Eikö muidenkin mielestä ympäristötuki ole väärä nimi tuelle? Eihän ko. tuella ole ympäristön kanssa mitään tekemistä. Tuki ei vaikuta ympäristöön mitenkään.
ympäristötuesta
Luonnonystävä
343357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/viljelijatuet/pintaalatuet/maataloudenymparistotuet.html
Maatalouden ympäristötuen tavoitteena on maatalousympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen. Lisäksi tavoitteena on humuksen määrän lisääminen maaperässä ja maan tuotantokyvyn säilyttäminen.
Erityishuomion kohteena on pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvan kuormituksen vähentäminen.
Tavoitteeseen pyritään kasviravinteiden hyväksikäyttöä lisäämällä, torjunta-aineiden käytön riskien vähentämisellä, luonnon monimuotoisuudesta huolehtimalla ja maatalousmaiseman hoidolla.
Onhan tavoitteet ympäristötuella kovat ja hinta sen mukainen, mutta tutkimusten mukaan tulokset vesistöjen tilassa ovat olemattomat.
tieto siitä kuinka luonto toimii?
Viittaat tutkimuksiin, mutta mitä oikeastaan tiedetään ravinteiden kulkeutumisesta vesistöihin? Sanotaan, että ravinteet, varsinkin fosfori, menee pintavalumien mukana ojiin ja edelleen vesistöihin. Meillä ainakin pellot on sen verran laakeita, että vedet painuu maan sisään eikä valu pellonreunoista ojiin. No meneekös ne sitten salaojien kautta? Sehän olisi helppo tutkia, mitattaisiin putken päästä vesimäärä ja ravinteet, vaan en ole tuloksia tuollaisista mittauksia koskaan nähnyt. Fosfori kyllä sitoutuu tehokkaasti maahan, meillä on lohkoja joiden fosforitaso pysyy korkeana vaikka vuosikausiin ei ole saanut laittaa yhtään fosfaattia lannoitteena. Niin että jos se näin hyvin pysyy maassa, niin ei kai se sitten kovin herkästi vesien mukana lähde? Varmasti myös maalajien välillä on eroa ravinteiden pidätyskyvyssä. Miten muuten on, käyttäytyykö karjanlannan muodossa lisätty fosfaatti samalla tavalla kuin lannoitteena lisätty?
Juuri noin, maahan siitä suurin osa sitoutuu ja muuttuu ties miten hidasliukoiseksi tai liukenemattomaksi. Ja vaikka olisikin veteen liukenevassa muodossa, voi olla semmoisessa olomuodossa että levät ei sitä voi hyödyntää..
Onhan sitä jonkin verran tutkittu, ohessa yksi linkki artikkeliin, josta saa vähän kuvaa miten monesta asiasta tuo fosforin lopullinen vaikutuskin vesistöön riippuu. Myös vesistön tilasta jne..puhumattakaan siitä, että kukaan ei pysty kovin tarkasti arvioimaan, paljonko sitä fosforia nyt sitten yleensä vesistöihin pääsee.
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2004/032004/ristuusi.pdf
Kuitenkin, väittäisin, että edelleen tuon aiheen tutkimus on aika lapsen kengissä... siis pienillä koealoilla jne, joista nyt sitten voi jotain yleistää..heko-heko.
Kun puhutaan maatalouden prosentuaalisesta osuudesta fosforikuormasta, niin tarkoitetaanko sillä kokonaisfosforimäärää vai sitä fosforin tyyppiä, jota levät voi hyödyntää, vai sitä oletettua määrää, joka ravinnetaseen mukaan ei poistu viljan ja muun tuotteen mukana pellosta pois (ja sitä kautta palaa kiertoon) vai mitä?? Eipä ole näkynyt noissa artikkeleissa oikein tarkkaa tietoa.
Ja edelleen nämäkin tutkimukset ovat helposti "Väärinkäytettävissä", eli jos käytetään jonkun eroosioherkän alueen testin tuloksia jonain keskiarvona jolla lasketaan fosforikuorma koko suomen peltopinta-alalle, niin metsään menee että kolisee..
Se miksi esim. järvien tila ei ole nopeasti kohentunut vaikka viljelytekniikka on muuttunut, johtunee siitä, että aika suuressa osassa suomen järviä järven sisäinen kuormitus on jo sen verran suuri, että se saa aikaan rehevöitymistä ja vähähappisuutta.. Eli vaikka uutta ravinnetta ei tulisi yhtään, levät kasvaa hyvin ja lisääntyy, roskakalat kaivavat pohjasta lisää..
Osassa runsasravinteisten maiden (siis esim. luonnostaan ravinnepitoisten) metsäalueiden pieniä järviä tuo tapahtumaketju etenee ilman ihmisten vaikutustakin.. lammet umpeutuu, mitä ne eivät tekisi, jos vesialueen kuormituksen kesto ei ylittyisi. Noinhan se suurin osa suoalueistakin on syntynyt. Luonnon kiertokulkua.
Jotenkin aina huvittaa tuo kauhea vouhotus maanviljelyn haitallisuudesta...
On ok, että siinäkin toimintaa kehitetään kestävään suuntaan, mihin kyllä mielestäni tämä EU:n nykyinen maatalouspolitiikka sinänsä antaa mahdollisuuden. Ts. ei tarvitse saada täyttä tehoa maasta irti maksimitulot saavuttaakseen. Eri asia miten mielekästä työn teko on, varsinkin kun näköjään asiasta kohtuullisen tietämättömät "luonnonystävät" aina hyökkäilevät viljelijöiden kimppuun, näilläkin foorumeilla.
Mutta pitäisi tuossa "ravinne-vouhotuksessa" kuitenkin joku tolkku pitää.
Sinun uskottavuutesi valuu hevosesi paskojen mukana vesistöihin!!!!!
Kuules, hevonen on lähinnä seuraeläin ja sen saastuttava vaikutus on merkityksetön nopeasti kasvatettavien lihantuotanto eläinten rinnalla. Älä sekoita seuraeläimiä ja tuotantoeläimiä keskenään, muista että suomessa on myös yli miljoona koiraa jos alat hevosista mussuttamaan.
ja piti sanoa että hevosen lanta jää laitumen perinnebiotoopin lannoitteeksi, eikä liukene vesistöihin.
jollakin on 20-30 seuraeläitä/konia. miten merkityksetön se sitten on?? ja saahan hevosista myös tukia varsinki suomenhepoista. myös paimen-palveluskoirasta saa verohelpotusta ja paskoohan nekin. itelläni asianmukainen emo-tuotanto (25emoa)paska oikein varastoituna ja sitten pellolle. entä hevoset niiden paskat ajetaan metikköön...
Miten eroakaan lannat toisistaan. Toinen jää peltoon eikä liukene kun toinen taas liukenee. No samalla tavalla ympäristöministeriön virkamiehet selittävät kuinka yhdyskuntien typpi häviää luonnollista tietä vesistöistä kun taas pelloilta tuleva ei sitä tee.
Todella uskomatonta miten sama asia muuttuu erillaiseksi toimijaksi sen mukaan mistä se on peräisin.
Mihin faktaan perustuu väittämäsi ettei hevosen lannasta tule päästöjä vesistöihin?
minustakin, paskalla ja paskalla on tosiaan eroa. Jos muutat vanhan maatilan talouskeskuksen tanssipaikaksi jossa tulee melkoisesti sitä itseään illan aikana ja muuta saastetta luontoon, ei tarvita ympäristölupaa ja aika vapaasti saa lirutella ravinteet. Vaan auta armias, kun laajennat samaa tuotantoeläimille, on jos jonkilaista säädöstä lannasta ja ympäristölupa vaaditaan.
jäädä vähän vajaaksi, jos olet joudut ratsastamaan tyhjällä vatsalla. Mutta ruoka suussa voi päästellä mitä tahansa.
Vakavammin puhuen järkevintä kyllä olisi asettaa ruuantuotanto ja seuralaispalvelujen tuotanto myös päästöjen suhteen samaan järjestykseen kuin mitä ne ovat myös ihmisten perustarpeina.
Ympäristötuesta vielä sen verran, että toiminta täällä on kyllä aika tavalla toisenlaista kuin vaikkapa Suomenlahden itä- ja eteläpuolella. Jos heidän toimintapansa on vähemmän saastuttavaa, niin ehkä olisi sitten syytä kopioida ympäristötuen ehdot suoraan sikäläisistä viljelykäytännöistä.
Kuulehan nyt. Tuo mainitsemasi eläimen kasvunopeus vaikuttaa kyllä tasan päinvastaisesti. Mitä nopeammin eläin kasvaa, sen vähemmän se ehtii tuottaa lantaa!
Hevonen on parhaimmillaan voileivän päällä metsä- ja muiden maatalousöiden lomassa. Sopivasti suolaa ja estää siten krampit hikoiluttavan työn lomassa. Seuraeläimenä lähinnä hengenvaarallinen niin hoitajalleenkin ja erittäin vaarallinen liikenteessä. Kuuluu lähinnä preerioille ja alkeellisiin kulttuureihin, mutta ei lämpimissä olosuhteissa, siellä pärjää paremmin muuleilla ja härillä sekä kamelilla.
Voi lannoitteena toimia perinne biotoopissakaan jos se ei liukene veteen. Miten on Biologian opintojen laita?
vesisankkoon niin näät liukeneeko :=) en joisi sitä, mutta sulle varmaan kelpaisi ja parta-hajuvetenäkin tarjoisin sulle hevonku***sta.
Hevosenlanta on erinomaista maanparannusainesta. Sitäpaitsi kaikki hevosenlannan ravinteet ovat maasta peräisin, mitä niille sitten pitäisi tehdä?
Voisitko itse kuvitella syöväsi hyvää ystävää?
Hevonen ei ole hengenvaarallinen oikein käsiteltynä, harmi vain että jotkut traktorikuskit eivät ymmärrä hevosen käyttäytymisestä mitään. T-kortin edellytyksenä pitäisi olla hevosella ajon kurssitusta ja hyväksytty inssiajo liikenteen seassa vuotikkaalla orilla.
Luomussa kaikki eläimen rehun sisältämät ravinteet on otettu luonnon kiertokulusta. Ei ole järkevää että eläimiä ruokitaan teollisilla rehufosfaateilla ja kalliosta louhituilla/ilmasta tislatuilla lannoitteilla kasvatetulla rehulla. Järjetöntä energian tuhlaamista ja ilamston pilaamista, yltiöpäisellä keinolannoittamisella on vesistöt pilattu.
selittänyt sitä mitä väität.
Luonnon kiertokulku?
Luonnossa kiertää kaikki peruskalliosta lähtien.
"yltiöpäisellä keinolannoittamisella" :)
jep kuvitella saa todellisuus voi olla täysin toinen.
"Ei ole järkevää että eläimiä ruokitaan teollisilla rehufosfaateilla"
jollen aivan väärin muista niin luin jostain rehutehtaan edustajan kirjoittaneet että heidän täytyy yhä enemmän lisätä noita teollisia fosfaatteja kun lannoituksen vähentyessä ei viljassa ole enää omassa tarpeeksi fosfaatteja. Muuten luomussakin käytetään fosfaatteja
kuitenkin vesiliukoista kuten karjalantakin. Menee siis vesistöön samalla lailla kuin muutkin lannoitteet.
Minkä alan tutkinnosta kehuit?
vielä tekemistä.
Naapurilla oli kesantopelto vuosikymmenen,niittämätön aina kesäisin. Ruisrääkkä siirtyi ojan ylitse niityllemme kun sen reviiripelto otettiin viljelykäyttöön.
Siinähän se viihtyi ja pesikin? kunnes oli niitettävä pelto ehtojen mukaan, ja ruisrääkän laulut (narinat) loppui parissa illassa.
Ympäristötuen toivossa tuhottiin ruisrääkän elinympäristö, ympäristönsuojelun nimissä?
Sopiva nimi olisi Viljelijän Tulotuki (VT)
Edes jonkin verran perusteluita, kiitos.
Ympäristötukea on maksettu jo 10-15 vuotta satoja miljoonia vuosittain. Tukea on maksettu yli kaikkien suomen peltojen käyvän arvon, samalla rahalla kaikki pellot olisi lunastettu valtiollle käypään hintaan. Kuitenkaan vesistöjen tila ei ole muuttunut valtavasta panostuksesta huolimatta, on esitetty väitteitä että maatalouden päästöjä olisi liioiteltu ympäristötuen perusteluksi valtiovallan toimesta.
On turha käyttää ympäristönsuojelua tulotuen verukkeena.
on ollut iät ja ajat Suomessa korkealla tasolla. Sen vähäisemmiksi päästöt eivät tulisi, vaikka kaikki maatalous lopetettaisiin. Mutta huonommaksi tilanne voi muuttua, jos otetaan samat menetelmät käyttöön kuin mitä kilpailijamaissa on. Ja ilman tukea niin olisi tehtävä. Ympäristön kannalta kaikkein vaarallisinta olisi siirtää elintarvikkeiden tuotanto sinne, missä mistään ei ole väliä.
vaikka maatalous lopetettaisiin, niin pelloilta menisi vesistöön edelleen 2600 tonnia vuosittain fosforia, maitohuoneista 150 tonnia, lantavarastoista 300 tonnia. Aika mahtavia lukuja, yhdyskunnista muuten menee yhteensä 100 tonnia asutuksesta ja 100 tonnia teollisuudesta. Haja-asutuksesta menee 100 tonnia.
Se fosfori tulee minun pelloille?. Raivasin pari vuotta sitten uutta peltoa ja siinä oli valmiiksi fosforitasot niin korkealla, että pitää käyttää NK-lannoitteita.
Mistäs se fosfori on sinne joutunut, koska kyseinen alue ei ole koskaan ollut peltoa?
voi luottaa yhtä paljon kuin entiseen
Neuvostoliittoon. Ei maaperän fosforia
maanviljelijä sinne kaikkea ole kylvänyt.
Sitä on myös maaperässä,metsissäkin. Fosfori
kuuluu luonnostaan maaperään. Nämä kaikenkarvaiset
"luonnonystävät" kuvittelevat että luomuviljelyllä
pystytään maailman ihmiset ruokkimaan. Aivan
hanurista koko ajatus,ei mitään tekemistä
realismin kanssa.
Sama juttu, monta vuotta käytetty 0 % fosforia sisältäviä lannoitteita ymp. tuen ehtojen mukaisesti. Ja joka vuosi sadon mukana poistuu pellosta fosforia. Mitä vielä pitäisi tehdä että hyvä olisi?
jälkeen nuo lukemat olisivat vielä suuremmat, koska satoa ei korjattaisi pois, vaan kaikki kasvien maasta irrottamat ravinteet valuisivat vesistöihin.
Mutta luehan alta miten "venkoilun kautta" yritetään musta selittää valkoiseksi!
Kuin pienoisneuvostoliitto olisi yhteiskunnassamme.
En ole ollenkaan varma, moniko täälläkin lausuntoja jakavista, edes ymmärtävät mistä puhuvat?
Mutta todellakin toivon, että lapsenlapseni ei joutuisi tukemaan tällaista touhua enää, vaan ko. kansalliset rahat ohjattaisiin vanhustemme arvokkaaseen loppuelämään, sairaiden, vammaisten parempan elämään yleensä. JNE!
Nyt tämän "ikuisesti tyytymättömän" kansanosan tukemiseen hukataan vousittain 1,1 miljardia Suomalaista verorahaa sen lisäksi, että EU:n toimesta tulee 0.9 miljardia!
Vertailuksi vaan, että koko Suomen tieverkon käytettävissä oleva raha liikkuu n.0,2 - 0,3 miljardin tasolla!
Siis onko se kenenkään milestä oikein?
Edes rehellisen maajussin/ isännän mielestä????
Noiden tilasto osuuksien muuttuvan jos elintarvikkeista maksettaisiin niiden tuotantokustannukset kattava hinta.
Elintarvikkeet 3 884 4 024 12,5
Juomat ja tupakka 1 616 1 623 5,0
Vaatetus ja jalkineet 1 480 1 562 4,8
Asuminen 7 874 8 153 25,3
Sisustus ja kodinhoito 1 631 1 762 5,5
Terveys 1 273 1 365 4,2
Kuljetus ja tietoliikenne 4 971 5 070 15,7
Virkistys kulttuuri ja koulutus 3 633 3 816 11,8
Hotellit, kahvilat ja ravintolat 1 989 2 103 6,5
Sekalaiset tavarat ja palvelut 2 687 2 794 8,7
Yhteensä 31 038 32 272 100
Nytkö vasta hoksasit, että EU on pienoisneuvostoliitto. Suuret tuotantolaitokset ja suunnitelmatalous tavoitteena, helvetinmoinen byrokratia ja tarkastajan tarkastajallakin tarkastaja.
Satoja tuhansia paperinpyörittäjiä (viranomaisia, suunnittelijoita, lakimiehiä jne.) EU:n alueella, suomessakin tuhansia, lie kymmeniä tuhansia jo kaikkiaan. Työllistävät itse itsensä keksimällä uusia sääntöjä ja lomakkeita täytettäväksi, ja jäsenvaltioiden kansa maksaa.
Sitä puolta tässä kustannusten aiheuttamisessa vaan ei koskaan näissä keskusteluissa nosteta esille, kun hyödyn kuittaa pääosin muu väestönosa kuin maaseudun väki.
Loppuis vaan koko turha palkanmaksu noille!!
Sosiaalimenot oli jo v. 2005 reilut 42 miljardia euroa, joten ei tuo yksi miljardi siitä kovasti suhteessa lisäisi vaikka veisivät siemenperunatkin..tulis enemmän tarvetta sinne maksupuolelle töitten vähentyessä.
Samalla tässä kaikki maksaa EU:lle tupakanviljelyyn ja viinitiloille tukea, sinne riittäis sitten enemmän jos suomesta tämä kateellisten kansanosa sais maatalouden ajettua alas. Jäsenmaksu EU:lle ei siitä yhtään pienene.
Tuokin tieverkon käytettävissä oleva raha..hah. Taitaa tuo mainitsemasi summa mennä jo pelkän tiehallinnon kuluihin..eikä ihan taida riittääkään. Mitä tuohon tieverkon kuluihin hallinto mukaan luettuna yleensäkin tulee, kaikki kustannukset ja 600% vielä päälle kansakunnan kirstuun maksaa autoilijat. Jos omistat auton, niin ok. Ellet, niin turhaa vikiset.
Se miksi tieverkkoon ei sitä sitten käytetä, no vasta-argumentti on aina tuo sama kitinä, että mistäs sitten lapsille, vanhuksille sairaille ym. riittäis.. heko heko. Sinne ne menee..