Ajateltiin rakennuttaa talo harkosta jonka u-arvo alle 0,19 tai sinne päin. Mitä toimittajia suosittelisitte ja mitä kannattaa välttää?
Ajateltiin tehdä suora sähkölämmitys jonka tekeminen on paljon halvempaa kuin esim. maalämpöpumpun ja sitämyötä muutkin energiaa pienentävät kustannukset tulee katettua suorasähkön ja maalämmön perustamiskustannusten erotuksella.
Ajateltiin tehdä suora sähkölämmitys jonka tekeminen on paljon halvempaa kuin esim. maalämpöpumpun ja sitämyötä muutkin energiaa pienentävät kustannukset tulee katettua suorasähkön ja maalämmön perustamiskustannusten erotuksella.
Vastaukset 29
Vanhimmat
konsepti teillä; alle 0.19, tai sinne päin. Tiedonantajan toimittajat on tänä päivänä aika kova sana. Hesarin toimittajia pyrkisin välttämään. Ja Motivankin sivuilla on tullut näköjään käytyä - tai sähkölämmitysfoorumin.
juuri näin, kiitoksia kommentista.
Mikäli aiot tehdä 200m2 tai enemmän lämmintä alaa niin suorasähkö ei kannata verrattuna maalämpöön.
Hommaa vaikkapa halvimmat matalaenergiaharkot. Ei niissä niin isoa eroa ole.
laskuissa sitten on pielessä kun se edelleen väittää että osittain varaava sähkökaapeli ilp takka VS maalämpö takka tulee jopa 30 vuodessa 5000 e halvemmaksi????
Motivalla on 130m2 mökki. Aika selvää että pienessä mökissä pienet kulut ja kallis järjestelmä ei kannata.
Suuressa talossa suuret kulut ja kallis järjestelmä maksaa itsensä jossakin ajassa.
laskettu 150 m2:n mukaan, mikä onkin keskimääräinen koko uudisrakennettavilla omakotitaloilla. Oikein syletti, kun hiljakkoin oli jossain töllön ajankohtaisohjelmassa liuta paukapäitä, jotka ihan virallisesti hehkuttivat Ruotsin esimerkkiä, ja ihan pokerina yksi neropateista esitti maalämmölle jopa 6:n vuoden takaisinmaksuaikaa. Mistäköhän nämäkin ukot oli tilattu? Tästä huomataan, ettei kannata suinpäin uskoa yhtään mitään, mikä esitetään puku päällä ja solmio jotakuinkin suorassa.
Motivan vertailu on ainakin aikaisemmin ollut todella pahasti vääristynyt.
Oikeassa elämässä maalämpö alkaa kannattaa aivan varmasti 200m2 taloissa.
150m2 taloissa vain mikäli ne on pelkkiä normitaloja eikä minkään moisia matalaenergiataloja.
...jotenkin raksaaja-sh, että MIKÄ siinä on pielessä? itse tekemässä lämmitysvalintoja, mutta mikää fakta ei vielä puolla maalämpöä.
Eli mikä siinä motivan laskussa on vikana?
olla. Motiva on ihan hukassa ja meitin oma pikku ropellihattuinen hoksaaja senkun mennä porskuttaa.
oli MLP kauppias.
Meillä talossa 650m3 ja 212m2 lämmintä. Kolmen talven lämmityskulujen keskiarvo on n. 800€/a, joten on se MLP ihme vekotin kun pystyy myymään lämpö/sähkö valtakunnan verkkoon.
MLP olisi tullut liki 13k€ kallimmaksi kuin nyky systeemi, joten ihan yksinkertaisella laskutoimituksella voidaan huomata, että taloudellisesti siinä ei ole mitään järkeä.
Talossa on kuitenkin vesiputket lattiassa odottamassa IVLP tekniikan kypsymistä ja kermankuorinnan loppumista sillä saralla. Vuodessa ollaa tultu IVLP tarjoushinnoissa melkein 50% alas.
Ei sekään varmaan itseään takaisin maksa. Mutta saapahan sen vihertävän lippisen päähän.
Niin sillä pystyi laskemaan vain pienelle talolle laskelmia. Maalämmön hyötysuhteet oli päin prinkkalaa ja lattialämmitykselle laskettiin liikaa hintaa.
Siinä muutama juttu. Lisää löytyy aikaisemmista keskusteluista.
Parempia laskureita löydät esimerkiksi täältä: http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=news;action=display;num=1170834148
Tutustu etenkin tähän: http://user.personal.fi/private/maalampo/lampovertailu_abs.xls
kaikki näyttää ruusuisemmalta.. tsekataanpas noita kyrolahdenporakaivon sivuja hieman kun se nimi tuossa esiin pomppasi:
"Suomessa lämpöpumppujen uusi sukupolvi on vahvasti tulossa. 70-80-lukujen lämpöpumpputekniikan lastentaudit on karsittu pois ja uudet optimimitoitetut lämpöpumput ovat valtaamassa markkinoita. Niiden lämpökertoimet ovat 3 - 3,5, eli verrattuna suoraan sähkölämmitykseen ovat kustannukset vain 25-35 prosenttia. Yli 75 % säästö lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden saannissa on Suomen oloissa paljon."
naputteleppa hetki casiota ja sano sitten tukeeko tuossa lainauksessa yksikään lukuarvo toista. Nämäkö on oikeesti niitä instansseja joiden taulukoita kannattaa uskoa?
Motivan sivujen mukaan tiedot on toimittanut SULPU joten tuskin ne on omia lukujaan alakanttiin antaneet. Eivätpähän vaan ole ehkä kehdanneet "pyöristellä" ihan samalla lailla kuin omilla sivuillaan..
Siinä olen kanssasi samaa mieltä että enemmän ja parempaa tietoa tarvisi eri pumpuista ja pumpputyypeistä saada. Luottaisin tuossa tiedonjakelussa kuitenkin enemmän valtiolliseen laitokseen kuin kaupallisten toimijoiden mainossivustoihin, joten toivotaan että esim Motivassa ryhdistäydytään ja aletaan tuottaa laajapohjaista infoa.
Noin kiteyttävänä mielipiteenäni voisin veikata että jollain maalämpöfoorumilla saa yhtä objektiivista tietoa lämmitysmuodoista kuin suviseuroilla viinan juonnista ja esiaviollisesta seksistä..
mainio.
Uretaani on höyrynsulku, joten ilmiselvä rakenneriski. Valitse harkko jossa on EPS-eriste, sillä on sama vesihöyrynläpäisevyys kuin betonilla, ja siten varma valinta.
Kerropa nyt sitten ihan yksilöidysti mitä huonoa on harkossa jossa on uretaanieriste ja näin ollen höyrynsulku tosiaan eristeen molemmilla puolilla.
Eikä sitten mitään satuja Rajapinnoista ja muusta hauskasta.
En omaa taloa jossa on ko. rakenne mutta ennen kuin aletaan ihan mutua esittämään niin oletan että asiaa perustellaan selkeästi.
Jos vertailee polyuretaaniharkkoa EPS-harkkoon niin EPS-harkko on kosteusteknisesti "varmempi". Näin siksi koska kunnollisen seinärakenteen sisäpuolen höyrynsiirtovastus pitää olla riittävän suuri verrattuna lämmöneristeen ja ulkokuoren muodostamaan vastukseen. PU:n höyrynsiirtovastus on suurempi kuin EPS:n (PU ei kuitenkaan muodosta höyrysulkua!). Nykyinen nyrkkisääntö on että sisäpuolen höyrynsiirtovastus pitää olla 5 kertaa suurempi kuin ulkopuolen.
Uretaanieristetty harkko ei kyllä mikään riksi ole. Siinä eristeen läpi kulkee vähemmän vesihöyryä (jos ollenkaan) verrattuna EPS eristettyyn hakkoon.
Jos seinä joutuu olemaan vedessä pidenpään niin silloin vois EPS olla edukseen koska se kuivahtanee nopsenpaan.
Mutta asialla ei oikeasti ole merkitystä koska vesihöyryn virtaus harkkojen väleissä on aivan varmasti monikymmenkertainen verrattuna harkon lämmöneristeen läpi tapahtuvaan vesihöyryn virtaukseen. Ja tuo siis mikäli seinän sisäpinnassa ei ole höyrynsulkuna toimivaa latex maalia.
Ureataaniharkossa ei ole "höyrynsulku molemmilla puolilla" vaan se on hyvin homogeeninen aine joka kauttaaltaan vastustaa vesihöyryn kulkua melkolailla samalla tavalla.
Lämmöneristeen sisäpinta on huoneen lämmössä ja ulkopinta ulkoilman lämmössä ja siinä välissä siis homogeeninen lämmöneriste.
Aivan samanlainen lämmöneristerakenne kuin esim. siporex seinässä.
harkkoseinissä joissa on PU tai EPS eriste vesihöyry kulkee lämmöneristepalikoiden väleistä eikä siihen nähden merkittävästi lämmöneristeen läpi
btw. PU luetaan höyrynsuluksi EPS taas ei ole höyrynsulku. Ammattilaiset ovat jostainb syystä tuohon väliin sen höyrynsulku kriteerin määrittäneet.
"Nykyinen nyrkkisääntö on että sisäpuolen höyrynsiirtovastus pitää olla 5 kertaa suurempi kuin ulkopuolen."
Tuota ei voi suoraan soveltaa harkkorakenteisiin, hirsirakenteisiin yms jotka ovat homogeenisia lämmöneristeeltään. Sen huomioi myös RakMk omalla tavallaan.
Oleellista on huomata että lämmöneristeen sisäpinta on harkkoseinässä lämpimässä ja lämmöneristeen sisällä ei ole mitään epäjatkuvuuskohtia mikä voisi kerätä kosteutta. harkon ulkokuori on aina harvenmaa ja hengittävänpää kuin PU tai EPS. Siksi lämmöneristeen sisäpinnasta ulkoilmaan mennessä rakenne itseasiassa kyllä harvenee.
(sekä PU että EPS eristetyissä lämpöharkoissa ja valuharkoissa on PU tai EPS rakenteen höyrtiivein osa, esim lammiharkoissa vesihöyry kulkee kannaksa pitkin joiden vesihöyrynvastus on alhainen kevytsorarakeista johtuen)
Sen enempää asiaan sotkeutumatta, juuri viikonloppuna nostimme vaimon kanssa laiturin takaisin Suonteeseen ja kyllä ne styroxit yhtä painavia olivat kuin syksyllä ylösnostettaessa! Onko tuo EPS jotenkin erilaista kuin styrox R ??
Oliko PU laituri keveänpi?
Vai mitä nää yrität sanoa?
Et tiiä? No oo sitten hiljaa.
"Jos seinä joutuu olemaan vedessä pidenpään niin silloin vois EPS olla edukseen koska se kuivahtanee nopsenpaan. "
En ole kokeillut PU-laituria mutta sinä varmaan oot!
Et ymmärrä ? No oo sitten hiljaa sinä myös!
On jo rakentaneilla antaa kommenttia ja kokemuksia eri toimittajien laadusta ja kustannuksista?
Onko meidän kustannusarvio ihan väärä kun olemme arvioineet saavan 170m2 talon at-varaston hintaan 275ke (jonkin verran omaa työtä, lähinnä projektin johto ja urakoiden kilpailutukset). Tuohon sisältyy kaikki muut paitsi pihatyöt ja tontti. Tämä arvio tuli Talopelistä.
Juu, kyllä se hinnan väärin täytyy olla. Tarkkaa hintaa on tietty vaikea sanoa kun en tiedä minne rakennat, millaiset rakenteet ja varustelutaso. Mutta jos teet vain "jonkin verran" työtä, olen lähes varma ettet tuollaista mökkiä tee alle 350 000 euron. Älä mene vaan niin helppoon että uskot tämän palstan juttuihin, tai vielä pahempaa, talomyyjien vastuuntunnottomiin mainospuheisiin. Itse tein juuri 190 neliöö autotalli-varasto. Helvetisti omaa työtä, rahaa paloi 400 000 egua tontti. Talomyyjä (jota en kyllä uskonut alkuunkaan) sanoi että 250-300 ke. Tää on ihan faktaa.
Saahan rahaa meneen helposti varmasti tuon 2100e/m2 ja paljon ylikin. Vaikka ois yksinkertainen talo. Jos valitsee kohtuu hintaiset materiaalit ja ei käytä kalleimpia tekijöitä niin uskon että voi tehdä tuohon ~1600e/m2 hintaan. Vaatii tietysti ankaraa urakoitsijoiden kilpailuttamista myös lähipaikkakunnilta.
ja lähdetään siitä että ainakin 100k€ menee yli tuon budjetin.
Ja ankaran urakoitsijoiden kilpailluttamisen voit unohtaa lähes kaikkien suurempien asutuskeskusten tuntumassa.
Yritä ensin saada yksi tarjous kustakin työstä ja kun olet sen saanut mietit miten kilapilutat kyseisen tarjouksen kun toista ei enää saa edes lahjomalla.
Halvat virolaisetkit ovat menneen talven lumia.
alkuperäisen hinta rakennuttamalla 275 on varmasti alakanttiin, mutta kyllä taas vastaavasti sinun 400t€ kuulostaa aika paljolta mikäli olet pääasiassa itse tehnyt. Vai mikä on "helvetisti" työtä? 4000h?
Tietysti Espoo ja muu Suomi on eri juttu.
mitä oikeasti haluat.
Onko sinulla aikaa pari vuotta rakentaa vai ostaisitko mieluummin valmiin talon ja muutat ensi viikolla.
Piirrätä arkkitehtikuvat ja pyydä niillä leikkauskuvilla muutamalta toimittajalta tarjous a)rungon materiaaleista ja b) materiaali pystytys.
Tee valinta ja pyydä pääsuunnittelu LVIS-kuvat valitulta toimittajalta. Tämä edellyttää, että rakennuslupasi on OK.
Mikäli päädyit siporex-harkkoihin tai sipo-elementteihin, voi rungon rauhassa nostaa pystyyn siten, ettei kipinää tai putkimiestä paljon tontilla näy. Talon saa vesikattoon nopsasti.Väli-ja yläpohjat nousevat paikoilleen kumipyöränosturilla muutamassa tunnissa. Runkoon tehdään roilot putkituksia varten ja kipinä ja putkimies tekevät urakkansa säältä suojatussa tilassa. Siporexia voi liimata -15C asteeseen asti, mutta enpä talvirakentamista suosittele, elleivät harkot pysy kuivina. = väliseiniä voi liimailla.
Jos valitset valuharkot, on em. gentlemannit viikottain paikalla tökkimässä valuaukkoihin putkituksia ja rasianpohjia ym. tämä maksaa erikseen ja vie pystytysaikaasi. Mutta kyllä se runko sitenkin nousee vesikattoon ja viimeistely voi alkaa säältä suojassa. Tiiveytensä vuoksi kova yläpohja on suositeltava myös papuharkkoratkaisuihin.
Kun sisä- ja ulkopinnat tasoitetaan, on aiwan sama, minkä rakennusmateriaalin olet runkoon valinnut. U-arvoilla ei ole paljonkaan merkitystä lämmityskuluissa, kun esimerkiksi kaukolämmössä perusmaksu on suunnilleen saman kokoinen kuin kulutus, niin mistäs säästät?
Aloittelevalle rakentajalle siporex on helpompi, kun on ison toimittajan tukiverkosto/tekninen neuvonta ja kaiken voi opetella netistä ja kurssilta.
Papuharkkotalo on raskaampi ja hitaampi muurata, mutta kyllä silläkin taloa syntyy.
Muurasin ensimmäisiä Leca-harkkojani 1974, sittemmin olen siirtynyt siporexiin.
mainoslausemaisuudella olisi selvinnyt.