Peltivanteissahan tällaista tarvetta ei olekaan, varsinkin jos asennus on hoidettu vähänkään oikeaoppisesti.
Mutta aluvanteissa jälkikiristys on monestikin syytä tehdä.
Viimeksi tänä keväänä asensin pultit 95Nm tiukkuuteen (aluvanteisiin)ja jälkikiristin ne 100 Nm momentilla, yksikään pultti ei ollut löystynyt. Käytän autossani kahta erillistä pulttisarjaa, jolloinka otan hyllystä aina huolletun sarjan kun vaihdan 2 kertaa vuodessa pyöriä alle.
Syy miksi aloin aiheesta kirjoittamaan on se, että omissa autoissani aluvanteiden jälkikiristyksessä eivät pultit ole koskaan vielä olleet "löysällä". Luultavasti vain siksi että, asennuksen yhteydessä olen aina huoltanut sekä pulttien, että pyörän navan kaikki kierteet. Samoin kuin olen puhdistanut vanteen ja navan tasopinnat ennen asennusta.
Ilmeisesti tuo suositus jälkikiristyksestä on saanut alkunsa kun useinmiten asennetaan pyörät ja pultit ilman mitään huoltoa likaisina paikalleen. Kun pyörien kiinniys hakee paikkaansa ensimmäisen 100 km:n aikana, niin pulttien kireys samalla löystyy.
Mutta aluvanteissa jälkikiristys on monestikin syytä tehdä.
Viimeksi tänä keväänä asensin pultit 95Nm tiukkuuteen (aluvanteisiin)ja jälkikiristin ne 100 Nm momentilla, yksikään pultti ei ollut löystynyt. Käytän autossani kahta erillistä pulttisarjaa, jolloinka otan hyllystä aina huolletun sarjan kun vaihdan 2 kertaa vuodessa pyöriä alle.
Syy miksi aloin aiheesta kirjoittamaan on se, että omissa autoissani aluvanteiden jälkikiristyksessä eivät pultit ole koskaan vielä olleet "löysällä". Luultavasti vain siksi että, asennuksen yhteydessä olen aina huoltanut sekä pulttien, että pyörän navan kaikki kierteet. Samoin kuin olen puhdistanut vanteen ja navan tasopinnat ennen asennusta.
Ilmeisesti tuo suositus jälkikiristyksestä on saanut alkunsa kun useinmiten asennetaan pyörät ja pultit ilman mitään huoltoa likaisina paikalleen. Kun pyörien kiinniys hakee paikkaansa ensimmäisen 100 km:n aikana, niin pulttien kireys samalla löystyy.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vuosi sitten keväällä kiinnitin huomiota takanani ajavaan V70 Volvoon, jonka vasen eturengas heilui puolelta toiselle uhkaavan näköisesti. Pistin hätävilkut päälle ja viittilöin kädelläni noin viisikymppistä naiskuljettajaa ajamaan heti sivuun, minkä hän tekikin. Astuin ulos autosta, ja näytin miten löysällä hänen autonsa alumiinivanteiden pultit olivat - eräänkin voi vetää suoraan irti kun ei se enää ollut kierteillään ollenkaan. Rouva kertoi "jotain" kolinaa kuulleensa, "mutta ajattelin kuitenkin ajaa kotiin kun kerran asun ihan tässä lähistöllä". Hän kertoi, että auto oli käynyt saman päivän aikana katsastuksessa, ja että "siellä varmaan oli rengas rynkytetty rikki". Joopa joo. Loppukiristys vaan on jäänyt tekemättä, tai vallan alkukiristys... Mitäköhän olisi mahtanut maksaa, jos rengas olisi irronnut ja etupäänripustus olisi ottanut kiinni asvalttiin? Olisiko auto tehnyt piruetin aiheuttaen muille tielleliikkujille vaaratilanteen? Vieressä kulkee kevyenliikenteen väylä levennettyä jalkakäytävää pitkin, ja välissä ei ole kaidetta tai suojavyöhykettä.
Pyöränpulttien ja muttereiden asennuksissa ja irrotuksissa ovat vihon viimeisiä laitteita, joilla saadaan paljon tuohoa aikaan. Mutta kun tää nykyaika vaatii kaikessa tehokkuutta, niin tähän on tultu valitettavasti.
Itse käytän aina pyöräsarjan irrallisena rengasliikkeessä tasapainotuksessa, näin säästyn "turhilta" asennuksilta ja rengasliike ei pääse rikkomaan paikkoja tehokkailla työkaluillaan.
Minulle on moneen otteeseen todettu, että aluvanteiden jälkikiristys on silloin ajankohtaista, kun autoon laitetaan uudet aluvanteet. Mutta ei, jos vanteet on ollut jo aiemmin auton alla.
Just itekki ekan reippaan tonnin ajettuani kesärattailla vääntelin loppukireyttä pultteihin ja en itsekkään huomannut mitään löystymistä. Kylläkin rengaskorjaamolla väänsivät pulttipyssyllä ne reipas vko sitte kiinni. 100Nm momentilla naksui kaikki pultit, liekkö sitte väännetty pulttipyssyllä suoraan 200Nm momenttiin... Em. reippaan tuhannen km matkaan sisältyy muutama kokeilu 200 nopeuksia.
Mutta tapana itelläkin pitää pultit siisteinä ja vanteen ja navan kontaktipinta myös puhtaana.
Ruuviliitokset ovat perinteisiä ja koeteltuja koneenrakennuksen liitostapoja. Oikein suunniteltu ruuvliitos ei teoriassa, eikä myöskään käytännössä koskaan avaudu itsestään, koska yleisten liitoksissa käytettyjen ruuvien nousu on tarpeeksi "loiva" estämään aukikiertymisen. Lisäksi kannan kitka edesauttaa kiinnipysymistä. Ajoneuvojen vanteissa on lisäksi kartio pultin vastaavaa kartiota vasten antaen vielä lisäkitkaa.
Edellytyksenä kiinnipysymiselle on kuitenkin, että:
- Ruuviliitos on oikein suunniteltu antaen ruuville tarpeeksi pituutta ja sitä kautta jousivoiman säilymisen kaikissa olosuhteissa. Vanteiden kiinnityksessä minimivaatimus tälle on olemassa.
- Ruuvi ja kiinnitettävä osa ovat kiristysvoiman alaisena ja näin ollen ruuvi on "venyneenä" ja vanne "puristuneena" ruuvin akselin suunnassa.
- Ympäristön aiheuttamat kuormat eivätkä lämpövaihtelut lämpölaajenimisien myötä missään tilanteessa poista aikaansaatua jännitystilaa.
Jos pyöränpultit ovat joskus löystyneet niin syy on lähes absoluuttisen varmasti, että ko. pyörän kaikki (tai ainakin suuri osa pulteista) ovat jääneet alun alkujaankin kiristämättä, tai ovat kiristetyt huomattavasti laskettuja ohjemomentteja alemalle tasolle. Näin ollen "jälkikiristys" tulee suorittaa välittömästi niiden oikeaan momenttiin kiristämisen jälkeen käymällä kaikki pultit läpi mieluiten momenttiavaimella kokeilemalla.
Kiristäminen momenttiavaimella on oikea tapa kiinnittää kaiken tyyppiset henkilöauton vanteet autoon. Olen muutaman vuoden aikana (keväisin ja syksyisin renkaanvaihdossa) voidellut vaseliinin sijaan puhdistettujen ruuvien kierteet ja kannat kuparitahnalla. Samalla alensin ohjeellista kiristysmomenttia vastaavasti noin 10% saadakseni saman tasoisen vetovoiman pulttiin. Kiristyy ja avautuu hienosti.
Kunnollisissa alumiinivanteissa on aina teräsholkit, jotka puristuvat ruuvin kuormasta ja jota vasten puttia venytetään. Jos nämä teräsholkit vantesta puutuvat niin se onkin sitten jo toisen jutun aihe.
Hyvä kirjoitus, mutta lisäisin silti muutaman huomion!
- pyöränpultit ovat lujuusluokkaa 10.9 (M12x1,5) ja lisäksi toiminnallinen venymäpituus on kovin lyhyt
- perinteinen peltivanne on ehkäpä hienompi keksintö kuin monesti tulee ajatelleeksikaan, onhan sitä kehitettykin jo reilut 100 vuotta, suurin osa sen patenteista lienee Michelin:in kehittämiä. Peltivanteessa on pyöränpultin kohdalla sellainen joustava osa joka huolehtii että esijännitys säilyy. Tosin senkin ominaisuuden saa tuhottua kun kiristää pultin "apinanraivolla" kiinni.
- aluvanteesta yleensä puuttuu tuo joustava elementti kokonaan ja tämä yhdessä lyhyen 10.9 pultin kanssa tekee hommasta paljon tarkemman ja haastavamman. Perinteinen suomalainen "hälläväliä" perinne ja asenne auton pyörien kiinnityksessä kostautuu ja jopa jotkut rengasliikkeet tekevät tässä ala-arvoista työtä. Onneksi eivät ihan kaikki.
- staattisessa kuormituksessa ruuviliitos menestyy ilman sen suurempaa huolta tai huoltoa, kunhan elementit vaan ovat oikein mitoitetut
- dynaamisessa kuormituksessa kuten pyörän kiinnityksessä asiat ovat kuitenkin toisin
- pyöränpulteissa (muttereissa) on useita eri kierteen nousuja esim M12x1,25 .. 1,5 ja 1,75, Bemarissa on 1,5 . Nousu vaikuttaa suoraan tarvittavaan kiristystiukkuuteen, koska kaikissa tapauksissa ruuviliitoksissa haetaan jotain tiettyä kohtisuoraa puristusvoimaa ja sitäkautta tiettyä tasopintojen välistä kitkaa
Jälkikiristyksen++tarve+tulee+usein+siitä,+että++vanteen+navan+ja+otsapinnan+liitospinnassa+on+korroosiota+tai+epäpuhtauksia+eikä+vanne+asetu+oikein+vastinpinnoilleen.++Muutaman+sadan+kilometrin+ajelu+sitten+asttaa+vanteen+paikoilleen+ja+näin+osa+pulteista++voi+"löystyä".++Tähän+ei+sitten+tarvita+monen+1/100+mm+liikettä+että+pultin+jännitys+vähenee+oleellisesti.
Jäi tosiaan omasta autosta kerran yhden renkaan pultit kiristämättä kokonaan.
Kyllä sen huomaa heti auton käyttäytymisestä.
Voisihan sitä tietysti ostaa momenttiavaimen ja viedä ne pyöränpultit huoltoon mutta enpä taida.
.......Voisihan sitä tietysti ostaa momenttiavaimen ja viedä ne pyöränpultit huoltoon mutta enpä taida.......
Tapa jolla hoidan homman, vaatii tietysti jonkinverran harrastusmieltä ja ylimääräistä mielenkiintoa autonhoitoon. En tarkoitakaan, että kaikkien pitäis tehdä samalla tavalla.
Mutta tähän tapaan kun autoa pitää/hoitaa niin se vastaavatsi kestää monia vuosia pitempään, "säästö" tulee sitäkautta takaisin. Edelliselläkin autolla ajoin 18 vuotta ja 400thkm.
Jos momenttiavaimelle ei ole muuta käyttöä kuin pyörän pultit kahdesti vuodessa, niin ehkä ei ole kovin viisasta investoida siihen.
Jos aiot "huollattaa" pyöränpultit kaupallisessa korjaamossa, niin halvemmaksi tulee ostaa uusi pulttisarja. Tuskin edes löytyy kierretyökaluja ihan joka pajalta.
Minulla sattuu olemaan nuo kaikki tarvittavat työkalut ihan muista syistä kuin pelkän auton takia.
Eihän alumiinivanteilla Suomen kuoppateillä mitään tee, menevät kieroiksi ja soikeiksi jo parissa talvessa ja sitten alkaa alustan ja pyöränlaakerien korjaus.