Vaikuttava näky:)

mutta nimestä. Monet, opppaat ja paikalliset puhuu Alabastermoskeijasta, mutta mä muistelen kuulleeni toisenkin nimen sille. Oliko joku Ali???

Mielettömän hieno paikka, mekin kuvailtiin siellä, ulkona ja sisällä vaikka kuinka ja paljon.

Garibp kirjoitti:

mutta nimestä. Monet, opppaat ja paikalliset puhuu Alabastermoskeijasta, mutta mä muistelen kuulleeni toisenkin nimen sille. Oliko joku Ali???

Mielettömän hieno paikka, mekin kuvailtiin siellä, ulkona ja sisällä vaikka kuinka ja paljon.

Minuun ei tee vaikutusta upeat kirkot ja moskeijat, jos niiden varjossa ihmiset nukkuvat pahvinpalasilla aaltopeltiseinien takana.

köyhille? kirjoitti:

Minuun ei tee vaikutusta upeat kirkot ja moskeijat, jos niiden varjossa ihmiset nukkuvat pahvinpalasilla aaltopeltiseinien takana.

Ei arabimaissa köyhiä unohdeta,heillä on usein ruokajuhlia, joita useat sadat tai tuhannet ihmiset laittaa riisiä, pamia tai kanaa ja tarjotaan köyhille ihmisille, sekä jotkut ihmiset nukkuu moskeijassa, Suomessakin olin vierailulla eräässä moskeijan tapaisessa tavallisessa talossa joka oli tehty moskeijaksi, siellä oli eräs interreilaaja poika jolta oli ryöstetty rahat niin hän oli mennyt moskeijaan ja sai yösijan ja ruuan sieltä ja pääsi kotiin kun moskeijassa Iman antoi rahaa sen verran.
Moskeijat on todella kauniita sisältä ja ulkoa...ja minusta se tekee vaikutuksen kun joku mumisee Koraania siellä kuin musiikkia...ei sitä tarvii ymmärtää mutta se rauhoittaa samanlailla kun kirkossa urkumusat.
Minusta on kunnon Islamistit jotka huolehtii oman maan kansasta sekä ruualla ja rahalla...
Dubaissa ei ole edes köyhiä kun rikkaat pitää huolen siitä, ja nekin käyhät on rikkaampia kuin me jotka sossun luukulla käymme.
Sodan runtelemat maatkin yrittävät huolehtia omista parhaalla tavalla antamalla ruuan.

aikoinaan. Onko islamille siis julkisivu tärkeämpi kuin jokapäiväinen, ruohonjuuritason uskonnollisuus?

tuo on turkkilaisten rakentama ja turkkilaiset vähemmän on kirkkoja väsäillyt. Opas selitti ulkomuodosta pitkät tovit, ainoa mitä nyt muistan oli, miksi alabaster on niin tummunut ja halki, johtuu ettei turkkilaiset tienneet mikä on hyvää ja mikä ei ja moskeija on tehty huonolaatuisesta alabasterista. Pihassa muuten Aleksanteri Suuren lahjoittama kello tornissaan.

Garibp kirjoitti:

tuo on turkkilaisten rakentama ja turkkilaiset vähemmän on kirkkoja väsäillyt. Opas selitti ulkomuodosta pitkät tovit, ainoa mitä nyt muistan oli, miksi alabaster on niin tummunut ja halki, johtuu ettei turkkilaiset tienneet mikä on hyvää ja mikä ei ja moskeija on tehty huonolaatuisesta alabasterista. Pihassa muuten Aleksanteri Suuren lahjoittama kello tornissaan.

että Turkkilaiset ovat siellä sun täällä kopioineet Konstantinopolin Hagia Sofia -kirkkoa.

Aleksanteri Suuren aikoina ei vielä kelloista tiedetty mitään. :) Kello on saatu Ranskasta.

Garibp kirjoitti:

tuo on turkkilaisten rakentama ja turkkilaiset vähemmän on kirkkoja väsäillyt. Opas selitti ulkomuodosta pitkät tovit, ainoa mitä nyt muistan oli, miksi alabaster on niin tummunut ja halki, johtuu ettei turkkilaiset tienneet mikä on hyvää ja mikä ei ja moskeija on tehty huonolaatuisesta alabasterista. Pihassa muuten Aleksanteri Suuren lahjoittama kello tornissaan.

Qu’est-ce que c’est que cette histoire?!:)

johtuu siitä kirjoitti:

että Turkkilaiset ovat siellä sun täällä kopioineet Konstantinopolin Hagia Sofia -kirkkoa.

Aleksanteri Suuren aikoina ei vielä kelloista tiedetty mitään. :) Kello on saatu Ranskasta.

Ranskasta siis se kello?Uskon toki mutta mistäköhän sait tiedon?Mikähän vuosiluku kyseessä?

tzinni kirjoitti:

Ranskasta siis se kello?Uskon toki mutta mistäköhän sait tiedon?Mikähän vuosiluku kyseessä?

kellon vuonna 1845. Vastalahjaksi Ranska sai obeliskin, joka seisoo edelleen Pariisissa Place de la Concordella. Huvittavaa on se, ettei kello ole koskaan toiminut.

Tässä kuva kellotornista:
http://homepages.bw.edu/~wwwhis/malisahn_agakhanMIT.jpg

Kuva moskeijasta:
http://www.wata.net/share/pack/imagespro/1461/Alabaster mosque.jpg

Moskeija on rakennettu noin 1830-1857 kreikkalaisen arkkitehdin johdolla ottomaanisen eli alun perin bysanttilaisen tyylin mukaisesti.