Sain tietää viikko sitten sairastavani munasarjasyöpää, joka on levinnyt jo vatsapeitteisiin.
Ainoa oire, jota epäiltiin (huom.. terveyskeskuksessa!)laktoosi-intoleranssiksi ..oli aluksi ylävatsan turvotus..ei kipuja..ei mitään muuta.
Lopuksi, ennen diagnoosia..vatsa oli kuin olisin ollut viimeisilläni raskaana.
Menin suoraan poliklinikalle ja seuraavana päivänä sain kuulla raa'an totuuden.
Nyt odotan leikkaukseen..ennuste ei hyvä, mutta toivoani en menetä!!!
Joten hyvät ystävät...älkää vähätelkö pieniäkään oireita...muuta oiretta ko. syöpämuoto ei useinkaan anna..ja tässä vaiheessa syöpä jo pitkällä.
Ja monessa muussakin syövässä nesteen kertyminen vatsaonteloon hyvin yleistä.
Jaksamista muillekin..!!
Ainoa oire, jota epäiltiin (huom.. terveyskeskuksessa!)laktoosi-intoleranssiksi ..oli aluksi ylävatsan turvotus..ei kipuja..ei mitään muuta.
Lopuksi, ennen diagnoosia..vatsa oli kuin olisin ollut viimeisilläni raskaana.
Menin suoraan poliklinikalle ja seuraavana päivänä sain kuulla raa'an totuuden.
Nyt odotan leikkaukseen..ennuste ei hyvä, mutta toivoani en menetä!!!
Joten hyvät ystävät...älkää vähätelkö pieniäkään oireita...muuta oiretta ko. syöpämuoto ei useinkaan anna..ja tässä vaiheessa syöpä jo pitkällä.
Ja monessa muussakin syövässä nesteen kertyminen vatsaonteloon hyvin yleistä.
Jaksamista muillekin..!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
TK:ssa vähättelevät
Mutta usein myös erikois-sairaanhoidossa
Ihmisten täytisi olla itse lääkeäreitä joilla on oikeus määrätä enemmän tutkimuksia, mutta kyllähän ne vatsavaivat useinmiten ovatkin ruuansulatus vaivoja ???....
Voimia sinulle hoitoihin ja tsemppiä tulevaisuuteen
Nykyisin on tosi tehokkaita hoitoja
Eikö naiset käy säännöllisesti gynekologilla kerran vuodessa? Ultraäänitutkimuksella olisi voinut näkyä hieman aikaisemmin. Munasarjasyöpä ei taida tosiaan antaa paljon merkkejä itsestään ihan alkuvaiheessa. Kyllä vatsavaivat pitää tutkia jos ei aikaisemmin ole ollut samanlaisia oireita.
Voimia sinulle ! Yritä säilyttää positiivinen mieli vaikeiden koettelemustesikin keskellä, vaikkei se helppoa takuulla olekaan.
Tuttavaperheemme iäkkäällä rouvalla todettiin pitkälle edennyt munasarjasyöpä ; hänet leikattiin ja hän eli vielä 15 sisällöllisesti rikasta vuotta syövän toteamisen jälkeen.
Tsemppiä sinulle !
Munasarjasyövän oireet ovat todella pienet, turvotus ja ehkä hengästyminen. Hyvä tietää, että nestettä voi kertyä toisinaan, ettei se ole välttämättä paha merkki. Myoma-kohdunpoistoleikkauksessa erään naisen munasarjasyöpä vasta todettiin yllätyslöydöksenä. Se oli shokki!! Syövästä voi selviytyä ja nykyisin on uusia solumyrkkyjä, jotka ovat tehokkaita. Uskoa parantumiseen ei saa menettää!! Eikä periksi kannata antaa! Voimia ja tsemppiä sinulle Nainen 46v!!
Kiitti kaikille:) Aina ei papakokeissa tai ultrassakaan löydetä. Olen itse käynyt molemmissa säännöllisesti.
En tosiaankaan aio periksi antaa, ensimmäinen sytostaattihoitoni sain jo 15.4, eli kaksiviikkoa toteamisen jälkeen.Seuraava 08.05, kolmen viikon välein 4 kertaa ja sitten leikataan, jos ja kun kunto sen sallii.
Hyvää keväänodotusta teille kaikille:)
Kun luin kertomustasi, tuntui kuin olisin omia vaiheitani käynyt uudelleen läpi vuonna 1965!
Metastaaseineen vatsapeitteissä, nestekertymineen jne, jopa minulla diagnoosina oli pitkään influenssa! Häilyin pitkään "toinen jalka haudassa", kunnes vihdoin eräs vanha,
tunnettu gynekologi, jonka vastaanotolle raahauduin, ymmärsi tilanteeni ja teki kiireellisen leikkauksen! Sain jo silloin -65 solumyrkkyä ja tässä olen nyt 38 vuotta myöhemmin! Toivon tämän kertomani ja kokemani rohkaisevan Sinua. Nyt eletään lääketieteessä aivan toisia aikoja kuin silloin -65 ja kyseisen sairauden hoidossa on valtavasti edistytty! Voimia Sinulle ja uskoa paranemiseen!
En todellakaan aio antaa periksi ja rohkaisevaa lukea, että jo tuolloin pystyttiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen.
Eikö Sinulla uusinut kertaankaan?
Hyvää kevättä Sinulle myös!
Elämähän on elämistä varten =O)
kertaakaan, mutta kyllä niiden kymmenen ensimmäisen vuoden aikana olin lisätutkimuksissa mahdollisten metastaasien vuoksi esim.
luustossa. Lisätutkimuksia tehtiin Helsingissä Meilahdessa ja kait se oli jonkinlainen "poikkileikkauskuvaus koko luustostani". Meilahden lääkäritiimi tuli siihen tulokseen, etteivät esiintymät olleet metastaaseja, vaan kalkkisaarekkeita. Kuitenkin omalla paikkakunnalla joduttiin seuraamaan ko asiaa vielä pitkään röntgenkuvilla. Muuten, kai olet tietoinen Syöpäyhdistysten toiminnasta eri paikkakunnilla? Siihen aikaan ei tällaista tukimahdollisuutta ollut, mutta nyt olen huomannut, kuinka mahtavaa tukityötä he tekevät. Syöpäsairaus koskettaa elämääni taas kerran läheisen sairastumisen muodossa. Yritän olla tukena, mutta tukijakin tarvitsee tukea! Kiitos vastauksestasi.