Siis todella ylipainoinen...? Tässä olen jo 10vuotta tunnustanut olevani bi ja enemmänkin niin että olen siinä bi:n ja lesbon välissä. ikääkin on jo 25vuotta. Miesten kanssa tähän asti vaan seurustellut koska naisia ei tunnu kiinnostavan.. Ilmeisesti ylipainon takia. Muuten olen kaunis ja itsestäni huoltapitävä, naisellinen nainen, pukeudun hyvin ja meikkaan. Harmittaa etten ehkä koskaan saa tuntea naista lähelläni. :(
Voiko TOSI lihava bi saada koskaan seuraa?
niinsitämennään!
292414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
myös toisen TOSI lihavan. Ketään luurankoa ei kannata tavoitella.
Olen myös ylipainoinen ja kärsin siitä. Olen naimisissa ja mulla on kolme lasta. Etsin kuitenkin jotain muuta. Näin subtv:stä 30.4. Biseksuaaliset tytöt, ja olen senjälkeen kateellinen sille tummalle naiselle. Hän rohkeni menemään bi-baarille tapaamaan muita naisia, vaikka sillä oli komea poikaystävä kotona. Ja poikaystävällä oli komea 23-senttinen penis!
samanlaiset linnut lentävät yhdessä!
Jaa jaa..heräsi nääs mielenkiinto, mikä on tosilihavan määritelmä?
Jos, esim mitataan sitä painoindeksillä onko Bmi 30 jo kovastikkin lihava vai vasta peräti yli 35 indeksilukeman omaava?
Hyväksytkö kilosi ja itsesi, vai voivotteletko ja häpeätkö painoasi ja kaivat siis kuoppaa itsellesi?
Itse voin rehellisesti sanoa olevani tosi lihava, ainakin jos jostain taulukosta luetaan. En vain itse tunne niin, pidän itsestäni ja kas kummaa, kyllä se olen minä, joka niitä pakkeja on saanut antaa naisillekkin.
Itse en nimittäin tyydy puolinaiseen kiinnostukseen..vaan haluan ihastua täysillä! Ja "tasoni" tälläiseksi pullukaksi voi olla melkoisen kova, tai näin ainakin trimmikroppaiset ajattelee usein...ei se ole pelkkä vartalo joka viehättää, muistakaa se.
ole se merkittävin asia ihan kaikille. Mutta itse esim. pidän siitä, että naisessa on lihaa (ja läskiä) luiden ympärillä. Helpommin sellainen tosi hoikka trimmattu nainen saisi minulta pakit. Siis jos ihan vaan ulkoista olemusta tuijottaisin ja niinhän en tee...kyllä laiha nainekin kelpaa jos on muuten kiva ;)
Omaan terveen itseluottamuksen, pidän itsestäni ja vartalostani. Useat naiset jopa kadehtivat itsetuntoani. Miehet ja monet naisetkin tulevat baarissa yms. sanomaan miten kaunis olen, joten uskon että itseluottamukseni huokuu myös ulospäin. Eli en todellakaan voivoittele kilojani tai mitään, olen sinut itseni kanssa.
Hmm..sitten en tiedä mistä kiikastaa..
Itselläni on parhaimmilla/pahimmillaan bmi ollut yli 40 ja naisasiani olivat silloin ihan yhtä hyvin kuin nykyäänkin. Ja tarkennan vielä, kaikki tyttöystäväni ovat olleet minua reilusti hoikempia, paino ei vain ole ollut tärkeä asia.
Vaikka olenkin nyt hieman hoikistunut (en ole ollut laihdutuskuurilla) ei flaksi ole siitä parantunut tai huonontunut. Se olen edelleen minä =)
Ehkäpä et ole vain kohdannut "sopivia" ihmisiä..ja voisiko ikä vaikuttaa?..en tiedä. Mitä lähemmäs kolmeakymppiä ikä kapuaa, sitä fiksummaksi naisetkin tuppaa muuttumaan =)
Hyvää kevättä sinulle =)
Miksi ne lihavuuden syy pitää vetää tähän mukaan?
No jos siitä aiheesta on pakko keskustella niin minulla syitä on monia. Olen lapsesta saakka siis ihan 2vuotiaasta asti ollut isokokoinen ja lihavuuttani on tutkittu. Liikunnan vähyys tai väärä ruokavalio ei ole ollut syynä nopeaan painonnousuusi. Perinnöllisyys, aineenvaihdunta ja imeytymishäiriöt elimistössä ja kilpirauhasenvajaatoiminta ovat osa syitä ylipainooni. Syön normaalisti ja herkuttelen kerran viikossa(karkkipussi, puolikaspizza tai hamppari), jos haluisin laihtua edes jonkinverran minun tulisi noudattaa koko elämäni ajan 1300kalorin diettiä ja tämä ei oikein luonnistu jatkuvalla syötöllä. Tämän kalorirajan on siis laskenut ihan huippu lääkärit Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Liikuntaa harrastan normaalisti, lenkkeilen siis päivittäin. Laiskaa, tyhmää tai saamatonta minusta ei saisi tekemälläkään! ;)
Välillä olen laihtunut jonkun verran ja välillä taas nousee paino, pyrin syömään niin että kalorimäärä vuorokaudessa ei ylitä 1600 silti painoni ei laske. Lääkäri sanonut suoraan että alle 100kiloista minusta ei saa ja tämän asian kanssa olen sinut.
No oli syy lihavuuteen sairaus, laiskuus, perinnöllisyys tai mielenterveysongelmat niin silti kukaan ei juurikaan vastannut kysymykseeni.. Eli onko lesbot/bi-ihmiset jotenkin tarkempia kumppanin ulkonäkö asioiden suhteen vai mistä johtuu että kaunis, mukava, rehellinen nainen ei löydä seuraa? Etsinyt kyllä olen. Miesten keskuudessa olen hyvinkin haluttua seuraa, mutta jostain syystä naiset eivät lähesty minua.. :/
Tuo oli nyt arvattavaa, että kun ylipainoinen ottaa painoasian puheeksi, niin neuvoja ja syyllistämistä alkaa satelemaan..itsekkin olen siihen törmännyt, välillä se huvittaa, välillä sapettaa =)
Noh..jotain mutua minulle on vuosien varrella kehittynyt tästä asiasta..katsotaas..saadaanko sota aikaiseksi XD
Elikkä..itse olen törmännyt paljon, pelkän seksiseuranetsiskelijöihin.
Silloin monesti, ei aina, kriteerit on "katseenkestävä ja sopusuhtainen" yms. muuta sellaista, mitä minä en ilmeisesti ainakaan ole =)
Tosin, itse en olekkaan silkasta seksistä kiinnostunut, haluan ihmissuhteen, aidon, rehellisen, sellaisen joka perustuu tunteisiin..siis en tässä sellaista nyt etsi, minulla on hommat kunnossa niiltä osin, ei tarvitse älähtää =)
Eli oletko törmännyt näihin ihmisiin? Tuleeko seinä vastaan kun kokosi tulee puheeksi?
No..tuolla lesbo puolella väännetään vähänväliä kättä siitä, miksi usealle lesbolle bi nainen on se "punainen vaate" eli se voisi olla lebonaisten varatuneisuuden syy..olet bi?
No se ikäjuttuhan minulla kävi mielessä tuolla ylempänä, siihen et ottanut kantaa, joten se ei ilmeisesti ole "syy"..
Tai jospa Hän ei ole vain sattunut vielä tiellesi? Ei kaikki heterotkaan löydä tai osu suuren rakkauden tielle noin vain..kuka tietää??
Mutta sen tiedän..älä luovuta, joku on vielä arvoisesi=)
itte oon nii laiha ja luinen että se on hyvä vaan jos toisella on pehmustetta tarpeks
Läskien ja liikalihavuuden kohdalla minä puhuisin mieluummin sellaisista asioista kuin liikunnasta ja terveydestä - en kauneudesta. Lihavakin voi olla kaunis ja itsestään huolehtiva, mutta minä en haluaisi lihavaa kumppanikseni, koska todennäköisemmin kuin laihempi tapaus lihava ei pysty juurikaan liikkumaan. Läskin kanssa ollaan paikoillaan, ei kirmailla metsässä, ei rullaluistella, ei pyöräillä... Läski nauttii liikaa ruuasta, makeista jne. Edustaa elämäntyyliä, josta minä en pidä. Läskit kuolevatkin usein nuorempina kuin laihemmat. Heiltä kuluu nivelt loppuun, pumppu rasvoittuu, suonet kalkkiutuu... Nuorena asia ei niinkään merkkaan, mutta ikäännytäänpäs vähän, niin merkkaa!
minusta esteettisesti normaalipainoiset ovat kaikkein kauneimpia, mutta hyvännäköisiä lihaviakin on, jos he kantavat itseään hyvin ja tyytyväisen näköisinä. minuakin vain vaivaa tuo terveellisten elämäntapojen laiminlyöminen. en itsekään noudata ruokaympyrää tai käy salilla, mutta saan painoni pysymään normaalissa syömällä kohtuullisia määriä ruokaa ja herkkuja, en mättämällä ja minua on aina ihmetyttänyt monissa ylipainoisissa ihmisissä se miten he valittavat painostaan tai ovat selvästi tuskaisia rappusissa tai helteellä ja silti syövät valtavia annoksia, sekä herkkuja useammin kuin olisi järkevää. elämäntapojen muutos on varmasti todella vaikeaa, mutta en vain ymmärrä miten monet ovat ajautuneet elämään näin, itse huomaan vointini huonontuvan monella tapaa jos syön jotain erityisen epäterveellistä joka päivä tai edes muutaman kerran viikossa. erityisesti näiden elämäntapavalintojen vuoksi en haluaisi seurustella lihavan kanssa(enkä myöskään minkään terveysintoilijan kanssa, vaan ihan ''tavallisen'' ihmisen kanssa).
Ymmärrän pointin..mutta puolustelematta mitenkään ainuttakaan ylipainoista tai itseäni, on vaan todettava, että syyt ylipainoon, on niin hirveän paljon monisyisemmät kuin normaalipainoinen voi ikinä käsittää.
Liikalihavuuttahan on tutkittu vuosikymmeniä ja edelleen ollaan aika alkutekijiöissä niistä syistä, miksi näin on toisen kohdalla.
Olisi kovin helpompaa olla alkoholisti, viinan käytön voisi lopettaa kokonaan..lopetappaa syöminen =D
Ja tuohon ylempään kommenttiin, ettei lihavan kanssa voi liikkua..juujuu..älä katso enempää dokkareita jenkkiläisistä lihavista.
Suomessa moiset on vielä aika harvinaisia. Minua ainakaan ei ole kiloni koskaan estäneet tekemästä juuri sitä mitä haluan.
Esimerkiksi vaelluksella on moni hoikkanenkin jäänyt jälkeen, on eriasia olla huonokuntoinen kuin ylipainoinen.. näkekää ulos lokerosta =)
Ja heittäkää tekopyhyys myös, useimmat jotka huutavat kilojen terveysvaikutuksista, ovat oikeasti sitä mieltä, että läski on vaan rumaa. Ja kyllä sitä mieltä saa olla, ei kaikki voi tykätä samoista asioista..en minäkään ihaile liian lihavia ihmisiä, en ollenkaan.
Ja hyvää tulevaa äitienpäivää kaikille!
Täytyy sanoa, että erittäin inspiroiva ja ajatuksia herättävä kirjoitus. Kirjoitat selkeästi ja asiallisesti. Kivaa luettavaa. :)
alkoholismiviittaus oli mauton. lihavuus voi johtua riippuvuudesta, mutta useimmiten on vain kyse tiedostetusta tai tiedostamattomasta piittaamattomuudesta itseään kohtaan, kuten on myös alkoholismin tai useiden muiden riippuvuuksien kohdalla, alkoholistit vain suuremmalla todennäköisyydellä joutuvat ihan rappiolle kuin liikaa syövät, että onnea vain sinulle, joka olisit mieluummin alkoholisti.
Oletko itse lihava?
Viimeisimpien tutkimusten mukaan riippuvuus ruokaan voidaan rinnastaa päihderiippuvuuteen. Sen syyt ovat moninaisemmat kuin kukaan voisi luullakkaan. En tällä "puolustele" lihavia, mutta yritän kertoa siitä miten monet syyt vaikuttavat ylipainoisuuteen. Osa syystä voi olla hyvinkin sitä piittaamattomuutta mutta tuskinpa kaikki. Ruokaan saa nopeasti aikaan addiktion ja se ajaa syöjän helposti kierteeseen.
Juuri tätä tarkoitin..syyt jotka johtavat ylipainoisuuteen, bulimiaan tai anofeksiaan ovat kovin monisyisemmät, kuin useampi ruokaan "normaalisti" suhtautuva normaalipainoinen voi käsittää.
Uusimmat ja vanhemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet, moniakin eri syitä, miksi joku lihoo, miksi toinen ei..ja kyllä ruokaan, varsinkin hiilihydraatteihin saattaa kehittyä ja kehittyykin kovinkin helposti voimakas riippuvuus, sen tietää jokainen sokerihiiri. Mutta se syy mikä altistaa toiset ihmiset tälle riippuvuudelle, on minulle ainakin vielä hukassa.
Onko se syy samansuuntainen, kuin geeni joka altistaa alkoholismiin? Tai taipumus sairastua skitsofreniaan? Aivoverenkiertohäiriöihin?
En todellakaan toivo olevani alkoholisoitunut skitsofreenikko jolla on aivohalvaus. Enkä alennu provosoitumaan aiemmasta kommentista, joka osoitti ennakkoluulojen olevan tiukassa, kiitos siitä, sain pointtini paremmin esille =)
Niin mauttomalle kuin nuo vertaukset joistakin kuullostaa, niin minusta ne on lähempänä totuutta, kuin välinpitämättömyys, luonteenheikkous, tyhmyys, laiskuus ja kaikki muut negaatiot mitkä lihaviin yhdistetään.
Jep..nyt anna tämä aiheen olla, kävi miten kävi XD
tämä porukka lukee kuin piru raamattua, tulkitsee lihavuuden ihmettelijät heti ahdasmielisiksi moukiksi, kun eivät itse osoita suurempaa tiedon tasoa.
en epäile hetkeäkään etteikö lihavuusgeeniä olisi, ja todettu tosiasia on, että suurin osa ihmisistä on sokerista riippuvaisia, toiset vain enemmän kuin toiset, kyllä itsekin tiedän, että kun sokerinhimo iskee, se iskee, mutta kyllä se useimmiten lähtee vaikka mandariinilla karkin sijaan, ei kyllä aina jos tekee mieli jotain aivan tiettyä. se on ihan valintakysymys kuitenkin lopulta mitä kehoonsa tunkee, oli riippuvainen tai ei, ei siitä ole hyötyä, että heittää hanskat tiskiin ja selittää että 'olen nyt lihava ja en sille kyllä mitään voi'. ilman halua muutokseen ei pysyvää muutosta voi syntyä, tiedän sen omasta kokemuksesta, ja jos kilot eivät itseä vaivaa niin se on ihan ok juttu, mutta marttyyriasenne ei kyllä auta ketään.
minä en ole haukkunut ketään lihavaa koskaan laiskaksi, tyhmäksi jne jne. ketään ei ole syytä haukkua ulkonäkönsä vuoksi, enkä ole täälläkään pyrkinyt ketään haukkumaan, esitin vain mielipiteeni, ehkä en mistään mitään tiedä, kun en ole lihava, enkä näin ilmeisesti voi tietää mitään riippuvuuksista tai voinut koskaan huonosti. olen silti edelleen sitä mieltä, että riippuvuudet alkavat omasta piittaamattomuudesta hyvinvointiaan kohtaan, tai siitä, ettei pyritä etsimään parempia selviytymistapoja kuin turvautumalla epäterveellisiin nautintoaineisiin, eli siis myös alkoholiin, huumeisiin, tai rasvaan ja sokeriin. se kun riippuvuus on tullut niin turha sitä enää itkeä, tilanne on jo päällä, siitä on nousu vain ylöspäin jos sitä tarpeeksi haluaa.
korkee verenpaine on kans terveysriski XD
hyvä vinkki, alkoikin jo silmissä näkymään pilkkuja :D
Tehdäänpä pieni korjaus; esteettisessä mielessä ja myös arkikielessä läskiä käytetään helposti kuvaamaan myös normaalin painoindeksin omaavia yksilöitä, elikä niitä, joilla indeksi jää alle 25.
Kuitenkin ylipaino, joka on yli 25, mutta jää alle 30, ei nosta merkittävästi noita mainitsemiasi riskejä. Tähän ryhmään kuuluu iso joukko ihmisiä, sillä merkittävä/vaikea ylipainoisuus on Suomessa edelleenkin harvinaista, vaikka väestön keskimääräinen painoindeksi onkin noussut. Ei -merkittävä tarkoittaa tässä sitä, että muilla tekijöillä, kuten perinnöllisillä sellaisilla, on ratkaisevampi tekijä sairauksien muotoutumisessa.
Puututaanpa sitten saman tien tämän "terveysintoilijan" muihinkin virheellisiin oletuksiin; ensinnäkin verisuonten kalkkeutuminen on sidoksissa nautitun rasvan koostumukseen, eikä sen määrään. Grammassa rypsiöljyä tai transrasvaa on tasan saman verran energiaa, mutta niiden fysiologiset (haitta)vaikutukset ovat erilaisia.
piru sentää lukee sitä raamattuu, saattaa jopa tietää mikä on hiilihydraatti..
seuraavalla kerral ko seison koulunruokajonos ja on taas kamala nälkä.
huomaan että katos, taas on jotain makaroonipöperöö, riisimössöö tai perunaaa, siinä sitte ihmettelen hetken, että mistäs sais täysjyväpastaa tai tummaa riisii??
nii mieleen tuleeki tää täydellinen ratkasu: älä ole välinpitämätön, tee valinta, syö mandariini!! kyllä ne himot siitä ohi menee XD
oikeesti, jos tosiaa ei tiiä mistä puhuu, nii parempi olla paasaamatta.
Ei se lihavuus ole mielestäni ainakaan mikään este..Ei ne laihatkaan tahdo saada mitään seuraa =) joten aikasta samalla viivalla olet sinäkin...
Oletko koskaan silleen kenenkään naisen kanssa ollut tekemisissä,esim ""iskemis" mielessä?
Sun kohdallani mä voisin sanoa että eläs sinäkään luovuta vaan jatka yrittämistä ja vaikkapas vähän kuntoilemaan =)
Kyllä minulle ainakin kelpaisi isompikin tyttö. Enhän itsekkään ole sieltä hoikimmasta päästä. :D
Eli tunnetkos yhtään Bi / lesbo naisia? Käytkö paikoissa, joissa moisia pyörii? Heteropaikoista kun on joskus niin kovin vaikeaa lähteä etsimään juuri sitä naista, jonka kiinnostus on myös samansuuntainen. Eikä kaiketi siellä hetero paikassa sitä tule kovaan ääneen huudettuakaan, että; olen nainen ja haluan naisen, ketä kiinnostaa??!! :)
Onhan silläkin hyvin suuri merkitys, että kenen kanssa sitä sutinaa on. Toisesta täytyy myös välittää todella paljon. Ja jos toisesta välittää, niin painolla ei pitäisi olla minkäänlaista merkitystä. Sillä niin kliseistä kuin se onkin, niin sisin on tärkein! Toki sitä ensin varmasti moni katsoo ulkonäköä etsiessään ihmistä johon haluaa tutustua, mutta loppupeleissä sillä ei ole väliä.
Ole oma itsesi ja hakeudu kaltaisiesi seuraan! Moni kaunis suhde on alkanut ystävyydestä.
Mikä jottei vois?
Ei sellaista ihmistä kannata kumppaniks edes harkita, joka tuijottaa bmi:hin.. Mä en ainaka huolis..
Toki niin kauneus, kuin kokonaisuuskin on jollain tasolla tärkeetä, mutta kyllä se ihmisen koko on vain yksi pieni siivu ihmettä nimeltä ihminen.
Lihavankin pitää voida kantaa ittens häpeemättä (tää ei TODELLAKA tarkota enmpää makkarankuoriin tai napapaitoihin sulloutumista, kun hirveisiin telttoihin maastoutumistakaan). Oman tyylin löytäminen ja tunteminen on tärkeetä.
Olen ollut jo jonkin aikaa ihastunu melko pyöreään tytsyyn, joka näyttää kokoajan vain kauniimmalta ainakin minun silmissä.
Nainen ei häpee itteensä, on tietyllä tavalla sopusuhtainen lihavanakin, omaa kauniit kasvot ja hymyn sekä todella upean persoonallisuuden.
Voi kunpa löytäisin samankokoisen kumppanin. Olen hieman päälle satakiloinen nainen. Tästä olen haaveillut vuosikausia. Eipä vain satu kohdalle.. :(
Mistäpäin olet ja minkäikäinen? Jos kiinnostaa kirjoitella iältään 40 ja painoltaan yli satakiloiselle naiselle, niin laita spostiosoitetta.
Itsellänikin painoa löytyy roimasti ja sen kanssa tulee taisteltua päivittäin, jotta sitä saisi hiljalleen alas. Mutta toisaalta se ei ole minulle ongelma, olen sinut vartaloni kanssa. Itse olen vielä vähän etsiskelemässä itseäni näin nuoruuden lomassa ja todennut sen, että kumppanin sukupuolella ei ole väliä (siksi tännekin eksyin :D). Ja tosiaan, omanlaisensa kumppanin löytäminen olisi kivaa, sellaisen, jonka viereen voisi aina käpertyä ja olla vain. Eikä sillä ulkonäölläkään ole mitään väliä, aivan kuten ei sukupuolellakaan. :)