Elikkäs ollaan varaamassa paritalon toista puolikasta ja kyseessä on hallinnanjako periaatteella toteutettu ratkaisu. Tontti ja talo on siis periaatteessa keskeltä halki ja kumpikin omistaa oman puolensa, mitään yhteisiä juttuja ei ole. Kummallakin omat mittarit, roskikset jne. jne. Ihan kokemuksia tämmösestä olisin kysellyt? Jossakin kun luki tähän tapaan: "Hallinnanjakosopimus siis määrittää sen mihin tontin osaan kummankin yhteisomistajan sinänsä jakamaton yhteisomistus kohdentuu." Minä kun olen kuitenkin ymmärtänyt, että tontti ja talo on myös omistuksen osalta puoliksi, kummallekkin tulee esim. kiinteistövero omasta osastaan jne. Osaiskoha joku valaista asiaa?
Hallinnajakosopimus/paritalo
toope5
34
14951
Vastaukset
- hallintaosuus
Kiinteistön omistusosuus on 50-50 kuten arvelitkin ja kuten tuo lainauksesi kertoo. Mutta tuo omistusosuus ei sinänsä vielä kohdistu mihinkään tiettyyn tontin tai rakennuksen osaan, vaan omistatte yhdessä koko tontin ja koko paritalon (samalla tavalla kuten esim. mies ja vaimo omistaisivat omakotitalon 50-50).
Hallinnanjakosopimus sitten määrittelee, mikä osuus tontista ja rakennuksesta kuuluu teidän hallintaan ja ylläpitovastuulle.- toope5
Alustavassa varaussopimuksessa kaupan kohteena kuitenkin on mainittu 1/2 tontista ja toinen huoneisto. Ja rakennuttajan/myyjän puheista ymmärsin että omistajuus kohdistuu nimenomaan omiin puoliskoihin. Voiko asia olla näin? Onko kyseessä tällöin mahdollisesti "kiinteistömuotoinen paritalo", tämmöiseen termiinkin nimittäin törmäsin netissä...???
- .....
toope5 kirjoitti:
Alustavassa varaussopimuksessa kaupan kohteena kuitenkin on mainittu 1/2 tontista ja toinen huoneisto. Ja rakennuttajan/myyjän puheista ymmärsin että omistajuus kohdistuu nimenomaan omiin puoliskoihin. Voiko asia olla näin? Onko kyseessä tällöin mahdollisesti "kiinteistömuotoinen paritalo", tämmöiseen termiinkin nimittäin törmäsin netissä...???
Jos hallinnanjakosopimus, kysymys on kiinteistömuotoisesta paritalosta (toinen vaihtoehtohan olisi asunto-osakeyhtiömuotoinen paritalo).
Hallinnajakosopimus määrittelee, mitkä on omat oikeudet ja velvollisuudet. Omistusosuus on 1/2 koko kiinteistöstä, mikä voi olla hieman vaikea ymmärtää, kun hallinnajakosopimus kuitenkin määrittelee hallinnan. Vaadi tietysti hallinnajakosopimus nähtäville, ja sen täytyy olla kauppakirjan liitteenä tms. - toope5
..... kirjoitti:
Jos hallinnanjakosopimus, kysymys on kiinteistömuotoisesta paritalosta (toinen vaihtoehtohan olisi asunto-osakeyhtiömuotoinen paritalo).
Hallinnajakosopimus määrittelee, mitkä on omat oikeudet ja velvollisuudet. Omistusosuus on 1/2 koko kiinteistöstä, mikä voi olla hieman vaikea ymmärtää, kun hallinnajakosopimus kuitenkin määrittelee hallinnan. Vaadi tietysti hallinnajakosopimus nähtäville, ja sen täytyy olla kauppakirjan liitteenä tms.Tossa alla olevas viesti vielä tekstiä varaussopimuksesta, se antais ymmärtää että omistajuus koskee omaa puoliskoa mutta en mä sitte tiedä...
- toope5
Soitin hallinanjakosopimusta laativalle pankkihenkilölle (joka tekee niitä paljon) ja hän kertoi, että myös omistajuus kohdistuu vain omaan (kartalla rajattuun) osaan. Näin ainakin siis meidän tapauksessa. Kumpikin siis omistaa vain oman alueensa ja osan kiinteistöstä, ei siis jakamatonta 50/50 osuutta, kuten aiemmin täälä epäiltiin. Toiselta osapuolelta ei myöskään tarvita suostumusta oman puoliskon myymiseen, kiinnittämiseen tms.
- toope5
Tässäpä ihan kopiota tuosta varaussopimuksesta:
"Kohde: 1/2 1850 m2:n määräalasta NIMETÖN nimisestä tilasta RN:o 1:2345, Kaupunki. Ko. kiinteistölle ollaan rakentamassa paritaloa, josta kaupan kohde käsittää 100 m2 suuruisen (4 h, k, sauna, khh, varasto) huoneiston ja noin puolet tontista. ----"
"Muut ehdot: Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy kun lopullinen kauppakirja on tehty..."
Tuostakin siis ymmärtäisin, että myös omistus oikeus koskee omia puoliskoja tontilla sekä asunnossa. Mutta enpä sitte tiedä... - toope5
Näinkin sanottiin sitten samoissa lähteissä: "Mikäli asumismuodoksi valitaan paritalo (tai samalla tontilla sijaitsevat erillistalot), se on järjestettävissä kahdella eri omistusmuodolla. Rakentajat voivat omistaa tontin määräosin, esimerkiksi ½ ja ½, sekä järjestää rakentamiseen ja asuntojen hallintaan liittyvät asiat erityisellä hallinnanjakosopimuksella."
Onko lainkaan siis mahdollista että tuo olisi niin että omistajuus kohdistuu vain omaan osaan kiinteistöstä ja tontista? Ja onko sillä mitään käytännön merkitystä: onko omistajuus 50 % osuus koko tontista ja rakennuksesta (jos hallinta- ja käyttöoikeus rajataan hallinnanjakosopimuksella) vai omistajuus vain omaan kartalla määrättyyn osaan tontista ja kiinteistöstä?- asialla ei
mitään merkitystä mutta lupa-asioissa molempien nimet tarvitaan ja mm vesi- ja viemäriliittymät on useimmiten yhteiset ja vesilasku jaetaan alimittarin perusteella.
Siis käytänössä molemmat hoitaa omaa puoltaan talosta ja tontista vaikka virallisesti ne on yhteiset. Ja pankkikin luottaa hallinnanjakosopimukseen ja lainoittaa ja kiinnittää osuutesi. - toope5
asialla ei kirjoitti:
mitään merkitystä mutta lupa-asioissa molempien nimet tarvitaan ja mm vesi- ja viemäriliittymät on useimmiten yhteiset ja vesilasku jaetaan alimittarin perusteella.
Siis käytänössä molemmat hoitaa omaa puoltaan talosta ja tontista vaikka virallisesti ne on yhteiset. Ja pankkikin luottaa hallinnanjakosopimukseen ja lainoittaa ja kiinnittää osuutesi.Hyvä jos homma näin toimii. Liittymät ja kaikki on hoidettu valmiiksi joten siltä osinkin asia kunnossa. Myös kiinnitys on tehty valmiiksi joka siirtyy kaupan yhteydessä. Täytynee vielä kysyä asiasta tarkemmin myyjältä ja varmistaa miten se omistajuus asia on...
- kohdistuu
toope5 kirjoitti:
Hyvä jos homma näin toimii. Liittymät ja kaikki on hoidettu valmiiksi joten siltä osinkin asia kunnossa. Myös kiinnitys on tehty valmiiksi joka siirtyy kaupan yhteydessä. Täytynee vielä kysyä asiasta tarkemmin myyjältä ja varmistaa miten se omistajuus asia on...
luultavasti koko tonttiin ja taloon, jos toinen ei maksa pankki myy kaiken ja ottaa omansa päältä ja rippeet jää toiselle omsitajalle jos rahat ei riitä.
Yhteinen tieliittymä, kuka tekee lumityöt, taloa maalataaan, millä värillä, katto vuotaa, uusitaanko kaikki ja millä aineella?????
Eli jatkuvasti on sovittavia asioita vaikka on muka omat osuudet selvillä. - csi049
kohdistuu kirjoitti:
luultavasti koko tonttiin ja taloon, jos toinen ei maksa pankki myy kaiken ja ottaa omansa päältä ja rippeet jää toiselle omsitajalle jos rahat ei riitä.
Yhteinen tieliittymä, kuka tekee lumityöt, taloa maalataaan, millä värillä, katto vuotaa, uusitaanko kaikki ja millä aineella?????
Eli jatkuvasti on sovittavia asioita vaikka on muka omat osuudet selvillä.Hallinnanjakosopimukset eivät ole vielä sillä tavalla vakiintuneet, että niistä olisi paljonkaan käräjillä syntynyttä oikeuskäytäntöä. Mahdollisia ongelmakohtia tosiaan on muun muassa nimimerkin 'kohdistuu' kirjoittamat seikat. Kiinnitysasioissa on aika ratkaisevaa, onko sopimus kirjattu vai ei.
Maakaari antaa mahdollisuuden kirjata hallinnanjakosopimuksen oikeusistuimessa, jolloin sen katsotaan sitovan kolmansia osapuolia, esimerkiksi tulevia omistajia.
Kiinnitystä kiinteistöön (tontti mahd. talo) ei ole voitu perustaa ilman kaikkien osaomistajien suostumusta. Tämä suojaa sitä toista omistajaa.
Sen sijaan pankki voi vastaanottaa panttina kirjatun hallinnanjakosopimuksen mukaisen oikeuden hallita tiettyä osaa, jolloin pankki siis antaa rahaa kiinteistön osan hallintaa - ei omistusta - vastaan.
Hallinnanjakosopimuksia on toki tehty viime vuosina aika monia, joten eiköhän sitä oikeuskäytäntöäkin ala kohta syntyä KKO:ta myöten.
- csi049
Hallinnanjakosopimuksella sovitaan kiinteistön osaomistajien keskinäiset suhteet. Sillä ei puututa kiinteistön omistussuhteisiin millään tavoin.
Omistus on yleensä 50% ja 50%, eikä se kohdistu mihinkään tiettyyn osaan kiinteistöä vaan koko roskaan. Hallinnan jaosta omistajat voivat siis sopia keskenään, mutta omistus on fyysisesti jakamaton. - toope5
Kiinnitykset on hoidettu siten, että kummallakin osapuolella on oma kiinnitys joka kohdistuu vain omaan osuuteen. Tämäkin siis on hoidossa. Samoin käytännön asia kuten pihatyöt on sovittu hallinnanjakosopimuksella. Tilanne on sikäli helppo, että myös tieliittymä on tehty niin leveäksi että kummallakin omansa. Kummammankin kunnossapitovastuu kohdistuu vain omaan osaa (joka eritellään karttakuvalla). Meidän tapauksessa jopa roskikset on kummallakin omansa...
Soitin myös hallinanjakosopimusta laativalle pankkihenkilölle ja hänen kertoi, että myös omistajuus kohdistuu vain omaan (kartalla rajattuun) osaan. Kumpikin siis omistaa vain oman alueensa ja osan kiinteistöstä, ei siis jakamatonta 50/50 osuutta. Toiselta osapuolelta ei myöskään tarvita suostumusta oman puoliskon myymiseen, kiinnittämiseen tms.- csi049
Viestisi perusteella tilanne näyttää hyvin hoidetulta käytännön järjestelyiden kannalta.
Mutta on 'hieman' pelottavaa, että hallinnanjakosopimustanne laativa pankkihenkilö ei tiedä mitä tekee. Kiinteistön osaomistus koskee aina määräosaa eli määrättyä prosenttiosuutta kiinteistön koko ulottuvuudesta, ei todellakaan tiettyjä maantieteellisiä osia kiinteistöstä.
Tämän voit varmistaa keneltä tahansa kiinteistölakimieheltä, käräjäoikeudesta tai kätevimmillään kiinteistönne kiinteistörekisteriotteesta. Otteessa lukee todennäköisesti kohdassa omistaja näin:
Omistaja Omistusosuus
Hlö A.........0,500000
Hlö B.........0,500000
Kiinteistön rajat näkyvät otteen karttaosassa, ja siinä ei ole hallintaosuuksien välissä mitään rajoja, koska kiinteistön osaomistusta ei yksikertaisesti voi kartalla jakaa.
Siinä pankkihenkilö on oikeassa, että osaomistaja saa myydä oman osuutensa - siis sen 50% - kysymättä toiselta osaomistajalta. Tähän asiaan hallinnanjakosopimus ei vaikuta suuntaan tai toiseen.
Toistan sen, että osaomistajat voivat kiinteistön hallinnan jakaa sopimuksellaan miten haluavat, mutta omistukseen se ei vaikuta. Osaomistaja omistaa siis 50% toisen osaomistajan alueesta ja rakennuksista jne, ja on vain sopimuksella sitoutunut siihen, että ei puutu sen käyttöön.
Jos pankkihenkilö ei usko, niin kehota joko lukemaan Kiinteistönmuodostamislaki tai vaihtamaan alaa ;) - toope5
csi049 kirjoitti:
Viestisi perusteella tilanne näyttää hyvin hoidetulta käytännön järjestelyiden kannalta.
Mutta on 'hieman' pelottavaa, että hallinnanjakosopimustanne laativa pankkihenkilö ei tiedä mitä tekee. Kiinteistön osaomistus koskee aina määräosaa eli määrättyä prosenttiosuutta kiinteistön koko ulottuvuudesta, ei todellakaan tiettyjä maantieteellisiä osia kiinteistöstä.
Tämän voit varmistaa keneltä tahansa kiinteistölakimieheltä, käräjäoikeudesta tai kätevimmillään kiinteistönne kiinteistörekisteriotteesta. Otteessa lukee todennäköisesti kohdassa omistaja näin:
Omistaja Omistusosuus
Hlö A.........0,500000
Hlö B.........0,500000
Kiinteistön rajat näkyvät otteen karttaosassa, ja siinä ei ole hallintaosuuksien välissä mitään rajoja, koska kiinteistön osaomistusta ei yksikertaisesti voi kartalla jakaa.
Siinä pankkihenkilö on oikeassa, että osaomistaja saa myydä oman osuutensa - siis sen 50% - kysymättä toiselta osaomistajalta. Tähän asiaan hallinnanjakosopimus ei vaikuta suuntaan tai toiseen.
Toistan sen, että osaomistajat voivat kiinteistön hallinnan jakaa sopimuksellaan miten haluavat, mutta omistukseen se ei vaikuta. Osaomistaja omistaa siis 50% toisen osaomistajan alueesta ja rakennuksista jne, ja on vain sopimuksella sitoutunut siihen, että ei puutu sen käyttöön.
Jos pankkihenkilö ei usko, niin kehota joko lukemaan Kiinteistönmuodostamislaki tai vaihtamaan alaa ;)Selvitän vielä uudelleen asian, onko asia meidän tapauksessa hoidettu jollain muulla tavalla. Varaussopimuksessakin siis on maininta, että kaupan kohteena on puolet tontista ja 100 m2 suuruinen huoneisto (jossa neliömäärä siis vain meidän osa). Ei siis niin, että 50 % osuuden 200 m2 huoneistosta.... Selvitellään! :)
- csi049
toope5 kirjoitti:
Selvitän vielä uudelleen asian, onko asia meidän tapauksessa hoidettu jollain muulla tavalla. Varaussopimuksessakin siis on maininta, että kaupan kohteena on puolet tontista ja 100 m2 suuruinen huoneisto (jossa neliömäärä siis vain meidän osa). Ei siis niin, että 50 % osuuden 200 m2 huoneistosta.... Selvitellään! :)
Kun asiaa selvittelet, niin pidä mielessä, että tietysti käytännössä ostat tietyn rajatun osan pihasta ja rakennuksesta.
Lailliselta kannalta hankit omistusoikeuden puoleen kaikesta, mitä kyseiseen kiinteistöön kuuluu. Hallintaoikeus on sitten keskinäisellä sopimuksella jaettu tiettyyn rajattuun osaan.
Tilannehan on samankaltainen kuin asunto-osakeyhtiöissä: Yhtiö omistaa koko kiinteistön, ja asukas omistaa osakkeittensa mukaisen osan yhtiöstä. Tietyt osakkeet oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa, vaikka edelleenkin yhtiö on se, joka huoneiston omistaa. - rak.tark.
csi049 kirjoitti:
Kun asiaa selvittelet, niin pidä mielessä, että tietysti käytännössä ostat tietyn rajatun osan pihasta ja rakennuksesta.
Lailliselta kannalta hankit omistusoikeuden puoleen kaikesta, mitä kyseiseen kiinteistöön kuuluu. Hallintaoikeus on sitten keskinäisellä sopimuksella jaettu tiettyyn rajattuun osaan.
Tilannehan on samankaltainen kuin asunto-osakeyhtiöissä: Yhtiö omistaa koko kiinteistön, ja asukas omistaa osakkeittensa mukaisen osan yhtiöstä. Tietyt osakkeet oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa, vaikka edelleenkin yhtiö on se, joka huoneiston omistaa.Olet aivan oikeassa. Kiitos perustelluista vastauksista.
- toope5
csi049 kirjoitti:
Kun asiaa selvittelet, niin pidä mielessä, että tietysti käytännössä ostat tietyn rajatun osan pihasta ja rakennuksesta.
Lailliselta kannalta hankit omistusoikeuden puoleen kaikesta, mitä kyseiseen kiinteistöön kuuluu. Hallintaoikeus on sitten keskinäisellä sopimuksella jaettu tiettyyn rajattuun osaan.
Tilannehan on samankaltainen kuin asunto-osakeyhtiöissä: Yhtiö omistaa koko kiinteistön, ja asukas omistaa osakkeittensa mukaisen osan yhtiöstä. Tietyt osakkeet oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa, vaikka edelleenkin yhtiö on se, joka huoneiston omistaa.Tarkastin asian hallinanjakosopimuksia laativalta pankin työntekijältä ja hän vahvisti csi049:n kommentit. Eli olit aivan oikeassa!
Juridisesti omistajuus on jakamaton 50/50 mutta käytännössä kun hallinnanjakosopimus asetetaan aina parhaalle etusijalle, ja se toimitetaan käräjäoikeuden kirjattavaksi, niin sitä ei pysty "ohittamaan". Eli käytännössä, kun hallinnanjakosopimus hyvin laaditaan, niin kumpikin hoitaa omat puolensa eikä toisen puolen velvoitteet sido millään lailla. Kumpikin hallinnoi ja voi myydä, kiinnittää yms. oman puolensa vapaasti. Eikä hallinnanjakosopimusta voi purkaa kuin kaikkien osapuolien yhteisellä sopimuksella ja hallinnajakosopimus sitoo myös mahdollisia tulevia ostajia kun se kirjataan käräjäoikeuteen. Eli varsin tiivis juttu tämä hallinnanjakosopimus kaikkiaan.
Kiitos vielä csi049:lle valaisevista ja asiallisista kommenteista! :) Huomenna kirjottelemaan varaussopimusta. - lienee
toope5 kirjoitti:
Tarkastin asian hallinanjakosopimuksia laativalta pankin työntekijältä ja hän vahvisti csi049:n kommentit. Eli olit aivan oikeassa!
Juridisesti omistajuus on jakamaton 50/50 mutta käytännössä kun hallinnanjakosopimus asetetaan aina parhaalle etusijalle, ja se toimitetaan käräjäoikeuden kirjattavaksi, niin sitä ei pysty "ohittamaan". Eli käytännössä, kun hallinnanjakosopimus hyvin laaditaan, niin kumpikin hoitaa omat puolensa eikä toisen puolen velvoitteet sido millään lailla. Kumpikin hallinnoi ja voi myydä, kiinnittää yms. oman puolensa vapaasti. Eikä hallinnanjakosopimusta voi purkaa kuin kaikkien osapuolien yhteisellä sopimuksella ja hallinnajakosopimus sitoo myös mahdollisia tulevia ostajia kun se kirjataan käräjäoikeuteen. Eli varsin tiivis juttu tämä hallinnanjakosopimus kaikkiaan.
Kiitos vielä csi049:lle valaisevista ja asiallisista kommenteista! :) Huomenna kirjottelemaan varaussopimusta.mahdollista yksipuolisestikin oikeuden päätöksellä. Tosin en tiedä mikä asia saisi hakemaan purkamista. Ja mitä tilalle.
Kuitenkin naapurin kanssa sovittavia asioita lienee silti olemassa, tuskin vesiliittymiäkään on tuplana annettu? - toope5
lienee kirjoitti:
mahdollista yksipuolisestikin oikeuden päätöksellä. Tosin en tiedä mikä asia saisi hakemaan purkamista. Ja mitä tilalle.
Kuitenkin naapurin kanssa sovittavia asioita lienee silti olemassa, tuskin vesiliittymiäkään on tuplana annettu?Ymmärtääkseni hallinnanjakosopimusta ei voi purkaa yksipuolisesti. Hallinanjakosopimuksessa lukee mm. näin "Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yksimielisellä päätöksellä. Muutokset kirjataan muutoksen aiheuttajan kustannuksella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. --- Sopimusta ei voida irtisanoa eikä muuttaa ilman pantinhaltijoiden suostumusta." Ja kun se käräjäoikeudessa rekisteröidään niin se tosiaan sitoo myös ulkopuolisia, eli on rasitteena tuleville ostajille.
Meidän tapauksessa naapurin kanssa sovittavia asioita ei kyllä käytännössä ole. Vesiliittymiä on yksi mutta kummallakin omat mittarit joiden laskutus hoidetaan erikseen. Rakentaja/myyjä on hoitanut asiat tosi hyvään malliin. Kuten sanottua: kummankin pihaan omat liittymät, omat roskikset, jopa väliseinä on tehty siten että kummallakin puolella on 125 mm seinä ja niiden välissä 70 mm ilmarako! Edes väliseinä ei siis periaatteessa yhteistä vaan raja menee ilmaraon kohdalla. :) - eri laki
toope5 kirjoitti:
Ymmärtääkseni hallinnanjakosopimusta ei voi purkaa yksipuolisesti. Hallinanjakosopimuksessa lukee mm. näin "Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yksimielisellä päätöksellä. Muutokset kirjataan muutoksen aiheuttajan kustannuksella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. --- Sopimusta ei voida irtisanoa eikä muuttaa ilman pantinhaltijoiden suostumusta." Ja kun se käräjäoikeudessa rekisteröidään niin se tosiaan sitoo myös ulkopuolisia, eli on rasitteena tuleville ostajille.
Meidän tapauksessa naapurin kanssa sovittavia asioita ei kyllä käytännössä ole. Vesiliittymiä on yksi mutta kummallakin omat mittarit joiden laskutus hoidetaan erikseen. Rakentaja/myyjä on hoitanut asiat tosi hyvään malliin. Kuten sanottua: kummankin pihaan omat liittymät, omat roskikset, jopa väliseinä on tehty siten että kummallakin puolella on 125 mm seinä ja niiden välissä 70 mm ilmarako! Edes väliseinä ei siis periaatteessa yhteistä vaan raja menee ilmaraon kohdalla. :)yhteisomistuksen purusta eli se lienee mahdollista mutta hyvin epätodennäköistä.
Laskuttaako vesilaitos suoraan kahta mittaria? Yleensä ei tee niin. Yksi liittymä ja yksi laskutettava mittari. Alimittarilla lasku jaetaan miten jaetaan. - toope5
eri laki kirjoitti:
yhteisomistuksen purusta eli se lienee mahdollista mutta hyvin epätodennäköistä.
Laskuttaako vesilaitos suoraan kahta mittaria? Yleensä ei tee niin. Yksi liittymä ja yksi laskutettava mittari. Alimittarilla lasku jaetaan miten jaetaan.Hallinnajakosopimukseen tulee myös maininta seuraavasti: "Kaikki osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he missään vaiheessa tule vaatimaan yhteisomistuksen purkamista. Tämä sitoumus tulee ottaa kaikkiin vastaaviin määräosia koskeviin luovutuskirjoihin."
Ja koska hallinnanjakosopimus kirjataan parhaalle etusijalle, ei sitä voi ohittaa tässäkään kohtaa.
En tiedä miten rakentaja oli vesimittarin laskutuksen hoitanut, mutta kummallekkin tulee kuulemma omat laskut. Mittarit on kaukoluettavia... - rekisteröity...
toope5 kirjoitti:
Hallinnajakosopimukseen tulee myös maininta seuraavasti: "Kaikki osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he missään vaiheessa tule vaatimaan yhteisomistuksen purkamista. Tämä sitoumus tulee ottaa kaikkiin vastaaviin määräosia koskeviin luovutuskirjoihin."
Ja koska hallinnanjakosopimus kirjataan parhaalle etusijalle, ei sitä voi ohittaa tässäkään kohtaa.
En tiedä miten rakentaja oli vesimittarin laskutuksen hoitanut, mutta kummallekkin tulee kuulemma omat laskut. Mittarit on kaukoluettavia...Joo, kun hallinnanjakosopimus on rekisteröity kiinteistörekisteriin, ei sitä ole mahdollista purkaa muuta kuin jos kaikki omistajat suostuvat siihen.
- vahvistaa sen
toope5 kirjoitti:
Hallinnajakosopimukseen tulee myös maininta seuraavasti: "Kaikki osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he missään vaiheessa tule vaatimaan yhteisomistuksen purkamista. Tämä sitoumus tulee ottaa kaikkiin vastaaviin määräosia koskeviin luovutuskirjoihin."
Ja koska hallinnanjakosopimus kirjataan parhaalle etusijalle, ei sitä voi ohittaa tässäkään kohtaa.
En tiedä miten rakentaja oli vesimittarin laskutuksen hoitanut, mutta kummallekkin tulee kuulemma omat laskut. Mittarit on kaukoluettavia...että se on toisen lain mukaan mahdollista ja joskus nuo lausekkeet on jopa lain vastaisia tai niillä ei ole muuta kuin ohjaava merkitys.
Vrt piilovikavastuu, sitä ei kauppakirjan lausekkeilla voida poistaa. - toope5
vahvistaa sen kirjoitti:
että se on toisen lain mukaan mahdollista ja joskus nuo lausekkeet on jopa lain vastaisia tai niillä ei ole muuta kuin ohjaava merkitys.
Vrt piilovikavastuu, sitä ei kauppakirjan lausekkeilla voida poistaa.miten on tuon omistumuodon suhteen, voidaanko sitä muutta ilman toisen osapuolen suostumusta? itse en usko että pystyy. Täytynee sekin vielä tarkistaa käräjäoikeudesta.
Tarkistin omistusasian vielä käräjäoikeudesta. Kyseessä ei tämmöisissa tapauksissa ole "jakamaton yhteisomistus" vaan kumpikin omistaa murto-osan (tässä tapauksessa 1/2) kiinteistöstä ja hallinnanjakosopimus määrittelee sitten aluuellisesti hallinta ja käyttöoikeuden. Ns. jakamaton yhteisomistus voi olla kuulemma vain kuolinpesällä (ja joku muu tapaus oli myös)... - csi049
toope5 kirjoitti:
miten on tuon omistumuodon suhteen, voidaanko sitä muutta ilman toisen osapuolen suostumusta? itse en usko että pystyy. Täytynee sekin vielä tarkistaa käräjäoikeudesta.
Tarkistin omistusasian vielä käräjäoikeudesta. Kyseessä ei tämmöisissa tapauksissa ole "jakamaton yhteisomistus" vaan kumpikin omistaa murto-osan (tässä tapauksessa 1/2) kiinteistöstä ja hallinnanjakosopimus määrittelee sitten aluuellisesti hallinta ja käyttöoikeuden. Ns. jakamaton yhteisomistus voi olla kuulemma vain kuolinpesällä (ja joku muu tapaus oli myös)...En oikein ymmärtänyt kysymystäsi omistusmuodon muuttamisesta. Tarkoititko, että voiko hallinnajakosopimusta purkaa yksipuolisesti vai kenties jotain muuta?
Käräjäoikeuden kanssa olen samaa mieltä siitä, että kyseessä ei ole jakamaton omistus, vaan se on tosiaan jaettu osuuksiin (murto-osiin) - mutta ei alueellisesti.
Jos (kuten oletan) kyseinen kiinteistö on asemakaavan ja siihen perustuvan tonttijaon mukainen tontti, niin sitä ei voi Kiinteistönmuodostamislain mukaan jakaa enää pienemmiksi kiinteistöiksi. Jos jompikumpi omistaja haluaisi purkaa yhteisomistussuhteen ja toinen ei, niin ainoa vaihtoehto olisi pyytää oikeudelta määräystä kiinteistön myymisestä yhteiseen lukuun, ja jakaa sitten rahat puoliksi.
Mutta todennäköisesti hallinnanjakosopimuksessanne omistajat luopuvat keskinäisellä sopimuksella tästä oikeudesta vaatia purkua. Jos molemmat ovat sitä mieltä, että puretaan vaan, niin sitten se tietysti onnistuu, kunhan vaan pantinhaltijoiden (pankit) oikeudet otetaan huomioon. - villakoiran ydin
csi049 kirjoitti:
En oikein ymmärtänyt kysymystäsi omistusmuodon muuttamisesta. Tarkoititko, että voiko hallinnajakosopimusta purkaa yksipuolisesti vai kenties jotain muuta?
Käräjäoikeuden kanssa olen samaa mieltä siitä, että kyseessä ei ole jakamaton omistus, vaan se on tosiaan jaettu osuuksiin (murto-osiin) - mutta ei alueellisesti.
Jos (kuten oletan) kyseinen kiinteistö on asemakaavan ja siihen perustuvan tonttijaon mukainen tontti, niin sitä ei voi Kiinteistönmuodostamislain mukaan jakaa enää pienemmiksi kiinteistöiksi. Jos jompikumpi omistaja haluaisi purkaa yhteisomistussuhteen ja toinen ei, niin ainoa vaihtoehto olisi pyytää oikeudelta määräystä kiinteistön myymisestä yhteiseen lukuun, ja jakaa sitten rahat puoliksi.
Mutta todennäköisesti hallinnanjakosopimuksessanne omistajat luopuvat keskinäisellä sopimuksella tästä oikeudesta vaatia purkua. Jos molemmat ovat sitä mieltä, että puretaan vaan, niin sitten se tietysti onnistuu, kunhan vaan pantinhaltijoiden (pankit) oikeudet otetaan huomioon.koskeeko tuo luopuminen kolmatta osapuolta aukottomasti? Eli jotain myöhempää omistajaa.
Jos suurella tontilla on tonttijaon muutosmahdollisuus niin joku myöhempi omistaja voi haluta sitä yksipuolisesti. - csi049
villakoiran ydin kirjoitti:
koskeeko tuo luopuminen kolmatta osapuolta aukottomasti? Eli jotain myöhempää omistajaa.
Jos suurella tontilla on tonttijaon muutosmahdollisuus niin joku myöhempi omistaja voi haluta sitä yksipuolisesti.Mitä todennäköisimmin käräjäoikeudessa kirjattu hallinnanjakosopimus sitoo myöhempää omistajaa, koska hän ei voi vedota olleensa vilpittömässä mielessä tietämätön julkisessa rekisterissä olleesta sopimuksesta. Ostaessa on näet suotavaa nähdä rekisteriote myös kiinnitysten vuoksi.
Varminta on tietysti kauppa- tai muuhun luovutuskirjaan sisällyttää ehto, että mainittu hj-sopimus sitoo myös saajaa.
Kuten aiemmin mainitsin, oikeuskäytäntöä ei vielä ole riittävästi, jotta hj-sopimusten sitovuus- ja tulkintakysymykset olisivat edes 99% varmoja lopputulokseltaan.
Kokonaan toinen seikka on se, vaikuttaako hj-sopimus jotenkin sopimuskumppaneiden kiinteistön ja naapurikiinteistöjen välisiin suhteisiin. Esimerkkitilanne voisi olla vaikka se, että toinen osaomistajista töpeksii naapurikiinteistön suuntaan niin, että laki velvoittaa osaomistetun kiinteistön omistajan maksamaan korvauksia. Molemmat osaomistajat ovat ilmeisesti korvausvelvollisia naapurikiinteistöön nahden, vaikka keskinäiset suhteensa ovatkin muuten sopineet hj-sopimuksella.
Auki on myös se, mitä tapahtuu, jos syystä tai toisesta tontista lunastettaisiin osa yleisen tarpeen vuoksi. Lunastuskorvaus maksetaan tontin omistajille omistusosuuksien mukaan. Siten saattaa sellainenkin osaomistaja saada osan korvauksia, keneltä ei mitään ole edes lunastettu..? - toope5
csi049 kirjoitti:
Mitä todennäköisimmin käräjäoikeudessa kirjattu hallinnanjakosopimus sitoo myöhempää omistajaa, koska hän ei voi vedota olleensa vilpittömässä mielessä tietämätön julkisessa rekisterissä olleesta sopimuksesta. Ostaessa on näet suotavaa nähdä rekisteriote myös kiinnitysten vuoksi.
Varminta on tietysti kauppa- tai muuhun luovutuskirjaan sisällyttää ehto, että mainittu hj-sopimus sitoo myös saajaa.
Kuten aiemmin mainitsin, oikeuskäytäntöä ei vielä ole riittävästi, jotta hj-sopimusten sitovuus- ja tulkintakysymykset olisivat edes 99% varmoja lopputulokseltaan.
Kokonaan toinen seikka on se, vaikuttaako hj-sopimus jotenkin sopimuskumppaneiden kiinteistön ja naapurikiinteistöjen välisiin suhteisiin. Esimerkkitilanne voisi olla vaikka se, että toinen osaomistajista töpeksii naapurikiinteistön suuntaan niin, että laki velvoittaa osaomistetun kiinteistön omistajan maksamaan korvauksia. Molemmat osaomistajat ovat ilmeisesti korvausvelvollisia naapurikiinteistöön nahden, vaikka keskinäiset suhteensa ovatkin muuten sopineet hj-sopimuksella.
Auki on myös se, mitä tapahtuu, jos syystä tai toisesta tontista lunastettaisiin osa yleisen tarpeen vuoksi. Lunastuskorvaus maksetaan tontin omistajille omistusosuuksien mukaan. Siten saattaa sellainenkin osaomistaja saada osan korvauksia, keneltä ei mitään ole edes lunastettu..?Minun tietojeni mukaan käräjäoikeuteen kirjattu hj-sopimus sitoo myös kolmansia osapuolia ja se nimenomaan on yksi asian vahvuus. "Hallinnanjakosopimus on osapuoliin nähden sitova ja sopimuksen kirjaaminen käräjäoikeuteen tekee siitä sitovan myös sivullisiin nähden. Kirjaamisen ansiosta myös kiinteistön mahdolliset uudet osaomistajat tulevat sidotuiksi mainittuun sopimukseen." lähde: http://www.laki24.fi/aski-kiinteistokauppa-hallinnanjakosopimus.html
Hyvin paljon käytetty tämä hjs-malli nykyään kuulemma kuitenkin on. Täytynee vain ottaa kaikki mahdolliset asiat huomioon hjs laadittaessa. Jos se nyt aivan surkea järjestelmä olisi niin tuskin niitä niin paljon tehtäisiin... :/ - toope5
csi049 kirjoitti:
En oikein ymmärtänyt kysymystäsi omistusmuodon muuttamisesta. Tarkoititko, että voiko hallinnajakosopimusta purkaa yksipuolisesti vai kenties jotain muuta?
Käräjäoikeuden kanssa olen samaa mieltä siitä, että kyseessä ei ole jakamaton omistus, vaan se on tosiaan jaettu osuuksiin (murto-osiin) - mutta ei alueellisesti.
Jos (kuten oletan) kyseinen kiinteistö on asemakaavan ja siihen perustuvan tonttijaon mukainen tontti, niin sitä ei voi Kiinteistönmuodostamislain mukaan jakaa enää pienemmiksi kiinteistöiksi. Jos jompikumpi omistaja haluaisi purkaa yhteisomistussuhteen ja toinen ei, niin ainoa vaihtoehto olisi pyytää oikeudelta määräystä kiinteistön myymisestä yhteiseen lukuun, ja jakaa sitten rahat puoliksi.
Mutta todennäköisesti hallinnanjakosopimuksessanne omistajat luopuvat keskinäisellä sopimuksella tästä oikeudesta vaatia purkua. Jos molemmat ovat sitä mieltä, että puretaan vaan, niin sitten se tietysti onnistuu, kunhan vaan pantinhaltijoiden (pankit) oikeudet otetaan huomioon.olen ymmärtänyt, niin hallinnanjakosopimusta ei voi mitenkään purkaa yksipuolisesti. Tarvitaan aina tosiaan kaikkien osapuolien suostumus.
Tarkoitin nimenomaan sitä, voiko yhteisomistajuuden jotenkin purkaa ja sitä kautta "livetä" sopimuksesta, siihen jo osittain vastasitkin.
Ainakin tämmöiset lausekkeet hjs voi olla:
"Jokainen osapuoli on yksin vastuussa omaan kiinteistöosuuteensa mahdollisesti vahvistetuista tai vahvistettavista velkakiinnityksistä, rasituksista, oikeuksista tai rasitteista."
"Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yksimielisellä päätöksellä. Muutokset kirjataan muutoksen aiheuttajan kustannuksella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin."
"Kaikki osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he missään vaiheessa tule vaatimaan yhteisomistuksen purkamista. Tämä sitoumus tulee ottaa kaikkiin vastaaviin määräosia koskeviin luovutuskirjoihin."
Ja koska hjs asetetaan aina parhaalle etusijalle (muuten käräjäoikeus ei niitä suostu kirjaamaankaan) on ensimmäisenä vastassa aina hjs.
Rupesi nyt pelottamaan onko tässä suuriakin vaaran paikkoja... :/ - toope5
toope5 kirjoitti:
olen ymmärtänyt, niin hallinnanjakosopimusta ei voi mitenkään purkaa yksipuolisesti. Tarvitaan aina tosiaan kaikkien osapuolien suostumus.
Tarkoitin nimenomaan sitä, voiko yhteisomistajuuden jotenkin purkaa ja sitä kautta "livetä" sopimuksesta, siihen jo osittain vastasitkin.
Ainakin tämmöiset lausekkeet hjs voi olla:
"Jokainen osapuoli on yksin vastuussa omaan kiinteistöosuuteensa mahdollisesti vahvistetuista tai vahvistettavista velkakiinnityksistä, rasituksista, oikeuksista tai rasitteista."
"Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yksimielisellä päätöksellä. Muutokset kirjataan muutoksen aiheuttajan kustannuksella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin."
"Kaikki osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he missään vaiheessa tule vaatimaan yhteisomistuksen purkamista. Tämä sitoumus tulee ottaa kaikkiin vastaaviin määräosia koskeviin luovutuskirjoihin."
Ja koska hjs asetetaan aina parhaalle etusijalle (muuten käräjäoikeus ei niitä suostu kirjaamaankaan) on ensimmäisenä vastassa aina hjs.
Rupesi nyt pelottamaan onko tässä suuriakin vaaran paikkoja... :/tuo hjs malli josta äskeitä tekstiä http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;38442;25193;39570
- tärkeää että
toope5 kirjoitti:
olen ymmärtänyt, niin hallinnanjakosopimusta ei voi mitenkään purkaa yksipuolisesti. Tarvitaan aina tosiaan kaikkien osapuolien suostumus.
Tarkoitin nimenomaan sitä, voiko yhteisomistajuuden jotenkin purkaa ja sitä kautta "livetä" sopimuksesta, siihen jo osittain vastasitkin.
Ainakin tämmöiset lausekkeet hjs voi olla:
"Jokainen osapuoli on yksin vastuussa omaan kiinteistöosuuteensa mahdollisesti vahvistetuista tai vahvistettavista velkakiinnityksistä, rasituksista, oikeuksista tai rasitteista."
"Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yksimielisellä päätöksellä. Muutokset kirjataan muutoksen aiheuttajan kustannuksella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin."
"Kaikki osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he missään vaiheessa tule vaatimaan yhteisomistuksen purkamista. Tämä sitoumus tulee ottaa kaikkiin vastaaviin määräosia koskeviin luovutuskirjoihin."
Ja koska hjs asetetaan aina parhaalle etusijalle (muuten käräjäoikeus ei niitä suostu kirjaamaankaan) on ensimmäisenä vastassa aina hjs.
Rupesi nyt pelottamaan onko tässä suuriakin vaaran paikkoja... :/tuo sitoumus otetaan kaikkiin luovutuskirjoihin, että eivät hae käräjäoikeudelta purkua.
Sillä keinolla se on purettavissa, kaikki myyntiin ja rahat jakoon on se pahin teoreettinewn uhkakuva. Tulkitsen niin että sitoumus pitää saada myös myöhempiin luovutuskirjoihin että se koskisi myös uusia omistajia.
Näitä hjs tehdään suhteellisen vähän ja kokemusta niistä ei paljoa ole. - toope5
tärkeää että kirjoitti:
tuo sitoumus otetaan kaikkiin luovutuskirjoihin, että eivät hae käräjäoikeudelta purkua.
Sillä keinolla se on purettavissa, kaikki myyntiin ja rahat jakoon on se pahin teoreettinewn uhkakuva. Tulkitsen niin että sitoumus pitää saada myös myöhempiin luovutuskirjoihin että se koskisi myös uusia omistajia.
Näitä hjs tehdään suhteellisen vähän ja kokemusta niistä ei paljoa ole.ihan noinkaan ole. Kyllä hjs tehdään nykyään paritaloissa paljon, etenkin isommissa kaupungeissa. Maaseudulla menettely vielä harvinaisempi.
Jos hjs menettelyssä olisi tuollainen porsaanreikä, että toinen voi yhtäkkiä purkaa yhteisomistajuuden ja pistää koko homman myyntiin, niin tuskin niitä hjs enää tehtäisiin, varsinkaan kiihtyvällä vauhdilla! Ja tuskin pankit luottaisivat tällaiseen menettelyyn! Toisella osapuolella kun ei ole mitään oikeutta toisen osuuteen ja kummallakin on omat kiinnitykset("Sopijapuolet ovat tietoisia siitä, että kukin määräosan (kiinteistön) omistaja voi perustaa panttioikeuden ainoastaan omistamaansa määräosuuteen.") ja ymmärtääkseni pelkkä käräjäoikeuteen kirjaaminen riittää siihen, että se tulee sitomaan myös kolmansia osapuolia lähde:http://www.meidantalo.fi/kysyasiantuntijalta/omaoikeus/article121911-1.html - toope5
csi049 kirjoitti:
En oikein ymmärtänyt kysymystäsi omistusmuodon muuttamisesta. Tarkoititko, että voiko hallinnajakosopimusta purkaa yksipuolisesti vai kenties jotain muuta?
Käräjäoikeuden kanssa olen samaa mieltä siitä, että kyseessä ei ole jakamaton omistus, vaan se on tosiaan jaettu osuuksiin (murto-osiin) - mutta ei alueellisesti.
Jos (kuten oletan) kyseinen kiinteistö on asemakaavan ja siihen perustuvan tonttijaon mukainen tontti, niin sitä ei voi Kiinteistönmuodostamislain mukaan jakaa enää pienemmiksi kiinteistöiksi. Jos jompikumpi omistaja haluaisi purkaa yhteisomistussuhteen ja toinen ei, niin ainoa vaihtoehto olisi pyytää oikeudelta määräystä kiinteistön myymisestä yhteiseen lukuun, ja jakaa sitten rahat puoliksi.
Mutta todennäköisesti hallinnanjakosopimuksessanne omistajat luopuvat keskinäisellä sopimuksella tästä oikeudesta vaatia purkua. Jos molemmat ovat sitä mieltä, että puretaan vaan, niin sitten se tietysti onnistuu, kunhan vaan pantinhaltijoiden (pankit) oikeudet otetaan huomioon.että yhteisomistajuuden purkamisen ei onnistu hallinnanjakosopimuksen parhaan etusijan vuoksi. Näin ainakin näyttää Timo Nurmi asian ymmärtävän insinöörityössään hallinnanjakosopimuksesta "Sopimus estää YhtOmL 9 §:n mukaisen myynnin yhteisomistuksen purkamisen – parhaan etusijansa vuoksi." (www.kunnat.net) Paljon asiaa aiheesta jos haluaa tutustua...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3027661Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne855989Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1673548Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee322007Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1921885Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san201733- 361599
- 441484
- 221431
Heih! Vieläkö ehtii laittaa auringonkukat kasvamaan?
Kerkeekö auringonkukat kukkimaan, kun upottaa auringonkukan siemenet kävelyreittien varrella multiin? Vai onko jo ihan661406