Onko muilla näin pientä, joka jo lujaa koettaa ryömiä?! Meillä poitsu oppi kääntymään selältä vatsalleen vähän alle 3kk ja nyt kun se sujuu jo leikiten, yrittää selvästi nostaa mahallaan ollessaan peppuaan ja koettaa rämpiä eteenpäin ja jalat vetää sammakkoa takana, kädet yhteistyössä, tosin vielä vähän heikommin. Kiukustuu kun ei oikeen vielä pääse, mutta menee jo hiukan eteenpäinkin :)
Tuota menoa varmaan jo kävelee ennen vuoden ikää? Ja puhuu sitten vasta myöhemmin? Poika on ollut kuuleman mukaan jäntevä jo laitolselta, mutta paino ja pituus mennyt kyllä aina keskikäyrällä.
Onko muilla samanlaisia ikiliikkujia?!
Tuota menoa varmaan jo kävelee ennen vuoden ikää? Ja puhuu sitten vasta myöhemmin? Poika on ollut kuuleman mukaan jäntevä jo laitolselta, mutta paino ja pituus mennyt kyllä aina keskikäyrällä.
Onko muilla samanlaisia ikiliikkujia?!
Vastaukset 6
Vanhimmat
aikamoinen rämäpää :D jos nyt on jo kiire liikkumaan.
Itse olen tyytyväinen mitä pitempään lapset pysyy aloillaan. Pian saa olla jatkuvasti juoksemassa perässä ja yrittää suojella vaaranpaikoilta.
No isäänsä tulee, jos rämäpääksi rupeaa. Tosin en tiedä, onko aikainen liikkuvaisuus yhteydessä rämäpäisyyteen, kun ystäväni oli jo kävellyt 8kk iässä ja ihan fiksu ja rauhallinen hänestä tuli aikuisena :)
Juoksemassa saa olla pian yksi sun toinenkin, ennemmin tai myöhemmin.
Mutta ilmeisesti "kohtalotovereita" ei niin paljon sitten löytynyt?
Meillä on 3,5 kk poika, jota myös sanoilla jäntevä, eloisa ja pirteä on kuvattu neuvolan alkuajoista lähtien, vatsassakin mylläsi yhtenään hurjia voltteja ja välillä tuntui ja näytti että poika tulee kyljestä ulos.:)
Syntymänsä jälkeen ollut silmät avattuaan tosi virkeä ja menevä, kaikki paikallaan olo inhottaa niin autossa liikennevaloissa, kuin kotona sylissä tai vaunuissa. Jatkuvassa liikkeessä ollessa poika on tyytyväinen ja iloinen kuin mikä, suloinen kovasti naurava ja jutteleva päivänsäde, mutta vaatii tosi paljon aktiviteetteja ja toimintaa ympärilleen. Vaikea nukutettavakin kun ei osaa itse nukahtaa vielä- opettelemaan pian kai ryhdyttävä.
Puskee kanssa takapuoli pystyssä pää edellä sänkyä myöten eteenpäin, tarttuu tavaroihin, hiuksiin :) vaatteisiin ja kaikkeen tarjottuun. Nostaa päätään ja takapuolta selällään, löytänyt omat varpaatkin jo.Tulee alas latialle sitteristä jos ei ole sidottu tai koko ajan vahdittu. Ja kiinni ei saa sitteriin laittaa kun kamala metakka syntyy eikä siinä silloin viihdytä.
Ei osaa kunnolla vielä kääntyä, muutamia vahinkokännöksiä tosin on tehnyt. Sylissä ollessa kampeaa koko ajan istuma-asentoon, olkapäätä vasten nojatessa kiipeää sylissä ylöspäin ja tykkää yrittää "seistä" huojuen omilla jaloillaan vaikka ei saisi noin pientä vielä kait seisottaa tai istuttaakkaan mutta minkäs teet kun poika itse noihin asentoihin itseään vääntää ja suuttuu jos ei anna käydä.
Molemmat vanhemmat olleet lapsena tosi kovia menijöitä ja päivystyspolit ja ensiavut tulleet tutuiksi joten varoa varmasti saa yhteisen pojankin kanssa kunhan jaloilleen pääsee.
Voi, kuulostipa samanlaiselta kuin meidänkin poika!
Ihan nauratti juttusi :) Nimenomaan, kaikki paikallaolo ärsyttää selvästi ja tyyliin sylissä rauhassa sohvalla ei esim. ole ikinä ollut kauaa, kun änkeää istuma-asentoon tai kitisee päästä ylös ja liikkeelle. Tuntuu, että haluaa nähdä ja kokea niin paljon asioita, ettei malta olla paikallaan. Jos auto pysähtyy valoihin, kuuluu parahdus.
Onneksi viihtyy myös rintarepussa, jota ilman olisin kyllä pulassa! Sitterissä ei viihdy koskaan kauaa. Siinäkin yrittää koukistaa niskaansa ja nousta väkisin istuvampaan asentoon. Lattialla tosiaan oppinut kääntymään vatsalleen ja yrittää jo pönkiä eteenpäinkin. Päätään kans nostaa mahallaan ollessaan ylös kuin kukkopoika. On ainakin niska jo tukevan oloinen.
Sulonen ja jokelteleva on tämä meidänkin kaveri ja paljon meitä hauskuuttaa tuolla ähkimisellään, kun yrittää päästä itsekin jo liikkeelle, eikä sitten millään antais periksi :) Tempperamenttiseksi pikkuherraksi sanottiin laitoksellakin.
Nukuttaminen on alkanut onnistunumaan kohtalaisen hyvin ja osaa nukahtaa pinnikseen jopa pelkkään silittelyynkin, toki joskus pienen jumppatuokion (hetki hytkyttelyä) jälkeen. En kuitenkaan enää kanniskele ympäri kämppää, vaan hetken pinniksen reunalla ja sitten sänkyyn. Oppi sen suht nopeasti. Kannattaa alkaa kokeilla.
Näin meillä toimi.. Ensin kapaloin ja rauhoitin, tutti suuhun ja sänkyyn, silittelin päätä hetkisen. Sitte jos parahti itkemään, uudestaan syliin ja taas ku rauhoittuu sänkyyn ja peitto hyvin päälle ja silittelin.
Tuota jatkoin, kunnes tyytyi siihen että sänkyynkin voi nukahtaa. Seuraavana iltana oli jo huomattavasti helpompaa, kun vauva hiffasi että ai nyt pitäis nukahtaa. Tosin, olen kyllä aina odottanut, että vauva on edes vähän väsynyt jo valmiiksi, niin ei veny nukahtaminen pitkäksi.
meillä on poika yrittänyt ryömiä jo kuukauden verran ja on nyt viikon vajaa 4kk. osaa jo pyöriä ympyrää mutta eteenpäin ei oo vielä päässy. :)
Meilläkin on ympyrää pyöritty ensin lattialla, sit tuo selältä masulleen. Nostaa ensin koivet ylös ja humpsahtaa sitten toiselle puolelle ja lopuksi mahalleen. Tekee sen nykyään aina kun kerran oppi.
Siitä sitten pyllyn nostamiset yms. No ootellaan, mitä seuraavaksi.