Bulimikoille!!!?

Kyllä tuo minusta pahoin bulimialta kuulostaa (olen itse sairastanut jo 7 vuotta vaihtelevin jaksoin). Olet siis tosiaankin vasta alussa ja kannattaa yrittää katkaista kierre tavalla tai toisella heti. Hae apua jostakin: terveydenhoitajalta tms. Mitä kauemmin jatkat, sitä vaikeammaksi se tulee. Mieti oikeita syitä pahaan oloosi ja tartu niihin. Et sinä tavoita onnea ja autuutta laihana - ja se ei liene kuitenkaan ainut syy huonoon oloosi. Mieti mikä on! Sitä paitsi fakta on, ettei syömishäiriöisen laihuutta ihaile kukaan - ei edes sairas itse, koska hän ei kuitenkaan tunne sitä. Hyvä olo tulee tasapainoisesta elämästä, johon terveellinen ravinto, kohtuullinen liikunta ja hyvät ihmissuhteet kuuluvat. Olen minä sentään jotain oppinut =). Hyvää kevättä kiloista ja kaloreista piittaamatta!!

Ei syömishäiriö ole sillä tavalla 'sairaus', että se vain yhtäkkiä alkaisi. Ongelmakäyttäytyminen lujittuu vuosien myötä niin hiljalleen, että harva heti alussa tajuaa jonkin olevan vialla. Voit pitää itseäsi siis onnekkaana, tosin vain siinä tapauksessa että päätät auttaa itseäsi heti.

Se vastaus: kyllä se oksennus joskus tuli itsestään kun oikein paha olo oli, mutta useimmiten piti auttaa. Ja heti perään: jos painoasi haluat hallita, oksentamalla se ei ainakaan onnistu. Elimistö menee sekaisin, eikä energiaa välttämättä enää kulu samoissa määrin -> lihot, vaikka söisit normaaliin tapaan. Tuossa on se noidankehä, mistä on kovin vaikea karata myöhemmin.

ei ole kiinni oksentamisen tavasta... itse sairastanut kymmenen vuotta ja joskus vieläkin laitan sormet kurkkuun (yleensä kuitenkin vain "jännitän" vatsalihaksia ja hups. Helpompaa kaikki tosin on kuin aiemmin. Älä lankea tähän loukkuun, se tuhoaa elämän. Mulla on kymmenen vuotta valunut hukkaan, puhumattakaan sadoista tuhansista markoista jotka olen käyttänyt tämän sisäisen "peikon" ruokkimiseen, hammasvaurioiden korjaamiseen ja lääkehoitoon :/ . Oon tosi rikki.

Itse sairastin bulimiaa vaihtelevasti noin kaksi vuotta. Sen seurauksena sain ruokatorvitulehduksen, ja nyt saan jatkuvasti kärsiä väkisin ylös pyrkivästä ruuasta (noloa varsinkin seurassa) sekä kivuliaasta närästyksestä. En tarkoita happamia röyhtäisyjä, vaan polttavaa kipua sydämen kohdalla. Kipu tulee samoja hermoja pitkin kuin sydämen, ja siksi tuntuu kuin olisi saanut sydänkohtauksen. Ei voi juoda kahvia eikä alkoholia, syödä hapokkaita hedelmiä, raakoja vihanneksia, mausteisia tai happamia ruokia, eikä tietenkään suositella käristettyjäkään. Lisäksi on pidettävä huoli ettei syö liian suurta määrää eikä mene liian pian makuulle tai alkaa polttaa.
Lopeta hyvä ihminen ajoissa. Vasta sairaalaan mennessäni tajusin, kuinka tyhmä olin ollut leikkiessäni terveydelläni. Kannattaa syödä suurempia määriä terveellistä ruokaa, liikkua paljon (n.4 kertaa viikossa 1h on ok) ja jos tykkää makeasta, sallia itselleen päivittäin vaikkapa kuivattuja hedelmiä, lakua tai Risi Fruttia. Oksentamalla laihduttaminen on kuolleena syntynyt ajatus.
Lisäksi elämä saattaa huomaamatta kuivua kokoon kuten itselläni: ihmissuhteet jäivät sivuun kuten kaikki muukin. Bulimiasta tuli anoreksia ja kuukautisia ei ole kuulunut kahteen vuoteen. Nyt toivon parempaa. Otapa yhteyttä OA:han. Se on syömishäiriöisille tarkoitettu järjestö, joka kokoontuu eri paikoissa pitkin viikkoa. Huomenna esim. Töölön Tunturikadulla klo 18. Muistaakseni www.OA.fi tms. Tsemppiä!

Oksensin eka kerran viime heinäkuussa enkä ole sen jälkeen voinut syödä mitään ilman, että olisin sen jälkeen ollut oksentamatta. Omituisinta tässä on se, etten ole ikinä työntänyt sormia kurkkuun, vaan oksennus on tullut ihan itsestään, vain vatsalihaksia jännittämällä. En saa millään tätä kierrettä loppumaan ja helpoimmalla pääsen, kun en syö mitään, sillä silloin ei "tarvitse" oksentaakaan...jos ja kun aina välillä pitää syödä, niin silloinkin on mietittävä tarkkaan mitä syö. Kiinteitä ruokia ei voi ajatellakaan, sillä nestemäinen ruoka tulee helpommin ulos. Tämä on jo niin iso osa arkipäivääni, etten enää tajua, että oksentaminen on jotenkin epänormaalia. Apua en ole mistään hakenut..ehkä pitäisi?

Minulle on tuttua tuo oksentaminen. Olen "harrastanut" sitä nuoruusvuosilta asti, ja aina minä työnnän sormet kurkkuun. Mä saatan olla viikon syömättä, ja sit ahmin ja tulee paha olo, mut oksennus tulee vain sormien avulla. En ole mikään laiha, mulla on noin 20kg ylipainoo, eikä tää oksentelu mua hirveesti ole auttanut painonpudotuksessa. Välillä pystyn lopettamaankin sen, mutta välillä on jotenkin pakko päästä yksin vessaan, ja tunkee sormet kurkkuun. Voit kirjoitella minulle, jos haluat vaihtaa ajatuksia!