Myrkkylamppuja syötetään

Lampussa on hiirveesti enemmän myrkkyjä ja työstettyä sälää kuin hehkulampussa, on se myös pääsääntöisesti vain murto osan käyttöiältään.
Taitaa olla varsinaiset suosaappaat e-s lampun jäljet?

Todellisuus on sitä, että energiasäästölampun jalanjälki on käsittämättömän suuri verrattuna hehkulamppuun. Se sisältää elohopeaa, tinaa, hopeaa, muovia, lasia, ison määrän elektroniikan komponentteja juotettuna piirikorttiin, ja valmistusprosessi on hyvin vaikea ja ottaa paljon energiaa. Mutta tällaista tämä on.

Missä se painopiste sitten on? Kun kuitenkin pitää olla suurimman kulutuksen mukainen sähköntuotto, ja lamput antaa kaiken lämmön talteen.

Onkohan nyt vihreät haukkumassa väärää puuta, luullessaan myrkkylampuilla asian ratkeavan. Teorissa kyllä saadaan paperilla nättejä lukuja, mutta asialla niin montaa särmää. Ja mikä yksin on lämmön jälkeen saatu hyöty e-s lampuilla.

Ei ole osattu ottaa huomioon, että valoa tarvitaan vain lämmitysaikana. Tässä paljon oppimista vihreillä, ettei luulla vain sitä yhtä..
3332
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kylläkään ei hassin lukuvalot toimi suoraan kerosiinilla, mutta kerosiini antaa sähkögeneraattoreille voiman, jotta Hassi sitten voi lukea lehtiään, kuten päiväkirjoissaan kertoo. Tämä malli vain on erittäin huono hyötyshteeltaan, muttei haittaa kun hassi kysymyksessä!

Kerosiinilamppu on valaisin, joka käyttää polttoaineenaan kerosiinia, joka tunnetaan Suomessa paremmin kauppanimellä valopetroli. On kaksi eri tavalla toimivaa kerosiinilampputyyppiä, sydänlankalamppu ja painelamppu.

Sydänlankalamppu toimii samalla tavalla kuin kynttilä. Tätä lampputyyppiä kutsutaan myös öljylampuksi. Kun lamppu sytytetään, sydänlankaan polttoainetankista imeytynyt kerosiini palaa ja tuottaa kellertävän liekin. Tämä lampputyyppi tuottaa vain himmeän keltaisen valon, eikä se ole paljoakaan kynttilää kirkkaampi.

Äänestä

0,005 lx    tähtien valo
0,1 lx    kuun valo
1 lx    tyypillinen elektronisten kameroiden herkkyysraja
30 lx    ulkoalueiden yleisvalaistus
150 lx    aulat
300 lx    isot tilat karkeaan työhön
500 lx    toimistohuoneet, luokkahuoneet
1 000 lx    tarkkuutta vaativa toimistotyö ja työstö, TV-studio mm. Hassin lehtien luku lentokoneissa.
5 000 lx    poikkeuksellista tarkkuutta vaativa työ
10 000 lx    normaali pilvinen päivä
100 000 lx    auringonvalo kirkkaimmillaan, leikkaussalin kohdevalaistus
.........
Kynttilää (ns. normaalikynttilää) on käytetty valovoiman mittana, ja nykyään käytössä oleva yksikkö kandela vastaa suurin piirtein tavallista kynttilää. Kynttilän tuottama valovirta on suuruusluokkaa 10 lumen, joka vastaa osapuilleen 1 W hehkulampun valovirtaa.

Äänestä

"Sattumalta" oli vähän alempana juttu asiasta. ES-lamppu säästää yleensää energiaa, mutta hyöty jää vähäiseksi suorassa sähkölämmityksessä. Asia alkaa kuitenkin olla täyttä historiaa, koska valodiodit valtaavat alan. Ne syrjäyttävät lähiaikoina hehkulamput, ES-lamput, loisteputket, kuten kaikki katuvalotkin. Kestoikä on käytännössä ikuinen ja sähkönkulutus murto-osa nykyisestä. (hyötysyúhde n.99%)
PS: On niin helppo vittuilla muille, mutta mitkä ovat Teidän keinot maailman parantamiseksi?


"Missä se painopiste sitten on? Kun kuitenkin pitää olla suurimman kulutuksen mukainen sähköntuotto, ja lamput antaa kaiken lämmön talteen."
Heitän mielipiteen tähänkin lyhyesti. Suurin sähkönkulutus johtuu pitkälti siitä, että pari miljoonaa autoa lyö yhtä aikaa lohko- ja sisätilanlämmittimen yht'aikaa päälle.
Webaston käyttö säästää luontoa ja Suomen sähköverkkoa. Huippukulutuksen lisäksi pitäisi katsoa kokonaiskulutusta. Siihen vaikuttaa suuressa mittakaavassa vain suorasta sähkölämmityksestä pois pääseminen. On paljon järkevämpää investoida lämpöpumppuun/keskulämmitykseen kuin eristyskerrokseen, koska sähkköä tuotetan vain kolmasosan hyötysuhteella..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kuluttajille kirjoitti:

Lampussa on hiirveesti enemmän myrkkyjä ja työstettyä sälää kuin hehkulampussa, on se myös pääsääntöisesti vain murto osan käyttöiältään.
Taitaa olla varsinaiset suosaappaat e-s lampun jäljet?

Todellisuus on sitä, että energiasäästölampun jalanjälki on käsittämättömän suuri verrattuna hehkulamppuun. Se sisältää elohopeaa, tinaa, hopeaa, muovia, lasia, ison määrän elektroniikan komponentteja juotettuna piirikorttiin, ja valmistusprosessi on hyvin vaikea ja ottaa paljon energiaa. Mutta tällaista tämä on.

Missä se painopiste sitten on? Kun kuitenkin pitää olla suurimman kulutuksen mukainen sähköntuotto, ja lamput antaa kaiken lämmön talteen.

Onkohan nyt vihreät haukkumassa väärää puuta, luullessaan myrkkylampuilla asian ratkeavan. Teorissa kyllä saadaan paperilla nättejä lukuja, mutta asialla niin montaa särmää. Ja mikä yksin on lämmön jälkeen saatu hyöty e-s lampuilla.

Ei ole osattu ottaa huomioon, että valoa tarvitaan vain lämmitysaikana. Tässä paljon oppimista vihreillä, ettei luulla vain sitä yhtä..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu