Kysyisin kokemuksia kitarisaleikkauksesta, siitä toipumisesta jne, Itse menossa ensi viikolla, eka leikkaus elämäni aikana, nukutus pelottaa. Ja kuinka kipeä se sitten on? Minulla on itsellä 1,5v tyttö ja mietin kuinka paljon tai tarvitsenko ulkopuolista apua kotona leikkauksen jälkeen?
Ja muutenkin, jos on kokemuksia onko poisto helpottanut oireita jos sellaisia kitarisa on nyt edes aiheuttanut?
Ja muutenkin, jos on kokemuksia onko poisto helpottanut oireita jos sellaisia kitarisa on nyt edes aiheuttanut?
Vastaukset 2
Vanhimmat
itseltä nielurisat poistettiin viikko sit ja olin muuten kipee kyl itku tuli monesti kun yritti pyörittä nelilapsista perhettä ja imettää nuorinta särkylääkken voimalla mut nyt alkaa helpotta nielu kipu ja korva kipu.nukutusta sun ei tartte pelätä sie on kyl niin osaava henkilökunta et ei missään muualla ja nukuthan sä yölläkin.jos saat apua lapsen hoitoon ota vastaan.mun oireet ainakin jäi sairaalaan.
En paljoa vastauksia saanut. Yhden ja senkin leikkauksen jälkeen :D Ehkä parempi näin. Tosin lääkäri hoiti pelottelun ennen leikkausta. Sanoi, että jos luulen tän olevan pikkujuttu niin se ei ole. Että aikuiselle se on kivun paikka vaikka lapset parantuu päivässä parissa. Lääkäri sanoi että olen kipeä kaksi viikkoa ja kipu säteilee korviin ja takaraivoon. Kerron oman kokemukseni nyt jos joku kokemuksia joskus netistä etsii :)
Nukutus meni hyvin. Ja siinä ei tosiaan ollut pelättävää. Sain rauhottavan lääkkeen sairaalaan mennessä..niinkuin kaikki muutkin päiväkirurgiaan tulleet. Yhteinen tarjoilu tarjottimelta ja kaikki heitti napit huuleen. Sitten liukuhihnalta leikkauspöydälle vuorotellen :D heh, no ei.
Oksensin herättyäni koko päivän iltaan saakka, se ei ollut mukavaa ja itku tuli pariin otteeseen. Kipulääkkeet auttoi ettei ollut kipuja. Ainoa inhottava asia oli, että nielussa roikkuva pikkukieli turposi aikamoiseksi ja tuntui kuin olisi ollut sormikurkussa kokoajan. Se aiheutti "kakomis"-refleksin..ja se oli kyllä inhottavaa.
Kipeänä ja apeana olin 3-4 päivää ja sitten olin jo oma itseni. Pari päivää meni hyvin ja sitten alkoi järkyttävä kipu takaraivossa ja korvissa johon ei auttanut panacodin, buranat tai panadolit. Ei mitkään. Makasin 3-4 päivää vuoteen omana. Jääkaapilla ja vessassa kävin. Palasin sairaalaan ja sain "varmuudeksi" antibioottikuurin, jos siellä nyt riehuisi tulehdus, mutta lääkäri sanoi että 6-7päivän leikkauksesta voi tulla "taka pakkia" toipumiseen muutoinkin. Nyt leikkauksesta on kaksi viikkoa. Särkee vieläkin takaraivoon ja joudun edelleen syömään kipulääkkeitä. Kai pitää olla tyytyväinen, että jaksan olla nyt päivät pystyssä ja toimimaan jo hieman arkiaskareitakin. Sairaslomaa sain 1,5viikkoa. Kaitpa tämä on yksilöllistä, mutta leikkauksesta toipuminen ei tosiaan ollut pikkujuttu. Onneksi lääkäri varoitti etukäteen ja osasin hommata 1 vuotiaalleni hoidon koko viikoksi. En olisi ikimaailmassa kyennyt huolehtimaan hänestä,saatika itsestäni.
Leikkauksen jälkeen ainakin itselläni valui paljon limaa..ensin veristä ja nykyään valkoista. Liekkö sitä katetta mikä muodostuu haavan päälle. Henki haisee ja lima maistuukin tosi pahalle.
Mutta kai tämä tästä. Kai sitä on pahempiakin asioita, mutta tiedoksi tämä vain niille, että osaa varautua eikä ajattele että kurkku on vain "vähän" kipeä.