Muisto:
"Kävin abortilla 70 -luvun loppupuolella... muistan aina ja iankaikkisestti, kun kaivoivat sen lapsenalun pois. Ja se koski,koski ja koskee vieläkin; on ikuinen suru sielussain.... Mulla on edelleenkin syvä masennustila."
"Kävin abortilla 70 -luvun loppupuolella... muistan aina ja iankaikkisestti, kun kaivoivat sen lapsenalun pois. Ja se koski,koski ja koskee vieläkin; on ikuinen suru sielussain.... Mulla on edelleenkin syvä masennustila."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voimia sinulle elämääsi :(Armahda itsesi,ja anna anteeks
kokeneena tuon. Sillon v.1978 ei tainnut olla mitään vastuuta/myötätuntoa aborttitilanteessa oleville tytöille/naisille. Kärrättiin naisia osastolle sieltä gynepoliklinikalta jonossa. Oltiin niinkuin ongelmajätettä. Ei mitään lohdutuksen sanoja, vain ylimielisiä syyttäviä katseita. Ja etenkin nukutus ei onnistunut ollenkaan; olin täysin tajuissani, kun kohdunsuuta avattiin kyretillä ja jotekin kohtu tyhjennettiin "imumenetelmällä". Ei mitään lohdutuksen sanoja, vain ylimielisiä katseita ja kohtelua. Muistan kuin tämän päivän, itkin potilashuoneessa sängyssäni abortin jälkeen masennuksen kyyneleitä. Joku hoitaja vilkaisi ovelta, ei kysynyt/reagoinut mitenkään, siis ei muuta kun syyttävä katse.- Voisiko vielä näin pitkän ajan jälkeen ruveta tutkimaan HOITOVIRHEITÄ??? - Terkkuja vaan P-K:n Keskussairaalaan/v-78 aikaiselle gyn.os:lle sekä naist.taut.polille .. terv. ikuisesti masentunut ab.jälkeen --- toivottavasti Te olette erinomaisen onnellisia
Jaaha, masennuksesi syy on sairaalassa, joka täytti aborttia koskevan vaatimuksesi?
Kauhea trauma jää abortista, kun vajaan kolmen vuosikymmenen jälkeenkään ei tekijä kykene katsomaan omia tekojaan ja ymmärtämään niiden seuruauksia.