Osaako kukaan selittää, mitä tarkoitetaan R 'n' S -valiokunnan fuskun sääntöehdotuksessa sillä, että perusjousto on molemmissa polvissa parittomilla iskuilla eteenpäin ja parillisilla iskuilla taaksepäin?
http://www.boogietour.com/Fuskun_kilpailusaannot.pdf
Fuskun joustohan on aiemmin ollut parittomilla iskuilla ylöspäin ja parillisilla iskuilla alaspäin.
http://www.swingteam.fi/kilpailut/spiralgp_2006_fusku_saannot.pdf
Entä mitä mahdetaan tarkoittaa säännöissä mainituilla fuskumusiikeilla: Musiikki on fuskuna tanssittavaa foksia, rokahtavaa iskelmämusiikkia tai foksahtavaa two-beat swingiä?
Mistä mahdetaan päätellä, onko foksi fuskuna tanssittavaa tai onko iskelmämusiikki rokahtavaa tai onko two-beat swing foksahtavaa?
http://www.boogietour.com/Fuskun_kilpailusaannot.pdf
Fuskun joustohan on aiemmin ollut parittomilla iskuilla ylöspäin ja parillisilla iskuilla alaspäin.
http://www.swingteam.fi/kilpailut/spiralgp_2006_fusku_saannot.pdf
Entä mitä mahdetaan tarkoittaa säännöissä mainituilla fuskumusiikeilla: Musiikki on fuskuna tanssittavaa foksia, rokahtavaa iskelmämusiikkia tai foksahtavaa two-beat swingiä?
Mistä mahdetaan päätellä, onko foksi fuskuna tanssittavaa tai onko iskelmämusiikki rokahtavaa tai onko two-beat swing foksahtavaa?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Lavatanssina fusku on viimevuosina palannut 40 luvun jiven kaltaiseksi eli swingmäiseksi tanssiksi. Swing tyyliin ei sovellu mikään tiukka iskujen mukainen jousto vaan enemmän musiikkia mukaileva jousto. Olisikin loogista että tämä on otettu huomioon sääntöjä luotaessa. Onhan ylös-alas baunssi olut erittäin voimakkaasti tanssin kehitystä jarruttava tekijä. Tosin pystybaunssilla fusku on pysynyt aika tiukasti tanssillisesti vakiomuotoisena.
Alkujaan fusku on vuonna -45 tullut suomeen juuri swing-tanssina, tosin jive nimisenä. Jouston muuttaminen tavallaan vaakasuoraksi, on eräänlaista liikkeiden ylivientiä, millä fuskun tanssimista on helpppo sovitella erialisiin musiikkeihin ja erityisesti erilaisiin nopeuksiin. Lavatanssina muutos on jo aika pitkällä ja ilmeisesti kilpasäännöissä on vaan tarkoitus pysyä kehityksen mukana. Onhan fusku kuitenkin kilpatanssinakin eräänlainen lavatanssin kilpamuoto. Joka tapauksessa pystyjouston muuttaminen vaakajoustoksi lisää oleellisesti fuskun vauhtia ja näyttävyyttä ja samalla myös sen swing-status voimistuu huomattavasti. Ja olisihan myös hassua jos lavoilla tanssittava fusku olisi huomattavasti vauhdikkaampaa ja näyttävämpää, kuin mitä olisi vastaava kilpatanssi.
Moni kilpailija tanssii ja on tanssinut jo pitempäänkin pienemmällä pystyjoustolla, pitemmällä askelluksella ja ylivienneillä eli vaakajoustolla ja taitaakin olla yksi syy, miksi sijoitukset vaihtelee hyvinkin suuresti muutaman parin kohdalla.
"Lavatanssina fusku on viimevuosina palannut 40 luvun jiven kaltaiseksi eli swingmäiseksi tanssiksi. Swing tyyliin ei sovellu mikään tiukka iskujen mukainen jousto vaan enemmän musiikkia mukaileva jousto."
Mitä tarkoitat musiikkia mukailevalla joustolla? Eikö swingissä tyypillisesti ole käytössä jokaisella iskulla alaspäin suuntautuva jousto?
"Jouston muuttaminen tavallaan vaakasuoraksi, on eräänlaista liikkeiden ylivientiä, millä fuskun tanssimista on helpppo sovitella erialisiin musiikkeihin ja erityisesti erilaisiin nopeuksiin. Lavatanssina muutos on jo aika pitkällä ja ilmeisesti kilpasäännöissä on vaan tarkoitus pysyä kehityksen mukana...Joka tapauksessa pystyjouston muuttaminen vaakajoustoksi lisää oleellisesti fuskun vauhtia ja näyttävyyttä ja samalla myös sen swing-status voimistuu huomattavasti."
Ohessa linkkejä nettivideoihin, joissa tanssitaan swingiä (lindy hoppia ennen ja nyt) ja fuskua ilmeisesti nykytyyliin. Miten mielestäsi niissä näkyy vaakajousto?
http://www.youtube.com/watch?v=LAAAV7BB1HU
http://www.youtube.com/watch?v=mTg5V2oA_hY
http://www.baunssi.net/fusku.htm
http://www.tanssistudiot.fi/upload/files//Fusku.mpg
Vaasuoraa baunssiahan ovat ymmmärtääkseni markkinoineet erityisesti Tampereen seudun opettajat, ja ihan hyvinhän se fuskuun sopii. Silti minusta tuossa sääntökuvauksessa liike on määritelty väärään suuntaan tai sitten minulla on vain joku ajatuskatkos. Tai sitten säännöissä todellakin muutetaan ylös-alas -liike päinvastaiseksi, koska aihetuttahan polvien vaakaliikke joka tapauksessa myös vertikaalilliikkeen.
"Silti minusta tuossa sääntökuvauksessa liike on määritelty väärään suuntaan tai sitten minulla on vain joku ajatuskatkos. Tai sitten säännöissä todellakin muutetaan ylös-alas -liike päinvastaiseksi, koska aihetuttahan polvien vaakaliikke joka tapauksessa myös vertikaalilliikkeen."
Niin, tuo kävi myös itselläni mielessä, että säännöissä polvien liikesuunta on määritetty väärinpäin.
Sekin tuossa tulee mieleen, että tuolla polvien horisontaalisella liikkeellä pyritään estämään pään pomppiminen, mitä ei ole käsittääkseni aiemminkaan hyväksytty.
Ehkäpä kannattaa kysyä asiaa suoraan rock'n'swing-valiokunnan puheenjohtajalta, Tommi Koivulalta.
Hän varmasti osaa hyvin selittää, miksi mihinkin ratkaisuihin sääntöjen suhteen on päädytty. (Sääntöjen teko ei varmastikaan ole kovin yksioikeinen asia.)
Tommin yhteystiedot löydät esimerkiksi STUL:n tai Boogie Tourin nettisivulta.
Taitaa kyseinen herra olla nykyisin niin kiireinen, ettei ehdi vastailemaan sähköpostikysymyksiin.
Toisaalta lukenee myös tätä palstaa, joten voinee vastata myös täällä kysymyksiin.
Toiseksi R 'n' S -valiokunnan fuskusääntöehdotus on sen verran omituisin sanankääntein määritelty, että sitä on syytä käsitellä julkisesti esimerkiksi tällä palstalla kuin käydä sitä läpi kahdenkeskisellä sähköpostikeskustelulla.
Enkä malta olla kysymättä tätäkään. Löytyy boogietourin sivuilta tanssilajimäärittelyistä:
http://www.boogietour.com/jenkkitansseista.html
"Fuskun jousto tulee musiikista ja on perusmuodossaan joka toisella iskulla ylös ja joka toisella alas."
Onko fuskuna tanssittava musiikki muuttunut, kun jousto on nykyisin R 'n' S -valiokunnan sääntöehdotuksen mukaan polvista ees-taas, eikä ylös-alas?
Ainakin lavatanssina fusku on kokenut melkoisen mullistuksen parin viime vuoden aikana. Aikaisemmin se oli puhtaasti foksi, mutta nykyisin se on aika lähellä oikeaa swingiä. Nykyisin sitä myös opetetaan hyvinkin runsaasti swing-musiikkiin. Esimerkiksi meillä fusku tanssitaan ensisijaisesti swinginä ja vähemmän foksimaisena fuskuna. Onhan fuskun askelluksella tanssittu single time swing maailmanlaajuisesti yleisimmin tanssittu swing-tanssi. Ja myös bändien ohjelmistoissa two step single time swingin määrä on selvästi lisääntynyt viimevuosina, joten on luonnollista että myös vastaava swing-tanssiminen on lisääntynyt. Muutamalla bändillä on mainiot "jazz-vedot" ja ne swengaa parhaiten juuri two step single time swinginä - suomalaisittain fusku-swinginä.
Käsitykseni mukaan "polvista ees-taas jouston" sijaan olisi parempi käyttää "vartalo-swing joustoa" koska se kuvaa nykyistä lisääntynyttä vaakasuoraa, jossain määrin twistimäistä "joustoa". Siinä viimeisessä videossa naisen kokonaisvaltainen "vartaloswingtwist" tulee aika hyvin esille - mieheltä sitä ei juurikaan huomaa - on sitä siellä sentään hiukan.
Mutta olisiko niin että lavatanssina fusku on kokemassa isompaa muutosta kuin kilpatanssina. Ainakin siitä on muodostumassa selkeä single time swing. Mutta tunnustan kyllä olevani tässä suhteessa jonkin verran jäävi.
"Ainakin lavatanssina fusku on kokenut melkoisen mullistuksen parin viime vuoden aikana. Aikaisemmin se oli puhtaasti foksi, mutta nykyisin se on aika lähellä oikeaa swingiä."
Aktiivisena lavoillakävijänä vuosituhannen alusta lähtien en ole tällaista muutosta havainnut ainakaan viimeisen neljän vuoden aikana. Yhä edelleen fuskua tanssitaan foksimusiikkiin ja jopa hitaaseen foksiin, jos siltä tuntuu. Rokahtavampiin kappaleisiin myös, jos nämä ovat liian nopeita tanssittaviksi muina lajeina.
Puhdasta swingiä tulee lavoilla niin vähän, ettei itselläni ole selkeitä muistikuvia siitä, kuinka useimmat nuo swingit tanssivat. Itse tanssin ne yleensä fuskuna, kun lindy hoppaajia löytyy lavoilta edelleen vähän.
"Mutta olisiko niin että lavatanssina fusku on kokemassa isompaa muutosta kuin kilpatanssina. Ainakin siitä on muodostumassa selkeä single time swing."
Jos näin olisi tapahtumassa, muutos olisi hyvään alkuperäiseen suuntaan. Kuten edellä kirjoitin lavoilla fuskua tanssitaan edelleen foksimusiikkiin. Toiseksi lavoilla kilpatyylin fusku polvien nostoineen ja heinäsirkkamaisine askelluksineen ei ole saavuttanut samanlaista suosiota kuin kilpailuissa. Lavoilla tyyli on ollut mielestäni jatkuvasti lähempänä alkuperäistä single time swingiä.
Itse asiassa fuskun kilpamuoto ei näytä kokeneen juuri mitään muutoksia vuosien 2003 - 2007 aikana. Tämän päätelmän teen, kun katson Cometsin SM-kisoja syksyltä 2003, jossa fusku oli mukana erillislajina ja vertaan tätä Cometsin SM-kisoihin keväältä 2007, jossa fusku oli mukana jo SM-arvoisena lajina. Tyylillisesti fuskua tanssitaan edelleen samalla tavalla kuin vuonna 2003.
Mitä tulee vaakasuoraan vartalojoustoon, tätä näyttäisi olleen jopa enemmän vuonna 2003 fuskussa, kuin nykyään. Mitenkään merkittävästä esiintymästä ei silti voi puhua edes vuonna 2003.
Tässä mielessä edelleen ihmettelen tuota fuskun joustoon liittyvää sääntömuutosta, miten tuo oikeasti muuttaa fuskun jouston tuosta ylös-alas -joustosta vaakasuoraan meneväksi ees-taas joustoksi, kun kukaan ei tanssi ainakaan puhtaasti tuolla tavoin? Esimerkiksi fuskun tämän vuoden SM-mestariparin molemmat osapuolet tanssivat hyvin puhtaasti ylös-alas -joustoa.
Jos verrataan nykyistä fuskua -90 ja 2000 luvun alun fuskuun niin kyllä tanssin ilme on aivan erilainen. Enää ei lavoilla tanssita fuskua lähellekään niin voimakkaalla ompelukonemaisella pystybaunssilla kuin mitä aiemmin. Oli hyvinkin huvittavan näköistä kun lavoilla ketseli fuskun tansijoita ja päät pomppivat noin samaan tahtiin hyvinkin voimakkaasti ylös alas suuntaan. Pikkuhiljaa voimakkaasti pomppivasta fuskusta on päästy eroon kun tunnetuimmat valtakunnan gurut opetuksessaan lähestyivät enemmän swingimpää tyyliä.
Tottakai fuskua tanssitaan edelleenkin pääsääntöisesti foksimusiikkiin, koska se suomessa on juuri siihen spesifioitunut, mutta foksissakin huomioidaan nykyfuskussa enemmän musiikkiin tanssiminen kuin mitä se vanha ompelukonebaunssi antoi myöden.
50-luvun iskelmät ovat lähes poikkeuksetta voimakkaasti swingiä, toki popularisoitua sellaista, mutta kuitenkin aivan aitoa, ja niitähän sentään on bändien ohjelmistoissa melkoisesti. Myös monet muut vanhat foksit ovat vahvasti swingiä. Joten swing-vaikutusta tanssimusiikissa on runsaasti, ompelukonefusku vaan tanssitapana tappoi swingin aika totaalisesti.
Saattaapi olla, että pystybaunssi olisi jo ollut sinun lavakautesi alussa niin paljon siistiytynyt, että se pahin muoto on sinulta jäänyt huomiotta. Olen viimeksi ollut aivan vuosituhannen alkupuolella sellaisella fuskukurssilla, missä olen viimeksi joutunut tanssimaan sitä voimakasta pystybaunssia. Sen jälkeen lähes kaikilla kursseilla on opetettu swingimpää tanssia voimakkaammalla twistmäisellä vartalotyöskentelyllä pitemmällä askelluksella ja ns. yliviennillä sekä näyttävillä pitkillä liikeradoilla aikaisempaan verrattuna.
Tämä taas lavatanssin näkökulmasta. Ei niinkään kilpa-areenoilta.
"Pikkuhiljaa voimakkaasti pomppivasta fuskusta on päästy eroon kun tunnetuimmat valtakunnan gurut opetuksessaan lähestyivät enemmän swingimpää tyyliä."
En tosiaan tunne tuota vuosituhannen alkua edeltänyttä fuskutyyliä, missä määrin silloin annettiin pään pomppia ylös-alas. Tätä päänpomppimista ei ole näkynyt kursseilla ainakaan vuodesta 2002 alkaen, jolloin aloin käymään aktiivisesti fuskukursseja.
Mieleen on jäänyt tältä ajalta erityisesti kaksi fuskun perustyyliä:
1. normaali ylös-alas -jousto, jossa säädellään jouston luonnetta musiikin mukaan: esimerkiksi jousto voi olla ylöspäin ja alaspäin mennessä terävä, pehmeä, suuri, pieni jne. musiikista riippuen.
2. Mainitsemasi twistaava fuskutyyli, jossa liikeradat ovat pyöreämpiä. Tässä tyylissä vaakasuoran liikkeen osuus on suurempi, kuin edellisessä tyylissä. Silti käsittääkseni myös tässä tyylissä käytetään ylös-alasjoustoa. Vanhaa swingiä tässä tyylissä lähestytään lähinnä noiden pyöreähköjen liikeratojen ja twistaavan perusliikkeen vuoksi.
"50-luvun iskelmät ovat lähes poikkeuksetta voimakkaasti swingiä, toki popularisoitua sellaista, mutta kuitenkin aivan aitoa, ja niitähän sentään on bändien ohjelmistoissa melkoisesti. Myös monet muut vanhat foksit ovat vahvasti swingiä. Joten swing-vaikutusta tanssimusiikissa on runsaasti,"
Olen samaa mieltä, että swing-osuuksia on näissä vanhoissa 50-luvun foksikappaleissa kohtuullisen paljon. Puhdasta swingiä sellaisenaan kuin sitä erityisesti big bandien kulta-aikana 30 - 40 -luvuilla soitettiin, kuulee lavoilla edelleen hyvin vähän.
"Sen jälkeen lähes kaikilla kursseilla on opetettu swingimpää tanssia voimakkaammalla twistmäisellä vartalotyöskentelyllä pitemmällä askelluksella ja ns. yliviennillä sekä näyttävillä pitkillä liikeradoilla aikaisempaan verrattuna."
Eli mainitsemani fuskutyyli nro 2. Itse asiassa tätä tyyliä taitaa eniten opettaa vielä nykyääkin Timo Arstila. Kisoissa mielestäni tyyli on kuitenkin edelleen lähempänä mainitsemaani fuskutyyli nro 1:tä.
"Tämän päätelmän teen, kun katson Cometsin SM-kisoja syksyltä 2003, jossa fusku oli mukana erillislajina ja vertaan tätä Cometsin SM-kisoihin keväältä 2007, jossa fusku oli mukana jo SM-arvoisena lajina."
Fusku oli nyt keväällä Cometsin SM-kisoissa edelleen erilliskilpailuna. Se ei siis ole SM-laji. SM-arvolla kilpaillaan boogie woogiessa, lindy hopissa ja buggissa sekä tietysti rock'n'rollissa.
Näinpä. Erillislajina fusku näkyy edelleen olleen uusimmissa SM-kisoissa, joten SM-arvoa tuolla ei ollut.
Tämä on sikäli erikoista, kun alunperin Ruotsista lähtöisin olevalla buggilla sen sijaan oli noissa kisoissa SM-arvo.
Fuskussa ilmeisesti järjestetään lavapuolella vähintään yhdet tai jopa useammat eri tahojen järjestämät fusku SM-kisat per vuosi. Tarkentakoon se, joka tietää paremmin.
"Tämä on sikäli erikoista, kun alunperin Ruotsista lähtöisin olevalla buggilla sen sijaan oli noissa kisoissa SM-arvo"
Rock'n'swing -tanssien SM-kisat, samoin kun vuoden aikana järjestettävät muutkin GP-kisat ovat Suomen Tanssiurheiluliiton (STUL) alaisia. Bugg on ollut STUL:ssa vuodesta 2005. Kansainvälisessä liitossa (WRRC = World Rock'n'Roll Confederation) bugg on ollut jo vuodesta 1995. Fuskulla ei tätä asemaa ole. Tästä johtuen SM-kisoissa (samoin kun GP-kisoissa) fusku tanssitaan aina erilliskilpailuna.
Suomen Tanssiurheiluliiton virallisia rock'n'swing -tansseja ovat siis boogie woogie, lindy hop, bugg ja rock'n'roll.
Menee jo off-topic, mutta menköön.
Pitää edelleen paikkansa. Tarkoitin buggin virallisena SM-arvoisena lajina mukanaolon erikoisuudella sitä, että tosiasiassa bugg ei ole juuri levinnyt Ruotsin ulkopuolelle muualle kuin Suomeen.
Ymmärrän itse hyvin, että joku lindy ja boogie ovat vielä mukana STUL-lajeina, kun ne ovat maailmanlaajuisia lajeja, joita harrastamalla myös suomalainen tanssiyhteisö globalisoituu.
Jotain buggia sen sijaan tanssitaan käytännössä vain kahdessa maassa: Ruotsissa ja Suomessa.
Aikoinaan tuo bugg on lobattu todella hyvin STUL-lajiksi, kun sen maailmanlaajuinen merkitys on hyvin vähäinen.
Fusku sentään on tai ainakin sen väitetään olevan nykymuodossaan pääasiassa kotimainen R 'S -laji ja silti fusku ei ole päässyt viralliseksi STUL-lajiksi.
Sanoisin, että jos tämä ei ole outoa, niin varsin erikoista, että ruotsalainen R 'n' S -tanssi kelpaa, mutta kotimainen ei.
Luinpa Pete P.:n viestin huonosti. Hyvinhän tuossa on ruotsalaiset markkinoinnin jälleen hoitaneet, kun ovat saaneet buggin wrrc:n viralliseksi lajiksi.
Tuo selittää myös buggin virallisena lajina mukanaolon STULlissa, kun bugg sentään on WRRC:n virallinen laji. Buggia ei silti tietääkseni tanssita Suomen ja Ruotsin lisäksi käytännössä muualla. Korjatkoon joku, jos on parempaa tietämystä asiasta.
Suomalaisilta tuo ei ikävä kyllä taida onnistua fuskun kohdalla.
Avoimen otteen one step swing tunnetaan yhtä vanhana tanssina kuin swing yleensäkään. Askellusta on tanssittu vaihtuvalla otteella jo rag time musiikkiin. Nykyisin tanssi tunnetaan maailmalla useillakin nimillä kuten "french jive" ja "modern jive". Oleellisin ero ruotsalaiseen buggiin on että sitä tanssitaan paikallaan ja tanssi on vapaaseen vientiin ja vapaisiin kuvioihin perustuva. Pitää siis sisällään myös ruotsalaisten buggin paikallaan tanssittavat kuviot. Ruotsalainen bugg on ollut hyvinkin tiukasti määritelty.
Nykyinen ruotsalaisten bugg on muuttunut aika lähelle modern jiveä ja paikallaan tanssittavana muotona sitä onkin.
Olen osallistunut parillekin bugg-kurssille missä sitä on opetettu ja tanssittu täysin samalla tavalla kuin modern jiveä - ohjaaja ei ilmeisesti edes itse tätä tiennyt, mutta kävelyaskellukseella jivekuvioita 4-count periaatteella ja se on siinä. Itse olen modern jiveä tanssinut jo yli 20 vuotta.
"Taitaa kyseinen herra olla nykyisin niin kiireinen, ettei ehdi vastailemaan sähköpostikysymyksiin. "
No hänelle voi myös soittaa tai mennä keskustelemaan ihan kasvokkain. Aika monissa tanssitapahtumissa kyllä näkyy. Puhelimeen vastaa useimmiten päiväsaikaan.
"Toisaalta lukenee myös tätä palstaa, joten voinee vastata myös täällä kysymyksiin."
Käsittääkseni ei lue.
Tämä ei muuten mielestäni ole olleenkaan oikea paikka keskustella mistään "virallisista" asioista. (Tai ylipäätään mistään vakavasti otettavista asioista.) Tämä on kuitenkin sanottaisiinko, B-luokan tanssikeskustelupalsta, jossa yleensä ei kannata mitään ottaa kovin vakavasti.
Loppujen lopuksi, onkohan netin (vapaat) keskustelupalstat muutenkaan mikään fiksu reitti puida "vakavia" asioita, oli palsta mikä hyvänsä.
"Loppujen lopuksi, onkohan netin (vapaat) keskustelupalstat muutenkaan mikään fiksu reitti puida "vakavia" asioita, oli palsta mikä hyvänsä."
Tai pitää keskustelu kahden tai lisäksi muutaman muun välisenä.
Avoin keskustelu takaa, että kaikki halukkaat ja kykenevät pääsevät keskusteluun mukaan. Kuten tuossa aiemmin totesin, asiaa on syytä käsitellä julkisesti, eikä hukuttaa sitä johonkin sähköpostikeskusteluun.
Sitäpaitsi mitä salaista tai muuten sellaista tässä keskustelussa on, että se pitäisi rajoittaa tarkoin valikoitujen keskustelijoiden väliseksi?
Entäpä pystyykö kukaan selittämään samojen sääntöjen seuraavaa kohtaa:
"Musiikintulkintaan perustuvat jouston ja askelluksen variaatiot (esim. nilkkajousto tai askel joka iskulle) ovat sallittuja mutta perusjouston täytyisi silloinkin näkyä."
Eikö fuskua ole nykytyylissä tanssittu normaalisti nilkkajoustolla (nilkkojen käytöllä), mitä on suorastaan vaadittu? Eikö nilkkoja enää tarvitse käyttää, vaan voi askeltaa kerralla koko jalkapohjalla (flat step)?
Kaivelin tämän vanhan ketjun esiin. Kiinnostaa tämä fuskun jousto minuakin, kun menin muutaman vuoden tauon jälkeen fuskukurssille. Huomatakseni myöskin eräänlaisen "paradigman muutoksen" tässä jouston suunnassa. Nyt kurssilla painotettiin nimenomaan polvien koukistamista vaakasuunnassa. Eri tavalla kuin vuosia aiemmin, jolloin liike oli voimakkaammin alas-ylös. Ja tosiaan flat steppiä tunnutaan ottavan, joka askeleella. Kommentoikaahan!
Esimerkki omalta tanssiuralta:
Opettelin BW ilman "rock askelta" ensimmäisenä vuotena, toisena vuotena menin kertaamaan kuvioita saman seuran alkeiskurssille, uusi opettaja (tanssi Lindyä kilpaa) opetti selvän rock askeleen bw:hen. Seuraavan vuonna menin saman seuran Bw viikonloppukurssille ja minulle sanottiin että tanssin lähinnä Lindyä, rock askelta ei saa tehdä. Naljailin kyllä takas että tämä seuran alkeisopetukseen se kuuluu. Ei edes tanssiseuroissa tiedetä miten tansseja tanssitaan, kaveri kävi lähes rinnuksiin asian tiimoilta.
Nykyää tanssin kaikki miten lystään.
Perinteisesti jive ja bw on opeteltu niin, että jiveen tulee oletuksena rock-askel ja boogiin kävelyaskeleet. Ja ne on myös tanssittu näin, vaikka vientiä ei olisi tullut, eli myös seuraaminen oli näiltä osin vakio-oletus. Nykyisin useampikin ohjaaja ohjaa nämä tanssittavaksi viennin mukaan ja vienti voi olla kaikkea muuta, kuin se perinteinen oletus. Eli jiveen voi tanssia rock-askeleen sijaan kävelyn ja boogiin voi tanssia kävelyn sijaan rock-askeleen, tai muuten vaan askelten suunnat voivat olla vapaat ja vapaasti vietävät. Koko joukko daameja askeltaa ykkösen ja kakkosen paikallaan jiveen ja boogiin sekä myös fuskuun, ellei niitä ohjata viennillä - ja se viennin suunta on vapaa. Samaan nopeuteen tanssittuna jiveä ja boogia voikin pitää samana tanssina. Norminopeuksilla tanssittuna ne ovat eri tanssit jo nopeuserosta johtuen. Lavajive peri tyylin 80-luvun kilpajivestä, joka oli nykyiseen kilpajiveen verrattuna aika "kesyä tanssia" ja soveltuikin lähes sellaisenaan myös lavatanssiksi. Samoin boogi peri 80-luvun kilpajiven tyylin lähes sellaisenaan, mutta sovitettuna hitaaseen komppiin, ja rock-askel korvattiin kävelyllä.