Moi. Minulla on ollut puolisen vuotta nelivuotias uros, jolle on paljon opetettu asioita päin honkia. Ed. omistajan mukaan koira on mm. hyvä jäljestäjä. Olen ajanut sillä kahden viikon aikana n. 15 jälkeä ja sen perusteella sanoisin, että koira ei osaa jäljestää. Se ei pysy jäljen päällä. Vauhtia on liikaa, jota liinalla tietysti hillitsen. Se on jatkuvasti jäljen sivussa (10-20 cm) ja loivassakin kaarteessa saattaa paahtaa suoraan.
Eilen tein sille samanlaisen jäljen, kuin mitä olen omilleni pentuna tehnyt, eli kunnolla tallatun ja jokaiseen askeleeseen pieni makupala. Suoritus ei siltikään juuri parantunut.
Koiran nenän käytössä ongelma ei mielestäni ole, on erinomainen tarkkuus- ja esineruudussa ja näm hommat olen saanut sille muutamassa kuukaudessa opetettua.
Kaipaisin asiallisia vinkkejä siihen, miten minun kannattaisi koiralle jälkeä uudelleen opettaa? Aloitanko ihan alusta vai voinko oikoa jossain kohtaa? Ja oppiiko tämänikäinen ylipäänsä enää ajamaan jälkeä huolellisesti, rauhassa? Kuuleman mukaan esineitäkin on jäljellä ollut tällä aeimmin, en uskalla edes ajatella, mitä tapahtuisi jos löisin kepin jäljelle, kun ei se koira siinä pysy! Help!
Eilen tein sille samanlaisen jäljen, kuin mitä olen omilleni pentuna tehnyt, eli kunnolla tallatun ja jokaiseen askeleeseen pieni makupala. Suoritus ei siltikään juuri parantunut.
Koiran nenän käytössä ongelma ei mielestäni ole, on erinomainen tarkkuus- ja esineruudussa ja näm hommat olen saanut sille muutamassa kuukaudessa opetettua.
Kaipaisin asiallisia vinkkejä siihen, miten minun kannattaisi koiralle jälkeä uudelleen opettaa? Aloitanko ihan alusta vai voinko oikoa jossain kohtaa? Ja oppiiko tämänikäinen ylipäänsä enää ajamaan jälkeä huolellisesti, rauhassa? Kuuleman mukaan esineitäkin on jäljellä ollut tällä aeimmin, en uskalla edes ajatella, mitä tapahtuisi jos löisin kepin jäljelle, kun ei se koira siinä pysy! Help!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuohan taitaa riippua nyt kokonaan siitä, mitä edellinen omistaja on tarkoittanut sillä koiran osaamisella ja millaisena sinä sen asian käsität.
Niin ja paljon vielä määrää sekin mihin lajiin ajattelit koiralle jälkeä opettaa.
Kuvittelisin, että kuitenkin tarkoitit metsäjälkeä.
Kuinka itse tekisin, niin koiralle nälkä aamulla vaan piimää ja sitten jäljen tekoon metsään ja laittaisin ne hyvin hajustetut isohkot kepit, joilla voisit jo kotosalla sitä leikittää ja merkkaisin ne itselleni siellä metsässä, että tietäisin kuinka se niihin reagoi vai reagoiko yhtään, pienenstäkin nuuhkaisusta bileet ja palkkaus.
Jälkeä vanhentaisin vähintään tunnin, jos en enemmänkin ja tekisin ekat jäljet kohtuuhelppoja uukkareita, koirastahan sen näkee siten mitä seuraavaksi.
Merkkaan itse kepit aina, vaikka tiedän tässäkin olevan sitä koulukuntaa kahdenlaista, silti keppejä ei vaan ohiteta harjoituksissa piste, silloin pysähdytään ja odotetaan koska koira hiffaa mitä siltä odotetaan, jos hätääntyy voi sitä myös kuiskaten rohkaista sen kepin etsimiseen.
Ruokaa laittaisin jäljelle askelille heti kun se on siltä kuvitellulta janalta sen jäljen löytänyt ja sitä edennyt oikeaan suuntaan.
Ruokakuppi loppupalkaksi, toistoja ja hermostumatta, vaikka vaan osa jäljestä menisi tyydyttävästi tai edes kun jotenkin jäljestää ne kepit löytääkseen, koiraa kehutaan lopuksi, ihan siksi koska se ei todellakaan voi tehdä kuin pelkästään sen mitä sille on opetettu.
Itsellä tuossa koira jolle on ilmeisesti tehty jälkeä pelkästään pellolla, koskapa ajaa siellä kuin juna, mutta metsässä menee epävarmaksi.
Ymmärrän hyvin miten haasteellista on toisen kouluttaman koiran uudelleen opettaminen.
Ei anneta periksi, otetaan haasteena.
oletko treenanut metsässä?jos olet niin mä aloitaisin sun koiralla pellolla.joka askeleen makupala,suora ja pitkä jälki,lyhyt liina,kävelet koiran takana,jarrutat koiraa jos menee lujaa,kävelet hitaasti,jos koira ei ole tarka pysähdy ja odota kunnes koira taas rupea jäljestämään,ole itse rauhallinen,pidä koira nälässä,se saa vaan ruoka jäljessä.toivottavasti sait tästä jotain irti!onks sulla lähellä joku spl alaosasto?soita sinne ja puhut jonkun koulutusohjaajan kans,niin ne auttaa kyllä mielellään!onnea!
Kuten Leskelä tähän karuun tapaansa voisi todeta, titaapi kuolla vanhuuttaan ennenkun tuon oppii... ;) Ei vaan, hienoa että jaksat yrittää. Itserkin tekisin niinkuin olet tehnytkin, eli alkuun jokaiseen askeleeseen makkara ja vaadit sen rauhallisen suorituksen. Muista selkeä rytmi omassa kävelyssä, et kiihdytä vaikka koira kiihdyttäisi. Itse ajaisin nyt vaan suoraa, suoraa, suoraa niin kauan, että koira todella osaa keskittyä ja ajaa joka askeleen. Voit myös alkuun olla koiran vierellä ja pitää en liinalla "väkisin" jäljen päällä, ts. olet itse koiran oikealla puolella ja pidät jälkiliinan todella lyhyenä.
Vaatii hermoja ja toistoja, toki tuon ikäisellä voit jo lopettaa jäljen esineilmaisuun, joten saat sinne vähän jotain uuttakin kuvioihin. Itse en ainakaan laittaisi koiralle ruokaa jäljen loppuun, koska se usein kiihdyttää koiraa ja saa sen ryntäämään.Mutta tapoja on toki monia, tässä vain yksi ehdotus. Meinaatko muuten metsä- vai peltojäljelle? Ilmeisesti metsään, kun esineruutuakin olet harjoitellut? Silloinhan se tarkkuus ja syvyys neneänkäytössä eli ole niin suuri ongelma, jokseenkin toki olisi mukavaa, että koira pysyisi jäljellä. ;) Metsäjälki-hommiin en ole niin erikoistunut, joten neuvoni pätevät pääasiassa peltojälkeilyyn.
Aloittaja ei edelleenkään ole maininnut mihin tähtää jälkiharjoittelullaan, nimittäin metsäjäljellä ei sillä jäljenpäällä pysymisellä niin suurensuurta virkaa ole, kunhan etsii jäljelle oma-aloitteisesti ja kiivaasti uudelleen jos sattuu kulmassa eksymään.
Metsässä kuten jo varmaan tiedätkin koira kulkee hajutunnelissa ja se jäljenhaju on tulli tai maasto-olosuhteista riippuen hyvinkin voinut siirtyä paljonkin sivummalle, ainut mitä sinun tarvitsee koiralle opettaa on ne keppien ilmaisut.
Kuten edellä on jo kirjoitettukin niin suojelu ja Fh-jälkeä ajavien koirien on todellakin parasta jäljestää kuono kiinni askelissa ja mikäli siihen tähtäät noudatat tottakai edellisten antamia neuvoja.
Saattaapa silti olla vaikeaa nelivuotiasta alunpitäen metsään opetettua koiraa saada enää tarkasti ja keskittyneesti jäljestämään pellolla.
teon ja ajon päälle mitään? Oletko vasta-alkaja vai jo pidempään harrastanut? Jäljen tekeminen ja ajaminen vaatii nimittäin ohjaajaltakin osaamista, ei siellä perässä vain kuljeta... Koira voi kulkea tuon 10 - 20 cm jäljen sivussa riippuen tuulesta ja jäljen tuoreudesta. Palaa taaksepäin sen verran kun tarvitaan ja sen sinun tulisi tietää itse... Ei kannata lähteä oikomaan, tai no joo... riippuu siitä mitä koiralta haet...
Kiitokset kaikille asiantuntevista ja hyvistä vastauksista! Metsäjäljelle olen koiraa tosiaan opettamassa, mutta itselleni on koiraharroitusta aloittaessani n. 10 vuotta sitten neuvottu, että koira pitää aina ensin opettaa pellolle: tarkka ja rauhallinen työskentely ja vasta kun ajaa pellolla hyvin, viedään metsään. Ihan aloittelija en siis jäljen teossa ole, kahden aikaisemman koiran kanssa kisannutkin ja kohtalaisesti menestynyt, tosin metsään olen tehnyt tähänastisessa elämässä jälkiä vain huvikseni. Jäljen teossa ja opettamisessa lie tyyleljä yhtä monta kuin harrastajiakin. Itse teen näitä makkarajälkiä pellolle aina peruuttamalla ja alkuvaiheessa tosiaan joka askeleeseen makkara. En tee ns. kahta jälkeä, vaan pyrin astumaan jalat peräkkäin.
Tuo oli jo iso apu tietää, että metsässä työskentelyn ei tarvitsekaan olla niin tarkkaa. Jospa nyt kuitenkin ottaisin esineitä mukaan ja odottaisin koiran reaktiota niihin. Pellolla olen tehnyt tähän asti niin, että kun koira hukkaa jäljen, olen vain seisoa töröttänyt liinan päässä enkä sanonut /reagoinut yhtään mitenkään: antanut koiran itse ratkaista ongelman ja miettiä, mitäs nyt. Aikaa on joskus vierähtänyt paljonkin, mutta ainakin tähän asti se on kuitenkin itse lähtenyt uudelleen jälkeä etsimään. Olen pyrkinyt välttämään sitä käskyn toistamista ja kädellä jäljen suuntaan osoittelua.
Voisinko nyt siis ihan rohkeasti lähteä tekemään metsään jäljen ja viedä sinne jopa esineitä? Antaa koiran itse jäljestää, tietysti vauhtia hilliten? Voinko/saanko tuonne metsäänkin sitten noita makkaroita laittaa? Tähän asti tekemäni jäljet ovat ollee n. kolmen vartin ikäsiä, olisiko vanhemman jäljen ajaminen koiralle helpompaa (tunti, puolitoista)?
Iso kiitos!
Toimisin juuri niinkuin koira näyttää edellisen jäljen perusteella haluavan toimittavan.
Ajattelen kyllä itsekin noin, että pentukoiralle jäljenajon tekniikka on parasta opettaa juuri pellolla, mutta mitenkään se ei pajään tähdätessä ole välttämätöntä, koirahan oppii kaikkein parahiten sen minkä se itse huomaa itselleen edullisimmaksi toimintatavaksi.
Kepit vaan sinne ja seurailet koiraasi kuinka se kerta kerralta itse petraa suoritustaan.
Sitten pääset jo hieman vaikeuttamaan, esim. vanhentamisten tuuli, maasto-olosuhteiden, tientylitysten sekä sillä, että jätätkin niitä keppejä erilaisiin paikkoihin, kulmien ja piikkien muodossa ja esimerkiski sillä, että se jälki on löydettävissä välillä jo huomattavan kaukaakin sieltä edestäpäin.
Muista, kuitenkin helpottaa jossain toisessa osa-alueessa silloin kun vaikeutat tosiessa, pääasia, että koira itse selvittää ongelmat.
Eikähän tuota opetusta todellakaan tehdä yhdessä tai akhdessa kesässä, kiire ei saa olla mihinkään.
Kuulostaa ihan fiksulta nämä menettelytavat. Itsekin olen aina opettanut koiran ensin pellolle ja tarkkuuteen ja vasta sitten metsään, mutta tiedän lukuisia hyviä jälkikoiria, jotka on opetettu suoraan metsään (peltojäljen tekeminen... huoh!). Itse tekisin juuri niin, että kun koira hukkaa jäljen, pysähtyisin ja odottaisin, että se itse ongelman ratkaisee. Jäljellä ollaan hiljaa. Ei puhuta, ei toruta. Toki, kun löytää uudestaan/ajaa hyvin, voi rauhallisesti kehua. Liinan käytöllä koiralle kerrotaan, kuinka sujuu: kireä liina tukee koiraa ja löyhä liina kertoo, että hyvin menee.
Nenän maassa pitämisen olen opettanut pennulle aina niin, että olen vetänyt liinan kaulapannan alaosasta ja vatsan alta kohti itseäni.
Itse en aja koskaan alle tunnin vanhaa jälkeä. Toki, jos siellä on kilotolkulla makkaraa, niin makkaranhaju siinä tahtoo tietenkin voimistua verrattuna ihmisen hajuun.
Kysy ihmeessä tarkemmin siltä ihmiseltä, keneltä koiran ostit, onko ajanut koskaan pellolla jälkeä, vai vain metsässä? Tuossa nyt ei kuulosta olevan enää paljoa hävittävää, joten nyt vaan tekemään metsään jälki (toiset on sitä mieltä, että lyhyitä jälkiä, minä taas sitä mieltä, että kaikki jäljet pitää olla kohtuullisen pitkiä), makkaraa sopivasti kehiin ja kepitkin voit sinne hyvin hajustettuina laittaa. Katso miten koira toimii, ja kerro meillekin sitten.
Se on pötypuhetta, ettei vanha koira uusia temppuja opi. Tosin väärinopitun asian poisopettelu on mielestäni vaikeampaa kuin kokonaan uuden asian opettaminen. Mutta jos nenä toimii hyvin ja koira on muuten innokas tekemään, oppimaan, niin varmasti palkitseva projekti sinulla.
Piti sanomani, että jos ajat sitä peltojälkeä nyt kuitenkin, niin katso huolellisesti tuulen suuntia. Kannattaisi varmasti tuolle tehdä myötätuuleen jälki. Vastatuuleen jälki tahtoo "levitä" ja silloin koira ajaa aika helposti jäljen vieressä, kuten myös sivutuulessa. Itse en hyväksy pennulta sen enempää kuin aikuiseltakaan jäljellä "pyörimistä ja hyörimistä", eli liina niin tiukalle, että koiralla on mahdollisuus työskennellä, mutta virhemahdollisuus minimoitu.