Muutin vuonna papu PK- seudulta Satakuntaan, pieneen kuntaan ja lopulta ostin talon, jonne uskon jääväni eläkepäiviini asti.
Asuin aikoinaan 8- kerroksisessa betonilaatikossa, jossa aina joku valitti jostakin, jos ei muuta niin naapurini soitti klo 18.00 akustista kitaraa, niin toinen valopää meni vaatimaan viikonloppurauhaa. Klassisen kitaran näppäily EI KUULU todellakaan minnekään.
Voin vaan kuvitella, mitä helvettiä elämä on nyt, kun on tupakkalaki, vuokrakämppien hinnat taivaissa, asetukset ym. kiristyneet joka suhteessa...
On hienoa painua aamulla omalle pihalle tupakalle vaikka munasilteen jos wsiltä tntuu ilman minkäänlaista pelkoa siitä, että joku tulee kitisemään tupakoinnistani tai pukeutusestani tai jos päätän siivota talon 04.00 niin sen myös teen. Eipä ole naapureilla ollut valittamista, vaikka on sovittu, että sanotaan , jos joku asia häiritsee, mutta kun täälläpäin ei ainakaan minun naapurit ehdoitahdoin hakemalla hae juttuja päästäkseen riitelemään kanssani. Ja jos tulisi on erittäin helppoa sanoa, ett olette yksityisalueella, poistutte välittömästi tai sitten hakee haulikon sisältä, niin silloin lähtee varmasti. Ai, miten helppoa.
Ja millaisia naapureita! Rakennan nyt toista taloa toiseen päähän tonttiani, ja kun rajanaapurini näki, että kolmiosainen liukuovikomero oli liian raskas yhden kantaa, niin mitään sanomatta, käveli tontille ja nappasi toisesta päästä kiinni ja sanoi, että viedääs yhdessä perille.
Aina kun lähinaapureita 0-5km päässä näkee / tulee poikkeamaan ja kuulumisia vaihtamaan, niin tuntee todellakin asuvansa omassa kodissa. Elämänmeno on niin välitöntä, ei järkyttävää stressiä kuten suuressa maailmassa ja on tilaa elää ja rakentaa ja maksaa alle puolet isojen kaupunkin hinnoista. Ja talkooapua löytyy; ts. apua tarjotaan ennenkuin ehtii edes kysyä.
Ja jos joku satunnainen tumma hiippari eksyy naapurin tontille, niin varmasti on tukijoukot makanaan kättä pitempää selvittämässä,mitäs herrat on hakemassa, kun isäntä ei näköjään ole avannut teille ovea tai ei ole paikalla. Jos ei selitystä tule, niin lähtö tulee kuitenkin ja lujaa. Tämä on sanaton sopimus joka pätee puolin ja toisin. Olen onnellinen, että päätin lähteä valtavasta betoniläjästä aikoinaan, jossa 1 kitisevä, elämään kyllästynyt mummo pystyi pilaamaan koko taloyhtiön elämänilon. Jos täällä pidetään pippaloita ulkona, ne pidetään ja sillä siisti- pääsääntöisesti naapurit ovat kutsumatta tervetulleita- ainakin minun luokseni.
Enpä lähtisi takaisin varsinkin nyt kun tuli järjetön tupakkalaki ym. rajoitteet, joilla ei poisteta mitään, vain vaikeutetaan...
Erityiskiitokset Hannun ja Harrin perheille 110% loistavasta naapuruussuhteesta!
Asuin aikoinaan 8- kerroksisessa betonilaatikossa, jossa aina joku valitti jostakin, jos ei muuta niin naapurini soitti klo 18.00 akustista kitaraa, niin toinen valopää meni vaatimaan viikonloppurauhaa. Klassisen kitaran näppäily EI KUULU todellakaan minnekään.
Voin vaan kuvitella, mitä helvettiä elämä on nyt, kun on tupakkalaki, vuokrakämppien hinnat taivaissa, asetukset ym. kiristyneet joka suhteessa...
On hienoa painua aamulla omalle pihalle tupakalle vaikka munasilteen jos wsiltä tntuu ilman minkäänlaista pelkoa siitä, että joku tulee kitisemään tupakoinnistani tai pukeutusestani tai jos päätän siivota talon 04.00 niin sen myös teen. Eipä ole naapureilla ollut valittamista, vaikka on sovittu, että sanotaan , jos joku asia häiritsee, mutta kun täälläpäin ei ainakaan minun naapurit ehdoitahdoin hakemalla hae juttuja päästäkseen riitelemään kanssani. Ja jos tulisi on erittäin helppoa sanoa, ett olette yksityisalueella, poistutte välittömästi tai sitten hakee haulikon sisältä, niin silloin lähtee varmasti. Ai, miten helppoa.
Ja millaisia naapureita! Rakennan nyt toista taloa toiseen päähän tonttiani, ja kun rajanaapurini näki, että kolmiosainen liukuovikomero oli liian raskas yhden kantaa, niin mitään sanomatta, käveli tontille ja nappasi toisesta päästä kiinni ja sanoi, että viedääs yhdessä perille.
Aina kun lähinaapureita 0-5km päässä näkee / tulee poikkeamaan ja kuulumisia vaihtamaan, niin tuntee todellakin asuvansa omassa kodissa. Elämänmeno on niin välitöntä, ei järkyttävää stressiä kuten suuressa maailmassa ja on tilaa elää ja rakentaa ja maksaa alle puolet isojen kaupunkin hinnoista. Ja talkooapua löytyy; ts. apua tarjotaan ennenkuin ehtii edes kysyä.
Ja jos joku satunnainen tumma hiippari eksyy naapurin tontille, niin varmasti on tukijoukot makanaan kättä pitempää selvittämässä,mitäs herrat on hakemassa, kun isäntä ei näköjään ole avannut teille ovea tai ei ole paikalla. Jos ei selitystä tule, niin lähtö tulee kuitenkin ja lujaa. Tämä on sanaton sopimus joka pätee puolin ja toisin. Olen onnellinen, että päätin lähteä valtavasta betoniläjästä aikoinaan, jossa 1 kitisevä, elämään kyllästynyt mummo pystyi pilaamaan koko taloyhtiön elämänilon. Jos täällä pidetään pippaloita ulkona, ne pidetään ja sillä siisti- pääsääntöisesti naapurit ovat kutsumatta tervetulleita- ainakin minun luokseni.
Enpä lähtisi takaisin varsinkin nyt kun tuli järjetön tupakkalaki ym. rajoitteet, joilla ei poisteta mitään, vain vaikeutetaan...
Erityiskiitokset Hannun ja Harrin perheille 110% loistavasta naapuruussuhteesta!
Vastaukset 3
Vanhimmat
kustantamaan oman kodin itsellesi, moni muukin haluaisi noin vapaan ja mukavan olotilan , ikäväkyllä se ei ole mahdollista 600€ kuukausituloilla.
Hyvää kevättä sinulle ja munillesi siellä vapaassa Satakunnassa.
Voih, mikseivät kaikki tupakoitsijat tee kuten sinä.....?
Hieno ratkaisu, kaikki osapuolet ovat tässä tapauksessa onnellisia. Silti ihmettelen vaivannäkösi laajuutta tupakointivapauden puolesta. Mutta istuvathan ne fakiiritkin tolpan nokassa koko ikänsä kun ovat niin päättäneet.
Voi teittii jotka luulette että maailma pyörii teitin navan ympärillä... Tämän päivän naurukiintiö kohta täys, kiitos Sipuliviinan ystävä!