Saa nähdä, johtaako tämä porvarihallitus koulutuspolitiikan osalta Suomea yhtään järkevämpään suuntaan, sillä tämä kahden pilarin järjestelmä on ihan rahan haaskausta. Amk:ssa ja Yliopistoissa on päällekkäistä koulutusta, hyväksiluvut siirryttäessä amk:sta Yo:oon voivat olla mitä tahansa, koulutuslinjoja on liikaa, kouluja/yliopistoja on liikaa jne..
Esimerkiksi Vaasassa alkaa insinöörikoulutus, jossa yhdistyy yliopisto-opinnot amk-opinnot, esitys on LOISTAVA! Jatko-opinnot helpottuvat voiden suuntautua joko ammatilliseen tai tieteelliseen master-tasoon. No, eikö heti olla parkumassa (insinööriliitto ja akava), että kandi-koulutus ja insinöörikoulutus on pidettävä erillään, joopa joo! Kyllä Suomi on sarvikuonojen maa!
Olisi todellakin syytä miettiä joidenkin amkien ja yliopistojen liitämistä yhteen, tai sitten tehdä jakoa kandi/master-tason koulutuksen osalta.
Esimerkiksi Vaasassa alkaa insinöörikoulutus, jossa yhdistyy yliopisto-opinnot amk-opinnot, esitys on LOISTAVA! Jatko-opinnot helpottuvat voiden suuntautua joko ammatilliseen tai tieteelliseen master-tasoon. No, eikö heti olla parkumassa (insinööriliitto ja akava), että kandi-koulutus ja insinöörikoulutus on pidettävä erillään, joopa joo! Kyllä Suomi on sarvikuonojen maa!
Olisi todellakin syytä miettiä joidenkin amkien ja yliopistojen liitämistä yhteen, tai sitten tehdä jakoa kandi/master-tason koulutuksen osalta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Opetusministeriö ajaa toimia, joiden mukaan tekniikan alan alituspaikkojen määrää lasketaan tulevaisuudessa kymmenillä tunhansilla ininööri- ja di-koulutuksissa. Sen sijaan esimerkiksi hoitoalan aloituspaikkojen määrää lisätään rajusti. Tekniikan alalla tilanne on hyvä, mutta ei ole kauaa, jos koko ajan otetaan liikaa ihmisiä opiskelemaan.
Muutenkin ihmeellistä pelleilyä tuo amk-touhu, kun käytännössä kaikki mahdolliset valitaan tekniikan alalle.
AMK-tasolta yliopistoon siirryttäessä korvaavuudet eivät enää ole mitä tahansa, kun hakee erillisen maisterihaun kautta. Itse esim. hain tradenomipohjalta ekonomikoulutukseen ja pääsin sisään, ja saan tradeopinnoista käytännössä täyden hyväksiluvun. Maisteriopinnot kestää sen 2v lisää, jolloin voidaan sanoa, että yliopisto on rinnastanut AMK-tutkinnon kanditutkintoon.
Insinöörinä sinulla oli tänä vuonna 1. kertaa mahdollisuus hakea maisteriopintoihin myös Helsingin TKK:lle. Sisään päästessäsi AMK-ins. -opinnot olisi samalla kaavalla hyväksiluettu TKK:n kanditasoa vastaavaksi. Samaa kaavaa noudatetaan nykyään Bolognan tutkinnonuudistuksen jälkeen yhä enemmän kaikissa yliopistoissa.
Eli kehitystä jo tullut ja tulee varmasti jatkossakin...
..paikkaansa, TKK:n maisterihaussa amk-inssi (soveltuvalta alalta) joutuu joka tapauksessa tekemään siltaopintoja (30-60 op.) Eli tekn.kandi ja insinööri ei ole samalla viivalla.
Tuo Vaasan alkava kokeilu on oikeaan suuntaan. Siinä ei tarvitsisi enää suorittaa mitään siltaopintoja, vaan voisi siirtyä suoraan insinööri amk-tutkinnon jälkeen DI-opintoihin.
TKK:n sivuilla on lueteltu nuo tarvittavat siltaopinnot eri ohjelmiin, eivätkä ylitä 30op missään pääaineessa. Eli siis 20 vanhaa noppaa maksimissaan, joka ei mielestäni tosiaankaan ole minkään vertaa.
Jos meinaa tosissaan maisteriohjelmaa opiskella niin en kyllä ymmärrä miksi pitää winettää, jos joutuu tuon verran siltaopintoja suorittamaan. Ei pitäisi tuntua missään...
AMK:n ja yliopiston "yhdistäminen" tarkoittaisi kai käytännössä AMK:n lopettamista sellaisessa tilanteessa, missä on liikaa koulutusta molemmista, koska ei kai yliopistotutkintojen vaatimustasoa voida laskea ja silti säilyttää samaa tutkintonimikettä/tutkintoa? Esim. nyt kun on insinöörikoulutus ja diplomi-insinöörikoulutus, niin jos nuo "yhdistettäisiin", niin tuskin insinööriopintojen tasoa voitaisiin nostaa lähemmäksi nykyistä DI:tä ja toisaalta antaa jatkossa DI-tutkintoa pienemmillä vaatimustasoilla eli laskemalla tutkintovaatimuksia lähemmäs AMK-insinöörin tutkintoa? Vai tarkoititko, että tehdään noiden väliin jokin uusi tutkinto uusin vaatimustasoin, siis vaativampi kuin AMK mutta vähemmän vaativa kuin DI? Mikä tämän tutkinnon nimitys olisi? Sitten vanhat DI:t olisivat kaikkein korkeimmin koulutettuja insinööreistä (ja toki tekniikan lisensiaatit ja tohtorit vielä noiden päälle). Antaisiko uusi AMK:n ja yliopistotasoisen tukinnon välimuoto jatko-opintokelpoisuutta yliopistossa? Tekniikan kandidaatti on siis samalla portaalla kuin insinööri, mutta korkeampitasoisesta oppilaitoksesta kovemmilla tutkintovaatimuksilla ja siis korkeammin koulutettu kuin insinööri. Kandi siis tavallaan vastaa sitä DI:n ja insinöörin välimuotoa, eikö? DI on samalla portaalla kuin insinööri (ylempi AMK), mutta vastaavasti korkeampitasoisesta oppilaitoksesta kovemmilla tutkintovaatimuksilla, eli korkeammin koulutettu kuin ylempi AMK-inssi.
..en tarkoita tuota että pitäsi luoda kokonaan uusi välitutkinto. Tarkoitan sitä, että tulevaisuudessa olisi vain insinööritutkintoja ja diplomi-insinööritutkintoja.
Vaasassa alkaa tuollainen kokeilu,jossa insinööri amk-opinnot on täydennetty yliopisto-opinnoilla (tod.näk. matikka/fys jne.) Kun näin tehdään, ei siltaopintoja DI-opintoihin tarvita.
No, voidaan spekuloida mitä tästä seuraa, pelkkää hyvää;
Insinööritutkinnon arvo nousee,
keinotekoinen tekn.kand-tutkinto voidaan poistaa,
saadaan purettua ylikoulutusta etc.
Käytännönläheisempiin teknisen alan tehtäviin (työnjohto jne.) voidaan ottaa taas käyttöön teknikkotutkinnot!
Itse olen tekniikan kandi, ja opiskelen nyt diplomi-insinööriksi. Tekniikan kandi ei todellakaan vastaa AMK-inssiä, sillä tällä tutkinnolla ei töitä saanut sitten mistään.
Ei edes perustason toimihenkilötehtäviä. Pakko se on dipaksi kouluttautua.
On varsin ikävää, että nyt myönnetään ne virheet, joita amk-laitosta muodostatteassa jo tajuttiin, mutta ei myönnetty.
Ns. korkeakoulutasoiseen opiskeluun ei löydy tarvittavaa resurssia (kyvykkäitä opiskelijoita) siten, että Suomessa voitaisiin jatkaa näin koulutusinflaation räjähtämättä käsiin.
Jo nyt ollaan toteamassa, että Suomen yliopistolaitos jakautuu kahtia ns. monitieteellisiksi humboltilaisiksi tiedeyliopistoiksi ja sitten ns. Vaasan mallin mukaisiksi maakuntakorkeakouluiksi, jotka ovat lähinnä parannettuja versioita amk:sta. Sitten on vielä amk:t, joilla on väestön ammattikoulutustehtävä yhdessä 2. ammatillisen asteen kanssa.
Selvää on, että näiden eliittiyliopistojen kursseja ei amk:n kursseilla korvata ja akateeminen kandin tutkinto ei ole mitenkään vertailukelpoinen ei yliopistolliseen tutkintoon.