Herään aamulla ja haen lehden. Kannessa esittelee laiha malli uusimpia trendivaatteita. Tunnen kateuden pistoksen. Kipaisen sisälle ja avaan television. Jollain kanavalla laulaa silikonirintainen, kaunis nuori nainen. Ja laiha. Taas kateutta. En ole vielä ehtinyt aamupalaa syömään, joten päätän jättää sen väliin. Ja myöhemmin koulussa muistelen noita kauniita, nuoria ja laihoja naisia joten syön pelkkää salaattia. Lopun voitte varmasti päätelläkin. Minulla on syömishäiriö, myönnän sen. En voi syyttää pelkästään mediaa sairaudestani, mutta sitäkin. Miksi elämme tällaisessa ihmiskunnassa; kauneusihanteemme on sairaalloisen laiha. Ja varsinkin me nuoret naiset otamme asian hyvin vakavasti. Tuollaiselta pitää näyttää, imemme laihojen mallien töröttäviä kylkiluita mielikuviimme ja alamme pian ihannoida niitä itsekin. Minä hyvänä esimerkkinä.
Median luomat kauneusihanteet
Isadora
4535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun kasvat ja opit tietämään mitä haluat ja
minkälainen haluat olla, et enää tuijota
kadehtien laihoja malleja ja silikon-rintaisia
naisia. Sitten se helpottaa ja voit taas syödä!
Tsemppiä!
Kannattaisi muistaa se, että ihmistä ei voi
arvioida vain ulkoisen perusteella. Oman hyvän
olon perusta on terve itsetunto. Jatkuvalla
tyytymättömyydellä ja itsensä muokkauksella ei
ole loppua, koskaan ei voi tulla täydelliseksi !
Miksi tuhlata lyhyt elämä vain tyytmättömyyteen
ja kärsimykseen !!???!!Eläkää ihmiset, älkääkä
unelmoiko!
Naiset ovat tunnetusti meitä miehiä
sosiaalisempia. Tulee mieleen, että toisinaan
jotkut naiset unohtavat omana itsenään elämisen
ja alkavat ikäänkuin elää toisille naisille; on
kuin naisten luontainen sosiaalisuus kääntyisi
naista itseään vastaan.
Olisi ihan tervettä olla lukematta niitä
naistenlehtiä, jos tulee paha olo. Nykyään meille
miehillekin tarjotaan men´s health-
tyyppisiä "ulkokuori on tärkeämpi"- lehtiä. Heti
lehden kannen nähtyä tulee paineita lähteä
salille vatsalihaksia treenaamaan!
Jos lähtee mukaan siihen, että ulkoinen on
tärkeintä, voi olla aika ikävä elämä edessä: keho
kun rapistuu koko ajan vähitellen.
Tervettä itsetuntoa voi hankkia vastaamalla
reippaasti eteentuleviin haasteisiin.
Voi voi. Tottahan tuo on. Jokainen sana. Mua
ärsyttää kun taas käännyttiin kevääseen; Nyt
laihtumaan, kilot pois, kevyesti eteenpäin..! Mä
kerron teille yhen jutun. Olen aina, siis jo
lapsesta asti ollu pieni, hentorakenteinen
nainen. Mua inhottaa kanssasisarten reaktiot
uimahalleissa ja juhlatilaisuuksissa joihin työni
puolesta joskus joudun. Olen 160 cm pitkä ja
painan 43 kg. Olen naimisissa ja hämmästys on
suuri kun kerron vielä et olen kolmen pojan äiti.
Mä en liho, en vaik mitä tekis. Myönnän et en
tunge makeaa joka suupalalla, mut syön normaalit
ateriat enkä juuri säännöllistä liikuntaa
harrasta. Tämä ei ole herkkua, sillä kaupoista on
vaikea löytää itelle sopivia vatteita kengät
alennusmyynneis kokoa 38. Siis kaikki liian
isoja. Hoikkuuden ihannointi on vääristynyt.
Kuinka kadehdinkaan naisia jotka näyttävät
naisilta. On rinnat ja luiden ympärillä pyöreyttä
sopivasti. Vaatteet näyttävät upeilta ne eivät
roiku teidän yllänne. Mitä te vielä valitatte.
Miehetkin pitää siitä et on mistä kiinni ottaa.