Hometarina
onhan näitä muitakin
71015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
niin tutun kuuloinen ja samoja ongelmia.
Vie kyllä mehut raavaaltakin mieheltä.
Erikoistutkija: "Homesairaan immuunipuolustus on aina pörhöllään"
"Home- sairauksia tunnistetaan huonosti"
Julkaistu: 28.11.2005 lehdessä osastolla Kotimaa
merja ojansivu
Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Tuula Putus pitää home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamien sairauksien tunnistamista edelleen heikkona.
Putus, entinen Husman, on seuranut Suomen hometalohistoriaa 1990-luvun alusta lähtien.
"Jos menee valmiin diagnoosin kanssa lääkäriin, siinä käy joskus huonosti", hän arvelee. "Voi olla, että lääkäri poistaa varmistimen ja lähettää potilaan psykiatrille. Syynä voi olla tiedon puute ja asenneongelma. Testimenetelmätkin ovat vielä huonot."
Putus törmää usein siihen, että oireilija syyllistetään. Esimerkiksi asunnon myyjä tai omistaja vähättelevät kosteus- ja homehaittoja ja syyttävät sairastunutta luulosairaaksi, entuudestaan kipeäksi tai heikkotekoiseksi.
Homesairaista tulee pahimmillaan kiertolaisia, jotka oireilevat yhä useammissa paikoissa ja olosuhteissa. He herkistyvät esimerkiksi pakkaselle, ruoka-aineille ja hajuille.
"Elimistön puolustusmekanismi yliampuu, ja ihminen on koko ajan pörhöllänsä. Altistuneet eivät uskalla mennä kylään, kirkkoon tai kirjastoon. Heidän on koko ajan pelättävä, koska oireet taas pahentuvat."
Putuksen mukaan taloudellisten katastrofien lisäksi homealtistuksen sosiaaliset seuraukset ovat myös kovat.
Uskottavuusongelmaa ei enää pitäisi olla, sillä homemikrobeja on testattu myös koe-eläimillä ja soluilla. Tulehdusvasteet ovat täsmälleen samat kuin ihmisillä.
Tuula Putus sanoo hometietämyksen olevan vieläkin vaatimatonta. "Homemikrobeissa on harmittomia ja vaarallisia. Nyt opetellaan vasta erottamaan ne toisistaan."
Myös homeongelman psykososiaalisia vaikutuksia on tutkittu. Kodin ja sen mukana menneisyyden menettäminen homeongelman takia järkyttää perusturvallisuutta.
Omistusasunnon homekatastrofi kasaa perheen niskoille samalla kertaa terveydelliset, taloudelliset, oikeudelliset ja sosiaaliset ongelmat.
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Erikoistutkija Homesairaan immuunipuolustus on aina pörhöllään/HS20051128SI1YO02n3r
että omat ongelmat ovat vielä pieniä tämän rinnalla.
Olen tyytyväinen kun lähdin hometyöpaikastani, sain uuden työn ja oireetkin ovat helpottaneet.
Minä selvisin työpaikan vaihdolla.
Kotinsa menettäneet menettävät paljon enemmän.
saman ja vaihtanut työpaikkaa, mutta olin niin yksin oireiluni kanssa, etten tiennyt edes, mitä ne on. Ja sitten olikin jo myöhäistä eli silloin, kun aloin oireilla ulkohomeille, se oli jo myöhäistä. Tauti etenee kuin juna, mutta olenkin sen massiivisen homepöllytyksen uhri eli homeremontin keskellä joutunut työskentelemään ja kaikki pölly leijaili mukavasti kaikkialla.
Ei ollut minullakaan aikaisempaa hometietoutta, mutta nyt on. Salakavalasti ne oireet tosiaan tulevatkin. Kyllä minäkin keväisin olen siitepölyaikaan tukkoinen ja hometiloista tulee niveloireita ym. jos niissä oleskelen.
Minulla ei ole onneksi pohjalla mitään allergiaa tai astmaa, mikä tuntuu monilla olevan jo ennestään.
Homeremontista minäkin oletettavasti sain sen suurimman annostuksen, onneksi tajusin syy-yhteyden. Kukaan ei työpaikalla uskonut enkä jaksanut alkaa kinaamaan kun oli juuri ollut muutakin vastoinkäymistä.
Siellä vanhassa työpaikassa nyt toiset sairastelevat. Olisi tehnyt mieleni sanoa:
"mitä minä sanoin" , mutta olkoon.
Oma päättelyni on että ne jotka sinnittelevät homepaikoissa ja ovat sitä mieltä ettei homeet aiheuta mitään, niin olkoon siellä rauhassa kunnes osuu kohdalle jokin sairaus.
Emme voi väkisin muuttaa toisten asenteita.
Kai se menee niin että tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
(nyt en tietenkään tarkoita sinua, vaan niitä joiden mielestä homeet eivät ole ongelma tai joissakin tiloissa ei voi olla homeita, vaikka hajukin jo on tai jotka tietoisesti menevät tiloihin jossa altistuivat)
Terve kuin pukki olin minäkin ennen kuin salakavalasti altistuin, edellisessä työpaikassa tai opiskeluaikana ei flunssan flunssaa. Ensimmäiset poskionteloiden tulehdukset sain tässä viimeisessä työpaikassani.
Olen samaa mieltä, että myös minun viimeisessä työpaikassa, jotkut vaan sinnittelevät tai eivät uskokaan, että heidän oireensa tulee homeesta ja kaatuvat sitten ns.saappaat jalassa. Katsoisivat itseänsä peilistä, ovat kuin eläviä ruumiita.
On totta, ettei toisten asenteita voi muuttaa. Enhän itsekään ottanut asiaa vakavasti, kun ensimmäisen kerran joku mainitsi minulle näistä homeoireista. Mutta siinä vaiheessa, kun tajusin, oli se työkykyni kannalta jo myöhäistä.
niin sinä kuin minäkin. Näin vältymme mahdollisesti vieläkin pahemmalta kohtalolta kuin nuo sinnittelijät. Kroppa ilmoitti molemmille että ei enää pysty torjumaan vahingoittumatta ulkoapäin tulevaa "hyökkäystä" vastaan.
Siinä mielessä olemme onnekkaita että heti myös jatkossa elimistö ilmoittaa : Vaara!!!
Kolikolla on aina kaksi puolta myös tässäkin homealtistumisessa.
Toivon kuitenkin homeettomia kesäpäiviä auringon kera elämääsi!