Harhaluulo vauva-arjesta

Hei, koitan vähän kertoo vinkkii. Meilläkin oli "vaativa vauva" tosin saimme silloin tällöin apua isovanhemmilta. Pääasiassa olin kuitenkin aina yksin vauvan kanssa. Mies paljon reissutöissä. Et kertonut kuinka vanha vauvasi nyt on, mutta minä esim otin sitterissä mukaan esim suihkuun. Jaksoi katella siinä aika vanhaksi asti, myöhemmin joku lelu kädessä jne. Samoin laitoin katselemaan matonpäälle alustalle, tai sitteriin kun meikkasin, laitoin hiuksia wc:ssä jne. Miksi siis et ottoisi maton päälle makoileen ainakin pikkuhädän ajaksi. Juttelin ja laulelin koko ajan. Kodin siisteydestä, kun myös äitin omastakin ulkonäöstä piti vähän antaa periksi. Kävin kävelyllä ulkona vauvan kanssa, työnsin rattaat parvekkeelle koko olohuoneen läpi, ja menin itekkin tirsoille iltapäivällä. 20 min nokoset teki eetvarttia. Ostin myös paljon einesruokia, jota tartti vain lämmittää mikrossa. Muuten en olis saanut läheskään niin usein lämmintäruokaa. Pelkästään itselleni kokkaaminen ei kiinnostanut. Kun mies oli kotona, tuli sit vähän siivottua, laitettua ruokaaki jne. Kun mies oli kotona, hän tietenkin auttoi vauvan uneen "kantamisessa". Vauvamme oli tosi huono nukahtamaan, joten oli täysi työ saada rauhottumaan. Se oli rankinta yksin ollessa, mutta jotenkin se vaan meni, kun aina jaksoin iloita niistä pienistä hetkistä, kun hän menikin ihan vähän helpommalla nukkumaan. Nukkuikin uuden uniennätyksen 4 tuntia, jne jne. Koita siis tehdä pienia juttuja itsellesi ja kodillesi vauvan ollesa hereillä, sillä hän on hereillä aina pidempään ja pidempään. Toki joutuu tekemään asioita kun vauva nukkuu, ja yksin ollessa muistan että ei ikinä ollut hetkeä jolloin olisi ollut oikea aika imuroida. Ääni herätti lapsen jos imuroi nukkuessa, ja hereilläollessa en heti hoksannut kokeillakaan. Sit kun vauva oli isompi, niin katteli se vierestä imurointiakin, ja nyt se on jo kovasti kaverinakin (11 kk ja kävelee). Koita miettiä "luovasti" muuta en keksi ohjeeksi! Toinen ohje. Etsi joku toinen äiti kaveriksi, jonka kanssa voi "parantaa maailmaa" niin ne omat huolet pienenee kun huomaa että muilla on samantapaisia ongelmia.

Minä en suinkaan protestoi sitä vastaan, millaiseksi kuvaat vauva-arkesi tällä hetkellä. Sen tiedät ja kuvaat sinä parhaiten enkä hetkeäkään epäile etteikö kuvaus olisi autenttinen.

Uskon senkin että ulkopuolisten ajattelemattomat kommentit ottavat päähän - etenkin jos itse on kovin väsynyt. Olen pahoillani että sinua on moisilla puheilla loukattu.

Sen sijaan yhdenkään vauvaperheen arki ei ole mikää yleismalli, joka koskisi kaikkia. Perheet, vanhemmat, vauvat, elämäntilanteet jne ovat erilaisia ja jopa saman perheen sisällä vaihtelee tilanne suuresti suht lyhyelläkin frekvenssillä.
AINA ei vauva-arkikaan ole rankkaa.
Joskus se on silkkaa auvoa ja useimmiten jotain siltä väliltä.

Voimia ja iloa kaikkien arkeen!

Kuulostaa tutulta, muistan itsekin kuinka silloin alussa kaikki neuvot ja kommentit kuulosti tosi ärsyttäviltä...

Mutta niin se vaan menee, nukut silloin kuin vauvakin jos nukkua haluat. Olet kuule vielä itsekin tuota neuvoa jakelemassa kun lapsesi kasvaa. =)

Meil 7,5 kk ei hetkeäkään hereillä yksinään, nukkuikin vain mamman kans käsi kädessä yöllä, päivällä ei 15 minuuttia ilman äitiä. Mies töissä 9-23 ja sukulaiset 500 km päässä, ei ainoatakaan tuttua paikkakunnalla - että revi siitä sitten.

Ei muuta ku jonglööriksi ja viihdyttäjäksi (voit sit hakea lomakohteisiin myöhemmin), skidi sitteriin suihkun ajaksi -olympialaisten aikana sain siivottua, ku se oli ainoa ajankohta ku poika oli hiljaa lattialla tv:n edessä ja kauheesti ähelti jotain kommenttia- mutta sit ku pääsi liikkeelle, niin tilanne helpotti ja sai mamma mennä perässä. Ja jos ei ole miestä ja sukua apuna, niin eihän sitä sit kai ole ketään katsomassa, jos koti on jotenki rempallaan?

Voimia.

tosiaan tuo sitteri suihkuun on hyvä idea. ja kokeile rintareppuu. mutta mielestäni on tärkeintä muistaa että VAUVAPERHEESSÄ SAA OLLA SOTKUA ei kukaan voi olettaa että vaativan vauvan kanssa kerkee siivoomaan ja tekee kunnon ruokaa ja pudistaa päivittäin matot EI TODELLEKAAN.

Joten kokeile olla muuta päivä tai vaikka viikko siivoomatta ja jos vieraita tulee niin pika siivous on in. esim tarjoa kahvit keittiössä ja jos makkari sotkuinen laita ovi kiinni.

miten vauvasi nukkuu yöt? kokeile laittaa 1h aikaisemmin niin saat itsekkin tunnin "omaa aikaa"

meillä on ollut aina kiltti lapsi mutta ymmärrän silti miten vaikeeta voi olla (kaverin lapsi 24/7 äitinsä vieressä ja ei suostu olemaan edes 2min tutun seurassa ilman äitiä)

ja yksi vaihtoehto on jos korvat kestävät että kun tiedät että ei nälkä ei märkä ei uni eikä muutenkaan mikään vaivaa mutta itkee niin anna itkee ei se lapsi siitä hajoa tai muutakaan.

Voimia ja toivon koko sydämmelläni että tilanteesi rauhoittuisi pian!

Joskus tekisi mieli mottasta niitä jotka hehkuttavat kuinka helppoa on kotona olla. Ensinnäkin tulee se eristäytymisfiilis kun normaalit elämäntavat yhtäkkiä muuttuvatkin täysin koti- ja perhekeskeisiksi, siihen tottuminen voi vaatia joiltakin pidempiäkin aikoja ja sen totuttelun aikana onkin sitten melko ankeata (kaikilla ei onneksi näin vaan tulee ns. luonnostaan). Joillekin ja uskoisin että monelle ei tule synnytyksessä niitä onnenhormoneja vaan alku voi olla aika ihmettelyä ja omien äiti-taitojen epäilyä ja pidemmän päälle voi alkaa masentaa. Sitten talous...pihistellään jotta pärjätään, kenties mies enemmän töissä jotta sittenkin päästäisiin jonnekin reissuun tai että lomalla voisi sitten vähän käydä jossakin tai vain pitää maksaa lainoja tms. kenties vaatii ylitöitä ja iltoja ollaankin sitten yksin lasten kanssa omien epävarmojen tunteiden kanssa eikä vanhoihin vaatteisiinkaan mahdu. Älkää tulkitko väärin...olen lapsistani onnellinen mutta niitä joille muutoksiin tottuminen vie PALJON aikaa. Nykyisin elämä on ok, mutta vaatinut paljon itkuja ja psykologia sekä masennuslääkitystä. Ja sitten tulee se huono fiilis omasta heikkoudesta..huono äiti olo, kuulemma siitäkin pääsee yli kun vain pystyy hyväksymään omat rajoittuvuudet - lähellä ollaan :)

palstalle....

tai vaikkpa teini äideille....?

Joo olen kokenut myös nuo vauva sitterissä suihkussa ja vessassa..pari ensimmäistä kuukautta oli sellaista mutta nykyään kun osaa jo tarttua leluun niin viihtyy lattialla ja telkkarin edessä..(musa tv päälle ja neiti viihtyy värikkäiden kuvien ja musan edessä...)minulla yös mies reissutyössä ja talo rempallaan, mutta se on tässä tilanteessa aivan ymmärrettävää!!toivotaan että helpottaa kun pääsee itse lapsi liikkumaan!!!

opi ottaa iisisti!
jos oppii nauttia lapsen kans olosta ja pistää vähän muut asiat sivuun niin se keventää oloas.
itse stressasin että kaiken pitää olla siisti ja päläpälä..
Mun vaavi alussa nukkui 3päikkärit.yhden nukuin aina sen kaa!toinen kaks oli sitten hommille.
kun vaavi on hereillä oon sen kaa.
vauvat pärjää myös yksinkin vähän aikaa.laitat sitteriin ja vaikka harmiton pieni tavara käteen ja sen kun menet rauhassa paskalle.
jos et luota että pärjää nosta koko sitteri mukaan vessaan.
tulee olee rankkaa,kun yksin tekee kaikkea,mutta hyvin sä pärjäät!

Kantoliinasta tai rintarepusta vois löytyä sulle apu. Suosittelen kantoliinaa, josta itsellakin on kokemusta... Se pitää solmia muutaman kerran ennen ku homma onnistuu hyvin, eli älä siis luovuta jos aluksi tuntuu hankalalta. (kannattaa pyytää apua ekan kerran) Imuroiminen yms. onnistuu kun vaativa vauva kulkee mukana sylissä. Et maininnut minkä ikäinen vauvasi on, mutta tosiaan tuo tilanne iskee yleensä alussa, ja helpottaa ajan myötä. 3kk alkaa usein jo viihtyä hetkiä jumppalelun tai tv:n avulla.

Tsemppiä!