistä ja tilanteesta riippuen varoittaa, vartioida, paimentaa ja puolustaa, mutta etenkin nykyisin koiran tulee toimia vain omistajansa niin tahtoessa ja omistaja on ensisijainen laumansa suojelija. Lisäksi koiralla tulee aina olla erittäin hyvä harkintakyky ja vielä parempi mikäli kyse on itsenäisesti toimivasta koirasta. Useissa koiraroduissa narttu on käytöksessään urosta voimakkaampi.

    Avauksessa kyse ei ole hyvästä lauman ja itsensä puolustajasta. Kyse on koirasta jolle on hyökkäyksen kohteeksi joutumisen vuoksi syntynyt voimakkaita pelkoja ja epävarmuutta omasta turvallisuudestaan. On mahdollista että koira on menettänyt uskonsa myös omistajan kykyyn suojella laumaansa ja että koira on epävarma asemastaan laumassa. Siksi koira on menettänyt harkintakykynsä ja sietokykynsä ja se ilmenee jatkuvana varautumisena ja arvaamattomana käytöksenä. Hyvä lauman ja itsensä puolustaminen on aivan eri asia.

    Äänestä

Unohdin ihan, että omistin koirani emän, joka oli sosiaalisin koira mitä voi olla, harjoitteli pelastuskoiraksi ja tunnettiin "kurssilaisista"
kaikkein ihmisraikkaimpana. Olen kasvattanut neljä koiraa joista yhden vain vuoden ikäiseksi ja kolme keskimäärin kymmenen vuotiaiksi. En usko että olen kasvattanut yhdestä purijan ja toisesta suukottelijan ja kolmannen siltä väliltä. Perimä ja ympäristötekijät muokkaavat koiraa kuten ihmistäkin. Koirillani on ollut yhteensä 19 pentua, kaikki eri luonteisia.
Yritä vielä. Ison koiran kanssa olisi ihan eri juttu.

Äänestä

Kyse on selvästi koirasta jolle on hyökkäyksen kohteeksi joutumisen vuoksi syntynyt voimakkaita pelkoja ja epävarmuutta omasta turvallisuudestaan. On mahdollista että koira on menettänyt uskonsa myös omistajan kykyyn suojella laumaansa ja että koira on epävarma asemastaan laumassa. Siksi koira on menettänyt harkintakykynsä ja sietokykynsä ja se ilmenee jatkuvana varautumisena ja arvaamattomana käytöksenä. Ongelma on korjattavissa ongelmien korjaamiseen erikoistuneen kouluttajan avustuksella, suosittelen että yritätte etsiä sellaisen. On hyvä että lapset osallistuvat koiranpitoon, mutta aikuisten on oltava myös kaikessa aktiivisia ja niin myös ongelmien korjaamisessa.

Lauman ulkopuolisen henkilön tarttuminen koiraan on aina jonkinlainen uhka koiralle ja uhka se on erityisesti varautueella, pelokkaalle ja epävarmalle koiralle Koska koira on jatkuvasti varautunut, peloissaan ja epävarma niin se kokee vähäisenkin uhan hyvin voimakkaasti ja sen on pakko purkaa uhkaava tilanne esim puraisemalla varoittamatta vangitsijaansa. Suosittelen ongelmien korjaamista osaavan henkilön avustuksella, mutta uskon että koira on tälläkin hetkellä lapsiturvallinen ja vierasturvallinen kunhan omistajat (mieluiten aikuiset) ottavat tehtäväkseen vieraiden vastaanottamisen, ohjeistamisen ja valvomisen. Ja koiran "turvallisuudesta" huolehtimisen. Koira ei saa joutua tilanteeseen jossa se kokee olevansa tai kokee tarpeelliseksi olla vastuussa vieraiden vastaanottamisesta ja valvomisesta. Ja itsensä turvallisuudesta huolehtimisesta kuten kovia kokenut koira helposti kokee olevansa. Vieraiden täytyy ehdottomasti tietää että koiran kanssa on oltava vapautuneesti passiivinen eli mm tyytyä vain antamaan koiran olla täysin rauhassa ja ehdottomasti pidättäytyä koiraan tarttumisesta. Jos koira vapaaehtoisesti haluaa tervehtiä tai selvästi sallii kosketuksen niin sen voi vieraille sallia, mutta vieraat eivät saa olla liian aktiivisia koiraa kohtaan vaan aloite ja suostumus on tultava koiralta. Koiran havaiten vieraat eivät saa myöskään käyttäytyä ihmisten kanssa sellaisella tavalla riehakkaasti että koira kokee tilanteen epävarmaksi ja uhkaavaksi. Ja kaiken aikaa koiran on tiedettävä että omistajat ovat läsnä ja hallitsevat tilanteen. Koska kyse on lapsivieraista niin omistajien on jatkuvasti valvottava tilannetta ja aina tarvittaessa ohjeistettava vieraita.

Ei ole mitään syytä kokea itseään huonoksi koiranomistajaksi koska olette yrittäneet parhaanne. Yrittäkää ongelmienkin ratkaisemisessa parhaanne, mutta mikäli tuntuu välttämättömältä niin etsikää koiralle uusi koti. Lopettaminen ei mielestäni ole vielä ensisijainen vaihtoehto, kyllä ongelmat on mahdollista korjata tai koiralle on mahdollista löytää koti jossa sen kovien kokemusten seuraukset eivät muodostu liian isoksi ongelmaksi.

Äänestä

Ei vaihtoehtoja lopetus

Äänestä
  • Yleensä on vaihtoehtoja, vain ihmisten resurssit ja etenkin halukkuus vastata haasteisiin vaihtelee. Tässkin tapauksessa koiran lopettaminen yrittämättä olisi mielestäni täysin turhaa ennen kuin ongelmat on yritetty ratkaista ja/tai koiralle etsiä uusi koti. Suomalaiset lopettavat ilman neuvojasikin eläimiään aivan liian aikaisessa vaiheessa ja aivan liian vähäisistä syistä.

    Äänestä

Näitä tapauksia ammattini puolesta nähneenä voin suositella Koiran korjaus kirjaa. Siinä kerrotaan useammalla esimerkillä, miksi koira puree lasta ja miten koira korjataan. Ei yksioikoista lopettamispäätöstä jonka eläinlääkäri koirastasi taatusti antaa, kuten kirjassakin lukee. Syitä on ja tapoja joilla teidän perhettä autetaan. Suosittelen lainaamaan kirjastosta, ja anna sen vieraan tytön vanhempienkin lukea, koska se selvitttää miksi koirastanne tulee heidänkin lapselleen tämän jälkeen turvallinen tapaus.

Äänestä

Kiitokseni neuvoista ja kirjavinkistä. Koiran sukupuolesta ja iästä oltiin kiinnostuneita. Kyseessä on 2 vuotias leikattu uros. Käppänänä tapaus on varsin kova pomotelemaan ja niitä ruokakupin ottamisia on harjoiteltu ja harjoitellaan jatkuvasti. Kirjoja on luettu kasakaupalla. Etenkin nuoriso on kovin kirjaviisasta. Nyt seuraillaan tilannetta. Koira on saanut tahtonsa läpi ja kotiimme ei nyt ole tunkemassa vieraita häiritsemään pomon mielenrauhaa. Harrastukset ovat jatkuneet entiseen malliin.

Äänestä
  • Eihän pienikokoista koiraa voi pitää vaarallisena, eikä puhua lopettamisesta, ellei koira pure vihan vimmoissaan eikä päästä irti otettaan. Omani edesmennyt hellä suukottelija suutuksissaan tai pelästyneenä näykkäsi ja pelästyi sitten itse ja häpesi. Näykkäyskin kyllä satutti melkoisesti jonkin aikaa, mutta koirani ei kertakaikkiaan voinut omille nopeille reflekseilleen mitään. Ko. tapauksessakin koiraan on ilmeisesti sattunut se tassun puristus. Ampiaisen pistokin voi tappaa allergisia henkilöitä ja ampiaisia ei voi lopettaa, ei myöskään kasvattaa ja kouluttaa. Lievimmilläänkin ampiaisen pisto sattuu jokseenkin saman verran kuin pienikokoisen koiran näykkäisykin. Jos koira ei lopeta puremista tai on arvaamaton vieraita kohtaan, se on silti suhteellisen helppo pitää pois koiralle epämieluisten tuttavien luota ja rakastaa ja helliä oman perheen sisällä.

    Äänestä

  • Leikattunakin kirjoitti:

    Eihän pienikokoista koiraa voi pitää vaarallisena, eikä puhua lopettamisesta, ellei koira pure vihan vimmoissaan eikä päästä irti otettaan. Omani edesmennyt hellä suukottelija suutuksissaan tai pelästyneenä näykkäsi ja pelästyi sitten itse ja häpesi. Näykkäyskin kyllä satutti melkoisesti jonkin aikaa, mutta koirani ei kertakaikkiaan voinut omille nopeille reflekseilleen mitään. Ko. tapauksessakin koiraan on ilmeisesti sattunut se tassun puristus. Ampiaisen pistokin voi tappaa allergisia henkilöitä ja ampiaisia ei voi lopettaa, ei myöskään kasvattaa ja kouluttaa. Lievimmilläänkin ampiaisen pisto sattuu jokseenkin saman verran kuin pienikokoisen koiran näykkäisykin. Jos koira ei lopeta puremista tai on arvaamaton vieraita kohtaan, se on silti suhteellisen helppo pitää pois koiralle epämieluisten tuttavien luota ja rakastaa ja helliä oman perheen sisällä.

    Eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen tapaus, kun vähän jo rodun mukaankin omanarvontuntoisempi koira nappasee. Ei tosiaankaan tarvitse olla kasvatuksessa vikaa, vaan monen asioiden summastahan koiran käyttäytymismallit muodostuu, niin perimästä kuin ympäristöstäkin. Ajattelisin, että kun kyseessä sattuu olemaan vähän "räyhä" ja epävarma koirakamu muutenkin, perheessä on lapsia ja siten myös hulinaa (mikä on siis ihan luonnollista), on koiran perhe-elämä varmaan alusta asti ollut melkoisen tapahtumarikasta. Ehkä tämä yksilö ei ole perusluonteeltaankaan ollut sellainen, että tykkäisi hulinasta/halimisesta/lasten huomiosta ja se on muovatunut jo senkin myötä omasensa laiseksi. Nyt, kun se on aikuisikäinen, se ilmaisee itsekin mielipiteensä muutenkin kuin haukkumalla.

    Jos koira on perheelleen rakas ja sen kanssa on helppo toimia, se on tottelevainen ja iloinen ja rakastettava, niin eikö olisi hyvä nyt tässä vaiheessa "lukea koiraansa" ja järkätä sille oikeanlaiset puitteet myös vierailutilanteissa? Jos se ei kerta tykkää "tyrkyistä" vieraista, vaan haluaa ehkä ennemminkin olla rauhassa niiltä, niin voisihan sille rajata oman tilan missä olla oman elämänsä herra ilman ulkopuolisten aiheuttamia paineita? En usko aloittajan kertomuksen perusteella, että koiran perusluonnetta mikään koirakouluttaja tai kirjaviisaus muuttaa, mutta perhe itse voi tehdä koko porukan elämästä ja olosuhteista sellaiset, että kaikki viihtyvät ja tuntevat olonsa hyväksi ja turvalliseksi, myös koira :)

    Muksutkin, kun ovat jo teini-iässä, voivat sanoa omille kavereilleen, että antavat koiran olla rauhassa, esim. juuri siellä omassa tilassaan. Miksi koiran pitää päästä tervehtimään vieraita, kun se kokee siinä tilanteessa ehkä itsensä epävarmaksi ja toimii sen mukaan, varsinkin jos sitä pidätellään (tassuista tai halaamalla tms)?

    Ei se, että järkkää elämänolosuhteensa kaikille osapuolille sopivaksi tarkoita, että "alistutaan koiran ehdoille" tai että koira pomottaa perhettään. Koirastahan voi luopua halutessaan, toisin kuin esim. häsläävistä muksuista tai jatkuvasti kiukkuisesta muijastaan. Mutta koira ei kommunikoi puheella, joten sen kanssa neuvottelut tai selittelyt eivät toimi, kuten ihmisten kesken. Siksi olisi hyvä tosissaan neuvotella koiran kanssa koiran kielellä: omistajahan se koiransa ja olosuhteet parhaiten tuntee.

    Äänestä

  • koirakko 2 kirjoitti:

    Eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen tapaus, kun vähän jo rodun mukaankin omanarvontuntoisempi koira nappasee. Ei tosiaankaan tarvitse olla kasvatuksessa vikaa, vaan monen asioiden summastahan koiran käyttäytymismallit muodostuu, niin perimästä kuin ympäristöstäkin. Ajattelisin, että kun kyseessä sattuu olemaan vähän "räyhä" ja epävarma koirakamu muutenkin, perheessä on lapsia ja siten myös hulinaa (mikä on siis ihan luonnollista), on koiran perhe-elämä varmaan alusta asti ollut melkoisen tapahtumarikasta. Ehkä tämä yksilö ei ole perusluonteeltaankaan ollut sellainen, että tykkäisi hulinasta/halimisesta/lasten huomiosta ja se on muovatunut jo senkin myötä omasensa laiseksi. Nyt, kun se on aikuisikäinen, se ilmaisee itsekin mielipiteensä muutenkin kuin haukkumalla.

    Jos koira on perheelleen rakas ja sen kanssa on helppo toimia, se on tottelevainen ja iloinen ja rakastettava, niin eikö olisi hyvä nyt tässä vaiheessa "lukea koiraansa" ja järkätä sille oikeanlaiset puitteet myös vierailutilanteissa? Jos se ei kerta tykkää "tyrkyistä" vieraista, vaan haluaa ehkä ennemminkin olla rauhassa niiltä, niin voisihan sille rajata oman tilan missä olla oman elämänsä herra ilman ulkopuolisten aiheuttamia paineita? En usko aloittajan kertomuksen perusteella, että koiran perusluonnetta mikään koirakouluttaja tai kirjaviisaus muuttaa, mutta perhe itse voi tehdä koko porukan elämästä ja olosuhteista sellaiset, että kaikki viihtyvät ja tuntevat olonsa hyväksi ja turvalliseksi, myös koira :)

    Muksutkin, kun ovat jo teini-iässä, voivat sanoa omille kavereilleen, että antavat koiran olla rauhassa, esim. juuri siellä omassa tilassaan. Miksi koiran pitää päästä tervehtimään vieraita, kun se kokee siinä tilanteessa ehkä itsensä epävarmaksi ja toimii sen mukaan, varsinkin jos sitä pidätellään (tassuista tai halaamalla tms)?

    Ei se, että järkkää elämänolosuhteensa kaikille osapuolille sopivaksi tarkoita, että "alistutaan koiran ehdoille" tai että koira pomottaa perhettään. Koirastahan voi luopua halutessaan, toisin kuin esim. häsläävistä muksuista tai jatkuvasti kiukkuisesta muijastaan. Mutta koira ei kommunikoi puheella, joten sen kanssa neuvottelut tai selittelyt eivät toimi, kuten ihmisten kesken. Siksi olisi hyvä tosissaan neuvotella koiran kanssa koiran kielellä: omistajahan se koiransa ja olosuhteet parhaiten tuntee.

    Olen täysin samaa mieltä kuin koirakko 2.

    Tuo kädestä nappaisu saattoi olla ihan puhdas vahinkokin, siis vaistomainen refleksi siihen että tassuun tarttui "vieras" ihminen. Piikille en missään nimessä noin mitättömöstä asiasta veisi, vaan kun vieraita tulee, koira esim. portin taa yhteen huoneeseen. Nyt kun tiedätte mitä voi tapahtua, on helpompi enneltaehkäistä tuo ja laittaa koira erilleen. Ei se koira siitä välitä, ettekä te ole antaneet koiralle periksi jos niin teette.

    Jos koiralla on muutenkin tapana hiukan testailla irtoaako pomon paikka, ottaisin mukaan johtajuusharjoituksia. Erityisesti luvanpyytäminen syömään/ulos yms. mentäessä.

    Lisäksi kiinnittäkää huomiota (koko perhe) että mitään ei tapahdu koiran aloitteesta, vaan silitykset, leikkiminen ym.aktiviteetti aina niin että te pyydätte koiran luo ja alatte silittää. Ei niin että koira tulee tökkimään/raapimaan tassulla ja vaatii niitä rapsutuksia ja te puolihuolimattomasti tv:tä katsoessanne alatte taputella koiraa. Niin on koira saanut tahtonsa läpi melkein huomaamatta.

    Nyt siis jämäkkyyttä peliin, johdonmukaisuutta unohtamatta. Koira on vielä nuori, hyvä siitä tulee!

    Nuo tietysti vain jos olette valmiita panostamaan koiraan hiukan enemmän. Ja koko perheen pitää tehdä kaikki samallalailla. Ei niin että yksi pitää kuria, yksi lellii ja yksi tekee kumpaakin. Se saa taatusti koiran sekaisin. Eli yhteiset pelisäännöt joita kaikkien ON noudatettava AINA.

    Mikäli tuntuu että hommaa on liikaa, eikä tiedä mistä aloittaa, ottakaa yhteys ongelmakoirakouluttajaan. Heillä on hyviä neuvoja ja ongelma ratkeaa varmasti.

    Äänestä

  • Leikattunakin kirjoitti:

    Eihän pienikokoista koiraa voi pitää vaarallisena, eikä puhua lopettamisesta, ellei koira pure vihan vimmoissaan eikä päästä irti otettaan. Omani edesmennyt hellä suukottelija suutuksissaan tai pelästyneenä näykkäsi ja pelästyi sitten itse ja häpesi. Näykkäyskin kyllä satutti melkoisesti jonkin aikaa, mutta koirani ei kertakaikkiaan voinut omille nopeille reflekseilleen mitään. Ko. tapauksessakin koiraan on ilmeisesti sattunut se tassun puristus. Ampiaisen pistokin voi tappaa allergisia henkilöitä ja ampiaisia ei voi lopettaa, ei myöskään kasvattaa ja kouluttaa. Lievimmilläänkin ampiaisen pisto sattuu jokseenkin saman verran kuin pienikokoisen koiran näykkäisykin. Jos koira ei lopeta puremista tai on arvaamaton vieraita kohtaan, se on silti suhteellisen helppo pitää pois koiralle epämieluisten tuttavien luota ja rakastaa ja helliä oman perheen sisällä.

    Voi kun kaikki koiran omistajat olisivat yhtä fiksuja ja sydämellisiä kuten sinä...! Olisi monta ihmisen parasta ystävää saanut pitää elonsa. Oma rotikka urokseni on napannut kädestäni kahdesti kiinni siten että on tullut vuotava reikä käteen sekä mustelmia (omaa syytäni), ja eikö heti ihmiset vaadi lopettamaan!!! Todella raakaa... Tiedän tapauksia, että koira on lopetettu jopa sen takia, että se ei ole oppinut (ts. sitä ei ole opetettu) sisäsiistiksi!!!

    Äänestä

koiraa kohtaan liian rajusti kuten tuo tassusta kiinni ottaminen. Vieras koira ei yleensä siedä varsinkaan ulkopuolisilta uhkaavaa käytöstä tai sitten tyttö on satuttanut joskus koiraa ja se pelästyi tilanteesta..eli älä tee hätiköityä ratkaisua..syy voi olla muussakin kuin koirassa eli tytössä joka ei ymmärrä koiran eleitä ja koira on koira joka voi kokea asioita esim. uhkana ..ja toimii tilanteessa koiran lailla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


heliliisa kirjoitti:

Omistamme kääpiösnautserin joka on ihastuttava meidän perheenjäseniämme ja toisia koiria kohtaan, mutta räksyttää ja on vihamielinen erityisesti vieraammille mieshenkilöille. Lasten kavereihin koiramme on suhtautunut toistaiseksi suopeammin. Nyt koiramme puri tyttäremme 11 vuotiasta kaveria tilanteessa jossa se hyppäsi tyttöä vasten eteisessä tämän tultua meille kylään. Koira tunsi ennestään tämän tytön. Tyttö otti tilanteen jälkeen koiraa tassuista kiinni ja tämä puraisi tyttöä käteen. Ei tullut verijälkiä eikä sairaalareissua, mutta käsi turposi ja sormi puutui, joten purema oli kunnollinen. Tytön äiti ei vaatinut koiran lopettamista, luonnollisesti olemme luvanneet korvata kaikki mahdolliset kulut. Nyt huolettaa koiramme kohtalo ja tulevaisuus. Pitäisikö koira lopettaa? Ottaisiko joku tällaisen koiran? Koiramme on erittäin tärkeä murrosikäisille lapsillemme, jotka harrastavat koiramme kanssa tokoa, agilityä yms. Koiran käytösongelmat johtuvat aina kasvattaista, joten tässä tuntee itsensä kovin huonoksi ihmiseksi, vaikka on tehnyt parhaansa rakkaan lemmikin kanssa. Itse olen ollut sitä mieltä, että pureva koira pitää lopettaa, mutta nyt kun se osuu omalle kohdalle asia ei ole enää niin yksinkertainen. Isompi koira puri koiraamme viime talvena pahasti kylkeen ja koiramme on ollut sen jälkeen hieman pelokkaampi erityisesti isoja koiria kohtaan. Olisiko tämä voinut vaikuttaa siihen, että se puolustautuu nyt itsekin puremalla. (Aiemmin koiramme ei ole purrut, joskin murissut jä räksyttänyt se on mahdottomasti).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu