Kainuun maakunta-kuntayhtymän talousjohtaja Asta Tolonen kertoi 23.4.2007 julkisuuteen, että hän pelkää kuntayhtymän tämän vuoden budjettiin 10 milj. euron alijäämää.
Tolosen ei kannata murehtia 10 milj. euron alijäämästä, sillä nyt vain reilut pari viikkoa hänen lausunnostaan, niin kuntayhtymän tappio on epävirallisten tietojen mukaan jo 15 milj. euroa pelkästään ensimmäiselta vuosineljännekseltä.
Samaisella alkuvuoden kasvuvauhdilla lopullinen alijäämä joulukuun lopussa lienee 40 – 50 milj. euron hujakoilla. Tappio muodostuu lähes täysin sosiaali- ja terveystoimen sektorilta.
Tätä kehitysrataa Kainuun julkinen hallinto on kovaa vauhtia syöksymässä kohti konkurssia Puolangan tavoin. Näillä kahdella asialla on sikäli yhteys, että maakuntahallituksessa keskustan ryhmäpuheenjohtajana istuu Antti Ervasti, jonka valtuuston puheenjohtajakautena 2000 - 2004 Puolanka ajettiin nykyiseen konkurssia lähentelevään tilaan, kuten MOT-ohjelma 7.5. esitti televisiossa.
Kaikista maakuntahallituksen mokauksista ei luonnollisesti voi syyttää ainoastaan Ervastia. Suurimmat virheet ovat tehneet kepun uusi kansanedustaja Timo Korhonen, joka toimi Kainuun hallintomallia valmistelevan työryhmän puheenjohtajana, ja hänen neuvonantajansa, nykyinen maakuntajohtaja Hannu Leskinen, joilla kummallakaan ei ollut kykyä tai ammattitaitoa katsoa tilastoja Kainuun väestön ikäjakaumasta ja sote-sektorin palvelutarpeesta, vaikka Leskinen kehuu olevansa alansa ammattilainen.
Tämän hetkisten tietojen perusteella kuntayhtymä ei pysty täyttämään lakisääteisiä palvelujen järjestämisiä kainuulaisille ilman massiivista lainanottoa tai valtion hätäapuohjelmaa. Jos kumpaakaan edellisistä toimenpiteistä ei tehdä, niin edessä on vähintään 500 hengen viran lakkautus maakuntahallinnosta sekä kunnallisveroäyrien tuntuvat korotukset.
Kainuun maakuntahallitus on täysin kykenemätön ja epäpätevä hoitamaan nykyisiä tehtäviään tämän hetkisessä kokoonpanossa, missä jäsenten tieto-taito on korkeintaan sivukyläpoliitikon tasolla. Samoin kuntayhtymän virkamiehet, etunenässä sote-sektorin johtaja Tuomo Pääkkönen, ovat tehneet karhunpalveluksen kainuulaisille lupaamalla perusteettomasti palveluja, joihin maakunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa, vaikka laki sitä edellyttääkin.
Tässä tilanteessa on otettava lusikka kauniiseen käteen ja lähetettävä karvalakkidelegaatio Helsinkiin pyytämään Vanhasen hallitukselta erityisavustuksia maakuntahallinnolle, sillä muussa tapauksessa veroäyrejä on nostettava kaikissa Kainuun kunnissa useilla senteillä ja samanaikaisesti on vähennettävä hallinnosta henkilöstöä useilla sadoilla.
On tuskallista katsoa, kuinka maakuntahallitus pimittää tietoja kansalaisilta, toisinaan jopa valehdellen, kun samanaikaisesti lääkäri- ja hoitohenkilöpula vaivaa koko maakuntaa. Siitä huolimatta maakuntavaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Timo Korhonen se jaksaa ylistää Kainuun hallintomallin menestystä ja toimivuutta kuntahallinnon rakenneuudistusseminaareissa eri puolella Suomea.
Sanoisin, että erittäin hyvä saavutus amatööreiltä, jos vuoden 2007 lopussa kuntayhtymän kolmen ensimmäisen toimintavuoden yhteenlaskettu alijäämä jää alle 50 milj. euron.
Onneksi maakuntavaalit ovat ensi vuonna.
Tolosen ei kannata murehtia 10 milj. euron alijäämästä, sillä nyt vain reilut pari viikkoa hänen lausunnostaan, niin kuntayhtymän tappio on epävirallisten tietojen mukaan jo 15 milj. euroa pelkästään ensimmäiselta vuosineljännekseltä.
Samaisella alkuvuoden kasvuvauhdilla lopullinen alijäämä joulukuun lopussa lienee 40 – 50 milj. euron hujakoilla. Tappio muodostuu lähes täysin sosiaali- ja terveystoimen sektorilta.
Tätä kehitysrataa Kainuun julkinen hallinto on kovaa vauhtia syöksymässä kohti konkurssia Puolangan tavoin. Näillä kahdella asialla on sikäli yhteys, että maakuntahallituksessa keskustan ryhmäpuheenjohtajana istuu Antti Ervasti, jonka valtuuston puheenjohtajakautena 2000 - 2004 Puolanka ajettiin nykyiseen konkurssia lähentelevään tilaan, kuten MOT-ohjelma 7.5. esitti televisiossa.
Kaikista maakuntahallituksen mokauksista ei luonnollisesti voi syyttää ainoastaan Ervastia. Suurimmat virheet ovat tehneet kepun uusi kansanedustaja Timo Korhonen, joka toimi Kainuun hallintomallia valmistelevan työryhmän puheenjohtajana, ja hänen neuvonantajansa, nykyinen maakuntajohtaja Hannu Leskinen, joilla kummallakaan ei ollut kykyä tai ammattitaitoa katsoa tilastoja Kainuun väestön ikäjakaumasta ja sote-sektorin palvelutarpeesta, vaikka Leskinen kehuu olevansa alansa ammattilainen.
Tämän hetkisten tietojen perusteella kuntayhtymä ei pysty täyttämään lakisääteisiä palvelujen järjestämisiä kainuulaisille ilman massiivista lainanottoa tai valtion hätäapuohjelmaa. Jos kumpaakaan edellisistä toimenpiteistä ei tehdä, niin edessä on vähintään 500 hengen viran lakkautus maakuntahallinnosta sekä kunnallisveroäyrien tuntuvat korotukset.
Kainuun maakuntahallitus on täysin kykenemätön ja epäpätevä hoitamaan nykyisiä tehtäviään tämän hetkisessä kokoonpanossa, missä jäsenten tieto-taito on korkeintaan sivukyläpoliitikon tasolla. Samoin kuntayhtymän virkamiehet, etunenässä sote-sektorin johtaja Tuomo Pääkkönen, ovat tehneet karhunpalveluksen kainuulaisille lupaamalla perusteettomasti palveluja, joihin maakunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa, vaikka laki sitä edellyttääkin.
Tässä tilanteessa on otettava lusikka kauniiseen käteen ja lähetettävä karvalakkidelegaatio Helsinkiin pyytämään Vanhasen hallitukselta erityisavustuksia maakuntahallinnolle, sillä muussa tapauksessa veroäyrejä on nostettava kaikissa Kainuun kunnissa useilla senteillä ja samanaikaisesti on vähennettävä hallinnosta henkilöstöä useilla sadoilla.
On tuskallista katsoa, kuinka maakuntahallitus pimittää tietoja kansalaisilta, toisinaan jopa valehdellen, kun samanaikaisesti lääkäri- ja hoitohenkilöpula vaivaa koko maakuntaa. Siitä huolimatta maakuntavaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Timo Korhonen se jaksaa ylistää Kainuun hallintomallin menestystä ja toimivuutta kuntahallinnon rakenneuudistusseminaareissa eri puolella Suomea.
Sanoisin, että erittäin hyvä saavutus amatööreiltä, jos vuoden 2007 lopussa kuntayhtymän kolmen ensimmäisen toimintavuoden yhteenlaskettu alijäämä jää alle 50 milj. euron.
Onneksi maakuntavaalit ovat ensi vuonna.
Vastaukset 12
Vanhimmat
uusia kasvoja...KIITOS.
mitäs jos sosiaalipuolen menot minimoitaisiin sillä, että ei otettaisi enää yhtään pakolaisia/maahanmuuttajia? ja entisillekin ruvettaisiin menolippuja ostelemaan..
keino. Hyvin yksinkertainen asia, mutta joillekin kulttuurin "rikastuminen" ja oman kulttuurin köyhtyminen on tärkeämpää.
Tulihan se sieltä,ikävä vaan,että tällä keskustelupalstalla kaikki asiat kääntyy tuohon maahanmuuttajuuteen/pakolaisuuteen eli siitä on tullut vitsi ja klisee,se alkaa vaan naurattamaan,mitenkähän tuo parveketupakointi,siitä ei vielä ole ymmärretty näitä pakolaisia syyttää,mutta mistäs tämä tupakka on kotoisin ja kuka sen tänne Suomeen toi ja kuka oli se ihminen,joka ekana parvekkeella polttli,olisiko ollut maahanmuuttaja tai pakolainen,kun tarpeeksi tongitaan niin kyllä sieltä joku asiayhteys löytyy.
että pakolaiset kuluttavat terveydenhuollon jo valmiiksi huonoja resursseja muista kuluista puhumattakaan. Kainuulla ei ole varaa pakolaisten ottoon. Piste.
kun nämä perkeleen hyysärit luulee että somalia on pelastettu jos kajaaniin otetaan joku sata maleksijaa kuluttamaan köyhää kaupunkia. Niilläkin rahoilla ja resursseilla hoidettaisiin esim. vanhukset eri malliin.
Kannattaa käydä Kajaanin terveyskeskuksen odotusaulassa joskus vilkaisemassa, miten paljon mamuja on odottamassa lääkäriin pääsyä. Sitten meille muille myydään jatkuvaa eioota.
Osoita edes yksi miehen mittainen työ ja eroa! Luottamus on mennyt lopullisesti.
Laistasi henkilöä ei kaipaa, kuin korkeintaan lauluseurat.
Ei tässä pelkkä Antti Ervastin eroaminen kesää tee, vaan koko maakuntahallituksen on erottava, sillä Kainuun maakunta-kuntayhtymä on luisumassa näiden kykenemättömien hallitusjäsenten käsissä sellaiseen talousahdinkoon, josta ylös ei nousta ilman valtionapuja. Nyt virkamiehet vievät maakuntahallitusta kuin pässiä narussa, koska kenelläkään luottamusmiehellä ei ole kykyä kyseenalaistaa virkamiesten tekemiä vääriä ja taloudelle vahingollisia esityksiä. 90 %:lla jäsenistä ei ole minkäänlaista kokemusta ja näkemystä makrotaloudesta.
Olen myös vakaasti sitä mieltä, että maakuntajohtaja ei saisi missään nimessä olla maakuntahallituksen puheenjohtaja, vaan paikka kuuluu demokratian mukaisesti luottamusmiehelle. Maakuntajohtaja edustaa liikaa näkemyksineen alaisiaan eli esityksiä tehtailevia virkamiehiään, joiden näkemykset eivät aina kohtaa todellisuutta. Lakia Kainuun hallintokokeilusta olisi siis tältä osin muutettava.
Ihmettelen suuresti sitä, että Kainuun suurimpien kaupunkien ja kuntien johtohenkilöt, erityisesti Kajaanin, ja luottamusmiehet eivät vielä ole heränneet nykyiseen kuntayhtymän talouskehitykseen, missä naru tulee vetävän käteen ennen vuoden 2007 loppua.
Maakuntayhtymän toimintoihin olisi jonkin riittävän korkean tason valvonnan puututtava. Nyt siellä puhutaan yhtä ja tehdään ihan toista. Kauniita tavoitteita ja lauselmia hienosta toteutuksesta kyllä riittää,mutta teot ovat muuta. Henkilökunta ojennetaan ja syyllistetään kaikesta mahdollisesta. Joka käänteessä henkilökuntaa ollaan vähentämässä, silti koko ajan otetaan tärkeillekin paikoille ulkoa uusia työntekijöitä ilman että tehtäviin haettaisiin parasta mahdollista osaamista ulkoisen tai edes sisäisen haun kautta. Talossa on paljon takaovista tulleita, jotka eivät ole koskaan oikeasti hakeneet ja pätevyytensä muiden hakijoiden joukosta osoittaneet. Miten tämmöinen voi olla mahdollista!!! Taitaa olla tarkoituskin estää uusien näkemysten tulo, että veljespolitiikka saisi kukoistaa, eihän ne toisiaan noki. Kun vähennyksiä ruvetaan tekemään, vähennetään määräaikaisia, jotka ovat vakihenkilöstöä koulutetumpia ja nuorempia. Eikä kokemustakaan puutu, kun työsuhteita ketjutetaan. Miten asiat voivat parantua tällä menolla mihinkään? Virat ovat täysin turvattuja, vaikka tehtävät loppuisivat niin työsuhde jatkuu. Silti kaikki pelkäävät työnsä menettämistä, niin vakituiset kuin määräaikaiset, vanhat ja nuoret. Ilmapiiri kiristyy koko ajan. Sen sijaan pitäisi koko henkilökunta haastaa säästötalkoisiin muilla keinoin, yhteishenkeä kohottaen ja kannustaen. Jokainen kyllä näkee ympärillään säästökohteita, isompia ja pienempiä, mutta niiden esittämiselle ei ole mitään sijaa kun henkilökunta on vain välttämätön paha. Ja pienistä puroista, mitättömistäkin, ne suuret virrat tulevat kun on iso organisaatio. Jos jokainen löytäisi keinon säästää vaikka yhden euron (työ)päivässä, tulisi siitä jo vuodessa yli miljoonan euron potti (1 x 22,5 x 12 x 3800). Monen tekevän käden työpaikan verran. Kuka ryhtyisi mollaamisen sijasta kannustamaan? Missä on kuntayhtymässä maakuntahenki?
koko konkurssia kutsutaan kuntaköyhtymäksi!
Kainuun kuntayhtymän lähtökohtana on tämän päiväisen Kainarin mukaan se, että kulut eivät saa kasvaa 4 %:a enemmän. Ei taida kuntayhtymän johto ymmärtää, että tulevat liittokohtaiset tupo-sopimukset, inflaatio, maailmantalouden yleinen heikkeneminen (erityisesti USA:sta lähtevä) nostavat kasvuennusteen huomattavasti yli asetetun tavoitteen.
Kun kaiken lisäksi vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä (tammi-huhtikuu) kulujen kasvu kuntayhtymän budjetissa suhteutettuna yllämainittuun 4 %:n tavoitteeseen on ollut lähes 15-kertainen, niin suossa rämmitään ja syvällä.
Toistan 15-KERTAINEN eli 15 miljoonaa euroa alijäämää 4:ltä kuukaudelta !!!
Eikä kuntayhtymän virkamiesjohto onnettomine maakuntahallituksen jäsenineen kykene reagoimaan tilanteeseen millään muilla keinoilla kuin järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia omille hyvä-veli verkostoilleen.
Nyt tarvitaan räväköitä otteita, joihin kykenevät vain rautaiset alan ammattilaiset, joita ei kylläkään löydy Kainuun maakuntahallituksesta eikä maakunnan virkamiesjohdosta, vaan ammattisaneeraajien joukosta yritysmaailmasta niin ikävältä kuin se kuulostaakin.