Istun huoneessani tuijottaen ei mihinkään. Ihmisten säälivät katseet pyörivät päässäni. Miksi olen juuri minä ? Kuinka Jumala määräsi minut tähän epäsikiö ruumiseen ? Kaikella on loppunsa ja alkunsa, tiedän sen, mutta miksi minun elämälläni ei ole.
Kaipaan niitä aikoja, kun olin joku toinen. En tästä maailmasta. Se ei ollut näin kamala. Siellä hymyiltiin, naurettiin ja oltiin yhdessä. Nyt kaikki karttavat toisiaan. Kaikki karttavat minua.
Joskus tunnen oudon piston sydämessäni. Aivan kuin joku ajattelisi minua. Jossain kaukaa, jollakin ihmisellä pyörisi nämä samat asiat ja hän toivoisi tuntevan jonkun toisen. Joku toivoisi tuntevansa minut. En tiedä onko se mahdollista, mutta eikö sanota, että jokaisella ihmisellä on oma unelmansa.
Välillä toivon, että seuraava vastaantuleva ihminen ottaisi kiinni kädestäni ja veisi sen huulilleen. Tai koskettaisi minun kasvojani. Näin ei tule tapahtumaan. Niin kauan kuin minä istun täällä ei missään tekemättä mitään kukaan ei tule sanomaan minulle hei tai näkemiin.
Tällaiseksi minut on luotu ja tällaisena tulen pysymään. Aina siihen asti kunnes unelmani toteutuu. Kunnes tuskaa on liikaa. Ja siihen saakka, kun Tuskan voi jättää.
Arvostelut ois poikaa... Mä tiedän että tos ei oo päätä eikä häntää.. Mut silti.. Kiitos =)
Kaipaan niitä aikoja, kun olin joku toinen. En tästä maailmasta. Se ei ollut näin kamala. Siellä hymyiltiin, naurettiin ja oltiin yhdessä. Nyt kaikki karttavat toisiaan. Kaikki karttavat minua.
Joskus tunnen oudon piston sydämessäni. Aivan kuin joku ajattelisi minua. Jossain kaukaa, jollakin ihmisellä pyörisi nämä samat asiat ja hän toivoisi tuntevan jonkun toisen. Joku toivoisi tuntevansa minut. En tiedä onko se mahdollista, mutta eikö sanota, että jokaisella ihmisellä on oma unelmansa.
Välillä toivon, että seuraava vastaantuleva ihminen ottaisi kiinni kädestäni ja veisi sen huulilleen. Tai koskettaisi minun kasvojani. Näin ei tule tapahtumaan. Niin kauan kuin minä istun täällä ei missään tekemättä mitään kukaan ei tule sanomaan minulle hei tai näkemiin.
Tällaiseksi minut on luotu ja tällaisena tulen pysymään. Aina siihen asti kunnes unelmani toteutuu. Kunnes tuskaa on liikaa. Ja siihen saakka, kun Tuskan voi jättää.
Arvostelut ois poikaa... Mä tiedän että tos ei oo päätä eikä häntää.. Mut silti.. Kiitos =)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toi sun kirjotus riipaisi mua jostain syvältä. Se oli tosi mahtava, tunsin hetken aikaa jonkunlaista sukulaissieluisuutta sun kanssa..Ois kiva nähä muitakin sun tuotoksia. Oon vaikuttunut.
mä olisin tossa ajattelemassa. Toi kirjotus on vaikuttava
niin.. minäkin tulin lukemaan sinun juttusi, kun (ainakin luultavasti) luit minun juttuni. (tuolla tytteli niemllä olit arvostellut)
no niin.. eli asiaan... kirjoitat lähes samantapaista tekstiä kuin minä: eli ei päät eikä häntää. minusta se on kaunista. novellisi ajatus oli kaunis ja erityisesti pidin sen muutamista lauseista, jotka olivat niin sekaisin. Sellainen on todella kaunista jos joku. :)
mutta sitten. novellin alku... se oli ehkä vähän jämäkkä, jos saan noin nyt sen ilmaista. Se oli kuin aalto joka iskytyy kallioon, pääsemättä siitä läpi. mutta sitten mitä pidemmälle pääsin se tuntui paremmalta. siinä oli semmonen nouseva innotaatio, joka kyllä pahaksi onneksi hävisi novellin lopusta. mutta keskikohta oli onnistunut, muuhun novelliin verrattuna.
siis. ihan hieno lopputulos ja niin edes päin, sitä jotain olisin vain odottanut. Mutta ehkä seuraavassa novellissa.. :)