no niin yritän pudottaa painoa mut huokaus söin rasvasta makkaraa ja paketin leipä viipaleita ja olen taas sortunut anoreksiin joka minussa on ollut piilevänä oireet ihan selvänä .mut niin olen elännyt sen asian kanssa et se on osa minua joka ei poistu . eli aamulla ei mitään vain lounas ja illalla ei mitään .viikon loppu hirveä mässäily.tää on mun elämän tilanne tällä hetkellä anmaelle .
sorruin taas
anmaelle
4666
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen kyllä kamppaillut samantapaisten hallitsemattomien tilanteiden kanssa aika ajoin. Nyt olen (toivottavasti) löytänyt taas jonkinlaisen tasapainon tai paremminkin sanottuna itsekurin.
On kamalaa, kun en haluaisi syödä, mutta sitten tulee kohtaus, enkä pysty tahdostani huolimatta lopettamaan syömistä. Ja jos otan palan suklaata, niin yleensä ajattelen sitten, että mitä väliä sillä enää on, kun kerran otin jo pienen suklaapalan ja niin vedän naaman täyteen leipää ja keksejä, mitä ikinä kaapista satun löytämäänkään.
Sitten taas suututtaa ja kaduttaa, jolloin lupaan TAAS itselleni että nyt en enää syö. Seuraavaan kertaan saakka...
Minulla ihan sama juttu! Miksi ei vain voi estää niitä ahmimiskohtauksia ja säästää itsensä omantunnon tuskia..:*(
Oletteko tulleet ajatelleeksi, että ahmimiskohtaus tulee, kun keho HUUTAA ruokaa, polttoainetta, jolla toimia? Ihmiskeho tarvitsee polttoainetta 3-4 tunnin välein, jokainen, niin sinä kuin minäkin. Rasvaa et voi korvata hiilareilla, etkä proteiineilla, sama toisinpäin. Olisi opeteltava säännöllinen tapa syödä, sekä monipuolinen ruokavalio, että rauhallinen syöminen. Poista itseltäsi kielletyt ruoka-aineet, kaikkea saa syödä. Itse olen tehnyt vuosien "häiriökäyttäytymisen" jälkeen terävän huomion: KYLLÄINEN OLO tulee, kun leivälle laittaa RASVAA. Ruuanhimokin vähenee makeaan, ahmimiskohtaukset tulevat tarpeettomiksi. Elämä helpottuu, kun ruoka ei ole aina mielessä...
ÖÖÖH, kun käytät sanaparia "sekä - että" ei tuu pilkkuuu!!!!!